Ohjaus ja muuttuva työelämä – jatkuvan oppimisen uudistustyö

Työelämä ei ole koskaan stabiili: työn tekemisen tavat ja teknologia ovat aina olleet muutoksessa. Satojen vuosien aikana tarpeiden ja teknologian kehittymisen myötä elinkeinoja, tehtäviä ja ammatteja on kadonnut ja uusia syntynyt, uudenlaisia työntekemisen tapoja ja työn sisältöjä on kehittynyt.

Muuttuvan työelämän taustalla on isoja muutostekijöitä kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvä Sitran kuvaama ekologinen jälleenrakennus , demografiset muutokset, digitalisoitumisen ja internetin mahdollistamien uusien toimintatapojen synty. Sitran megatrendijulkaisujen mukaan tällä hetkellä on meneillään samanlainen siirtymäaika, kuin mitä teollinen vallankumous tai sähkön laajamittainen käyttöönotto aikanaan merkitsi ihmiskunnalle. Tahti on vain tiivistynyt ja työn muutos on yhä nopeampaa.

Työn muuttuessa myös työelämän osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lähivuosina on uudelleenkoulutettava miljoona suomalaista vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän haasteisiin. Uudet syntyvät ammatit edellyttävät usein korkeampaa osaamista kuin väistyvät ammatit. Työelämässä kasvaa myös metataitojen merkitys; meiltä odotetaan digi-, yhteistyö-, asiakaspalvelu- ja itsensä johtamisen taitoja sekä kykyä oppia uutta.

Samanaikaisesti demografisten muutosten kautta työikäisen väestön määrä vähenee ja meidän täytyy yhä enemmän pitää huoli siitä, että mahdollisimman moni työikäinen pystyy kiinnittymään työelämään ja kehittämään osaamistaan. Pohjois-Karjalassa työikäisen väestön määrä on supistunut 2010-luvulla voimakkaasti ja tuo kehitys näyttää jatkuva 2020-luvulla. Toisaalta jos maakunnan nykyisistä työikäisistä yhä useampi työllistyisi, työikäisen väestön määrän supistumisen vaikutukset jäisivät vähäisemmäksi. Ohjaus- ja osaamispalvelujen avulla voimme tukea pohjoiskarjalaisten työllistymistä ja yritysten sekä työpaikkojen rekrytointitarpeiden täyttymistä.

Koulutuksella vastataan muutokseen

OECD:n arvion mukaan Suomessa on hyvin kehittynyt koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia myös työikäisille eri koulutusasteilla. Osallistuminen koulutuksiin on kansainvälisesti korkealle tasolla. Kääntöpuoli on koulutuksen kasaantuminen; meillä on huomattava määrä työikäisiä, jotka eivät osallistu koulutuksiin. Näitä koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä ovat mm. yksinyrittäjät, maahanmuuttajat, pienissä yrityksissä työskentelevät, vaikeasti työllistyvät. Koulutus ei riittävästi kohdennu niille yksilöille, jotka eniten työelämän muutoksen ja työllisyyden näkökulmasta sitä tarvitsisivat. Osaajapula on iso haaste, johon voidaan vastata ohjaus- ja osaamispalveluilla. Työ- ja elinkeinoministeriö on ennakoinut, että kaikenlaisten ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelujen sekä monipuolisten ja laadukkaiden ohjaus- ja tukipalvelujen tarve kasvaa jatkossa merkittävästi. Työelämän muutoksen myötä ohjausta ja osaamisen kehittämistä tarvitaan pitkin koulutus- ja työuraa; niin nuori ensimmäisten koulutusvalintojen äärellä kuin aikuinen työuran varrella.

Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistaminen on osa Marinin hallituksen ohjelmaa. Uudistustyön taustalla on työelämän ja osaamistarpeiden muuttuminen. Tavoitteena on monitoimijaisen palvelujärjestelmän parempi kyky ennakoida ja vastata työelämän joskus nopeastikin muuttuviin osaamistarpeisiin joustavasti ja resurssiviisaasti. Parlamentaarinen ryhmätyö ryhtyi työhönsä loppuvuodesta 2019 ja julkaisi viime vuoden lopulla linjaukset , joilla uudistustyötä viedään eteenpäin. Jatkuvan oppimisen vision mukaan kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen, jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana ja osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.

Jatkuva oppiminen tarkoittaa koko elämänkaaren aikaista, eri elämänalueille ulottuvaa oppimista.
Jatkuvan oppimisen uudistus. Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Työelämälähtöisen ja työikäisten osaamisen kehittäminen on jatkuvan oppimisen uudistustyön ydin. Työssä oppiminen on yksi keskeinen osa palvelujärjestelmän kehittämistä. Tämä tarkoittaa neuvonta-, tuki- ja ohjauspalvelujen tarpeen lisääntymistä myös yrityksissä, työorganisaatioissa. Haasteena on mm. miten mahdollistetaan osaamisen kehittäminen työn ohessa ja miten sille löydetään aikaa ja tilaa. Työn ja oppimisen limittyminen tai yhtäaikaisuus – se on haaste ja tarvetta on uudenlaisille työelämäpalveluille.

Oppimisen haasteena tiedon hajanaisuus

Aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen vaikeuttaa tiedon ja ohjauksen hajanaisuus. Koulutus- ja uraohjauksen palveluja ei ole kattavasti saatavilla ja julkisia ohjauspalveluja ei riitä kaikille. Työssä oleville aikuisille ei ole tarjolla ennakoivaa ohjausta uran muutostilanteissa. Tämän takia monialaisten ja erityisesti aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien ohjauksen mallien kehittäminen on osa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän kehittämistä.

Tähän työhön tarvitaan kaikkia ohjauksen ja osaamisen kehittämisen kentällä toimijoita, myös työnantajia. Kun toimijat yhdessä sitoutuvat muutoksen tekemiseen ja kehittävät alueen tarpeisiin sopivia ratkaisuja, voimme paremmin tukea työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Vinkkaa parhaista jatkuvan oppimisen käytänteistä ja kokemuksista

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämä jatkuvan oppimisen kehittämistyöryhmä kerää tietoa jatkuvan oppimisen hyvistä käytänteistä myöhemmin syksyllä alkavaa kampanjaa varten. Kerro kokemuksesi ja/tai ideasi ja vastaa kyselyyn 10.9. mennessä: https://link.webropol.com/s/jatkuva-oppiminen

Raisa Lappeteläinen
osaamiskoordinaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s