60 vuotta Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP tai engl. CAP) on harjoitettu vuodesta 1962. Yhteinen maatalouspolitiikka onkin EU:n vanhin ja pisimmälle integroitu politiikan ala, johon on sovellettu ensimmäisenä myös yhteisön sisämarkkinasääntöjä.

Maatalouspolitiikan tavoitteet määriteltiin vuoden 1957 Rooman sopimuksessa aikana, jolloin elintarviketuotannossa vallitsi niukkuutta ja yhteisen politiikan tarve liittyi vahvasti elintarvikehuoltoon sekä ruuan tuotanto- ja kulutusmahdollisuuksiin. Euroopan yhteisön kuusi perustajamaata asettivat tavoitteet yhteiselle maatalouspolitiikalle:

  • maatalouden tuottavuuden lisääminen edistämällä teknistä kehitystä sekä tuotantoa järkiperäistämällä ja hyödyntämällä tuotannontekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla
  • kohtuullisen elintason takaaminen maataloudessa työskenteleville
  • tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen
  • markkinoiden vakauttaminen
  • kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen

Maatalouspolitiikka perustuu kolmeen periaatteeseen eli yhteisiin sisämarkkinoihin (tuotteiden vapaa liikkuminen yhteisillä sisämarkkinoilla), yhteisöpreferenssiin (sisämarkkinatuotteiden suosiminen) ja yhteisrahoitukseen (markkinajärjestelyt ja viljelijöiden tuet maksetaan EU:n maatalousbudjetista eli Euroopan maatalouden takuu- ja ohjausrahastosta).

Tavoitteiden saavuttamiseksi otettiin käyttöön hinta- ja markkinatukeen perustuva talousjärjestelmä. Tällä mekanismilla viljelijät saivat takuuhinnan tuotteistaan, ulkomaisille tuotteille määrättiin tullimaksuja ja valtiot ryhtyivät toimiin markkinahintojen laskiessa.

Ylituotanto uhkana 1970 ja 1980 -luvuilla

1970- luvulle tultaessa elintarvikkeiden tuotanto ja saatavuus kasvoivat. Viljelijöiden tulot polkivat kuitenkin paikallaan maataloustuesta huolimatta. Ylituotanto ja hintatuki uhkasivat johtaa markkinoiden epätasapainoon, minkä vuoksi ehdotettiin maatalousalan laajaa nykyaikaistamista, jotta voitaisiin parantaa viljelijöiden elintasoa ja välttää markkinoiden vääristymistä. Uudistuksen tarkoituksena oli optimoida viljelyala ja yhdistää tiloja suuremmiksi yksiköiksi.

1970-luvulla ja 1980-luvun alussa maataloustuotannon määrä alkoi ylittää kysynnän. Syntyi ylijäämiä, minkä seurauksena elintarvikkeita joko myytiin polkuhintaan tai paljon alhaisemmilla hinnoilla maailmanmarkkinoilla. Tämän vuoksi EU otti vuonna 1984 käyttöön muun muassa maidon kiintiöjärjestelmän, jonka tarkoituksena oli rajoittaa ylituotantoa. Samaan aikaan ulkoiset toimijat aiheuttivat yhä enemmän painetta, sillä ne syyttivät Euroopan yhteisöjä liiallisesta protektionismista ja vaativat markkinoiden vapauttamista.

Monien muutosten maatalouspolitiikka

Vaikka EU:n maatalouspolitiikan perustavoitteet ovat edelleen relevantteja ja pääpiirteissään olemassa samakaltaisina nykyisessä EU:n perussopimuksessa (SEUT), on yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettu sen 60 vuoden aikana useaan otteeseen vastaamaan uusia haasteita ja tavoitteita.

Yhteisen maatalouspolitiikan yksi suurimmista muutoksista tehtiin vuonna 1992 kun maatalouskomissaari Ray MacSharryn aikana valmistellun politiikan uudistuksen myötä markkinatukijärjestelmästä siirryttiin viljelymaan pinta-alaan ja eläinten määrään perustuvaan viljelijöiden suoraan tulotukeen. Lisäksi viljelijöille asetettiin uusia ympäristönsuojeluvelvoitteita sekä kannustimia elintarvikkeiden laadun parantamiseksi.

Vuoden 1995 alusta Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, jolloin viljelijät joutuivat sopeutumaan yhdessä yössä kansallisesti harjoitetusta maatalouspolitiikasta Euroopan unionin yksinomaisessa päätösvallassa olevaan maatalouspolitiikkaan.

Maatalouspolitiikkaan tehtiin 1990-luvulla myös muita uudistuksia, jotka liittyivät laajemmin maaseutualueiden kehittämiseen. Uuden Agenda 2000 -ohjelman johdosta perustettiin YMP:n toinen pilari maaseudun kehittämistä varten. Toiminta tunnetaan käytännössä mm. erilaisista maaseudun kehittämishankkeista sekä pienyritysten investointi- ja kehittämisrahoituksesta. Samaan kehittämistoimintaan kuuluu myös maaseudun laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen, jota on rahoitettu kansallisen rahoituksen lisäksi eniten EU:n maaseuturahastosta jo useamman ohjelmakauden ajan.

Uusi vuosituhat toi yhteiselle maatalouspolitiikalle jälleen uusia haasteita. Ruokaturvasta huolehtimisen lisäksi politiikalla oli vastattava uusiin huolenaiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen, eläinten hyvinvointiin sekä elintarviketurvallisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeviin vaatimuksiin. Vuoden 2013 uudistuksessa näihin vaatimuksiin pyrittiin vastaamaan muun muassa tukien viherryttämisellä ja maatalouden kestävyyden parantamisella, tuen tasapuolisemmalla jakautumisella rajoittamalla suurtilojen tukea sekä kannustamalla nuoria maatalousalalle. Uudistuksella lisättiin myös maaseudun kehittämishankkeisiin suunnattuja menoja.

Maaseutupolitiikan uudet haasteet ja tavoitteet muuttuvassa maailmassa

Vuoden 2020 jälkeisellä uudistuksella otetaan käyttöön uusi strateginen lähestymistapa, jonka mukaisesti jäsenmaat laativat strategiasuunnitelmat (Suomen CAP- suunnitelma 2023- 2027) omien tarpeidensa ja EU:n laajuisten tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmissa on kuitenkin otettava huomioon komission Green Dealin kunnianhimoiset tavoitteet koskien ilmastonmuutosta ja ympäristön tilan parantamista.

Miten yhteinen maatalouspolitiikka tulee kehittymään seuraavan kuudenkymmenen vuoden aikana jää nähtäväksi. Vastuu omasta ruokahuollosta ja elintarviketurvasta on muuttuvissa olosuhteissa edelleen yhteisen politiikan perusteena. On varauduttava ennalta arvaamattomiin poliittisiin riskeihin sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuviin häiriöihin.

Vauraan Euroopan on myös muistettava globaali ja sosiaalinen vastuu omasta ruuan tuotannostaan maailmassa, jossa satoja miljoonia kärsii aliravitsemuksesta ja ihminen kuolee nälkään arviolta joka neljäs sekunti.

Timo Tanskanen

Yksikön päällikkö

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s