Uutta kohti

Suomessa ja koko maailmassa on tilanne, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Tulevaisuus on tehtävä, vaikka Euroopassa on sota. Uutta kohti on mentävä luottavaisin mielin.

Tulevaisuuskatsauksia

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään keväällä 2023, tarkemmin 2. päivänä huhtikuuta. Uusi hallitusohjelma linjaa lähivuosien politiikkaa. Hallitusohjelman laatimisen pohjaksi ministeriöt julkaisivat syyskuussa tulevaisuuskatsauksen (valtioneuvosto.fi). Se antaa tuleville päättäjille kuvan nykytilanteesta ja ehdotuksia ratkaisuiksi tunnistettuihin haasteisiin.

Myönteinen muutos on se, että 12 ministeriön katsaukset on ensimmäistä kertaa koottu yhdeksi julkaisuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki katsoisivat samaan suuntaan. Kansliapäälliköiden johdolla laaditut ministeriökohtaiset katsaukset sisältävät myös ristiriitaisia näkemyksiä.

Strategisia kärkiä

ELY-keskusten strategiaseminaarissa syyskuun lopulla ohjaavien ministeriöiden johtavat virkamiehet esittelivät tulevaisuuskatsaustensa strategisia kärkiä. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön nostoista löytyi paljon yhteistä.

Turvallisuus ja huoltovarmuus tulevat Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemaan keskeisesti esillä myös ELY-keskuksen tehtäväkentässä. Meillä on moninainen rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpidossa maataloustuotannosta yritysten toimintaedellytyksiin.

Vihreä siirtymä ja työvoiman saatavuus ovat paitsi ensi vuoden tulossuunnittelun, myös tulevien vuosien keskeisiä teemoja.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet ja koettelevat julkista taloutta. Inflaation kiihtyessä ja korkojen noustessa julkiseen talouteen kohdistuvat uudet paineet. Valtion velkakustannukset kasvavat. Julkisen talouden säästötarpeista huolta kantava ministeriöiden virkamiesjohto ei ole yksin.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen lisäämistä on tavoiteltu jo usean hallituksen voimin. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena oleva neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta jää toteutumatta. Julkisen TKI-rahoituksen osuus on noin kolmannes. Ministeriöiden katsauksista ja puheenvuoroista päätellen lisäpanostuksia tavoitellaan myös tulevalla kaudella. Tulevaisuuden työpaikkoja ei synny ilman tutkimus- ja kehittämistyötä.

Digitalisaation eteneminen, tiedon hyödyntäminen ja automaatio tulevat vaikuttaman työhömme kiihtyvällä tahdilla. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös siihen, millaisilla rakenteilla ja organisoinnilla töitä teemme.
ELY-keskukset monialaisina ja poikkihallinnollisina viranomaisina pystyvät vastaamaan moniin vaikeisiin kysymyksiin, jotka eivät rajoitu yhdelle politiikkalohkolle. Meillä on vahvoja näyttöjä niin koronapandemian taloudellisen haittojen estämissä kuin vihreän siirtymän edistämisessä.

Uudistumista, osaamista ja osallisuutta

Tulevaisuuskatsauksissa maalailtuja tulevaisuuden näkymien lisäksi ELY-keskuksilla on lähempänäkin paljon uutta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi on alkanut, maatalouden CAP-suunnitelman toteuttaminen on käynnistymässä ja pian siirrymme uusiin yhteiskäyttöisiin toimitiloihin. Työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntiin vuonna 2025 ratkeaa tulevan talven aikana.

Epävarmassa maailmassa on paljon myös myönteistä. Pohjois-Karjalan yritysten vienti vetää, työllisyys on parantunut ja merkittäviltä ympäristövahingoilta on vältytty. Kaikkeen uuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa suhtautua uteliain ja positiivisin mielin.

Turvallisinta on pitää huolta osaamisesta ja osallisuudesta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen henkilöstölleen järjestämään Kohti uudistuvaa työkulttuuria -valmennukseen osallistuminen on yksi mahdollisuus valmistautua tulevaan. Tulevaisuutta sen tarkemmin tuntematta sen tekemiseen kannattaa meidän kaikkien osallistua.

Ari Niiranen
ylijohtaja