Takamatkalta eturiviin

Euroopan unionin ohjelmakauden vaihdokset aiheuttavat joka seitsemäs vuosi muutoksia niin yrityksille, kehittäjäorganisaatioille, viljelijöille kuin viranomaisille. Alkanut vuosi 2023 on muutosten osalta supervuosi. Siirtymäkausien, tietojärjestelmien viivästymisten ja vihreän siirtymän vuoksi tulee käyttöön useita rahoitusvälineitä. Osalla näistä on lyhyt käyttöaika.

Rahoitusta tarjolla etupainotteisesti

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 käynnistyi virallisesti marraskuun alussa vuonna 2021. Rakennerahasto-ohjelman mukaisten yritysten kehittämisavustusten käsittely saatiin tietojärjestelmäviiveiden vuoksi käyntiin kuitenkin vasta viime syksynä. Toivottavasti kovin monesta yritysten kehittämishankkeesta aika ei ajanut ohi.

Rakennerahaston rinnalla on lähes samoilla ehdoilla käytettävissä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Tämän fossiilitaloudesta luopumisen haittoja lieventävän rahoitusvälineen käyttömahdollisuus on ajallisesti hyvin rajallinen. Tämän rahaston mahdollisuudet kannattaa käyttää etupainotteisesti, mihin korkeammat tukitasot voivat olla kannusteena.

Yritysten kehittämiseen on nyt ELY-keskuksissakin rahoitusta poikkeuksellisen hyvin. Tästä syystä ei kannata liikaa pohtia sitä, mistä rahastosta yritystemme tulevaisuuteen sijoitetaan. Tärkeintä on, että julkinen rahoitus suuntautuu vaikuttaviin, liikevaihtoa, vientiä, työpaikkoja ja elinvoimaa lisääviin kohteisiin. Luonnollisesti tämä tapahtuu säädösten ja ohjelmien mukaisesti.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -alue ja rakennepolitiikan ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten rahoituksen hakemisesta ja tapahtumista Itä-Suomessa löytyy rakennerahastojen sivuilta Itä-Suomi | Rakennerahastot.

Kehittämishankkeita, mutta kenen toteuttamana?

Kehittämishankkeiden rahoittaminen uuden ohjelmakauden varoista on myös käynnistymässä. Pohjois-Karjalassa on monia kokeneita ja osaavia hanketoimijoita. Uudet tekijät ovat aina tervetulleita, olivatpa ne sitten kuntia, oppilaitoksia tai yhdistyksiä – paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti toimivia.

Uuden ohjelmakauden alkaessa on huolta aiheuttanut kuntarahoituksen ja omarahoituksen löytyminen hyvillekin hankkeille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyihin ja hyvinvointialueiden perustamiseen liittyen kuntataloudessa on haasteensa. Tässä tilanteessa rahoituksen suuntaamineen kehittämiseen voi edellyttää aikaisempaa tiukempaa harkintaa.

Hyvinvointialueet, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue eli Siun sote niiden joukossa, voivat olla merkittäviä kehittämishanketoimijoita vahvuusalueillaan. Millaisen roolin Siun sote haluaa ottaa ja pystyy ottamaan kehittämishanketoimijana, jää nähtäväksi.

Tässä vaiheessa näyttää onneksi siltä, että ainakin näin ohjelmakauden alussa kehittämishanketoimijat ovat aktiivisesti liikkeellä. Toivottavasti myös hankkeet ja niiden rahoitus voivat vihdoin pyörähtää täyteen vauhtiin.

Maaseutupolitiikan ohjelma käyntiin

Myös CAP27-suunnitelman eli Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden mukaisen suunnitelman toteutus käynnistyi vuoden 2023 alussa. Kahden vuoden siirtymäkausi 2021 – 2022 hoidettiin vanhan ohjelman sisällöllä, mutta uuden ohjelman rahoilla.

Ohjelma sisältää jonkin verran muutoksia maaseudun kehittämisen tukiin, mutta ennen kaikkea viljelijätukiin. ELY-keskuksen toimintaan yksi merkittävästi vaikuttava muutos on satelliittipohjaisen peltovalvonnan käyttöönotto. Teknologian hyödyntämismahdollisuus on tervetullut uudistus, joka kuitenkin vaatii uuden oppimista niin viranomaisilta kuin viljelijöiltäkin.

CAP27-koulutuksista ja info-tilaisuuksista löyhtyy tietoa osoitteesta CAP27 koulutus- ja infotilaisuudet kevät 2023.

Tietoa ja yhteistyötä

Uudet ohjelmakaudet ja rahoitusvälineet edellyttävät paljon uuden oppimista. Kevättalven aikana järjestetään lukuisia koulutuksia, infoja, webinaareja ja muita tilaisuuksia, joissa asiantuntijoiden kanssa pääsee perehtymään uusien ohjelmien mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin.

ELY-keskus pitää tiivistä ja säännöllistä yhteyttä kaikkiin maakunnan yrityspalvelutoimijoihin, kuten kuntien elinkeinoyhtiöihin. Tällä halumme varmistaa sen, että ajantasainen ja tärkeä tieto niin nyt esillä olleista kuin muistakin välineistä olisi kaikkien saatavilla. Tässä, kuten rahoittajaviranomaisten keskinäisessäkin yhteistyössä ovat ELY-keskusten lisäksi mukana myös TE-toimisto, Business Finland ja Finnvera.

Kansainvälisestä turvallisuustilanteesta huolimatta ja erityisesti siitä syystä, meidän kannattaa Pohjois-Karjalassa olla eturivissä hyödyntämässä tarjolla olevat kehittämismahdollisuudet, joita länsimainen ja eurooppalainen yhteistyö turvallisuuden lisäksi tarjoaa.

Ari Niiranen
ylijohtaja

 

 

  

Advertisement

Vihreän siirtymän kyydissä

Keskustelu ja toimenpiteet energiaan liittyvistä asioista saivat uuden käänteen Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuun lopulla. Energian hinnan voimakas nousu on ollut yleinen puheenaihe aina kun ihmisiä on kokoontunut yhteen. Sähkösopimukset ja hintatason vertailu on ollut keskusteluissa tyypillistä, toisilla on käynyt sopimuksissa parempi tuuri ja toiset maksavat sähköstä kovaa hintaa ja elävät lisäksi aikataulutettua elämää sen suhteen, milloin mitäkin sähkölaitetta kannattaa pitää päällä.

Energiamurros on ollut vauhdikasta ja en itsekään osannut arvata, että olisin tänä vuonna mukana Joensuuhun suunnitellun vihreän vedyn tuotantohankkeen ennakkoneuvottelussa. Nyt odotellaan jo hankkeen YVA-arviointiohjelman tulemista vireille.

Biokaasulla vauhtia vihreään siirtymään

Iso-osa maakunnan energiamurrokseen ja vihreään siirtymään liittyvistä hankkeista näyttäisi keskittyvän Joensuun Iiksenvaaran voimalaitoksen ja sen naapuritonttien ympäristöön. Vihreään siirtymään liittyviä hankkeita, kuten biokaasulaitoksia on myös suunnitteilla Pielisen-Karjalan alueelle, joista ainakin Juuan hanke (Nestlen kastiketehtaan yhteyteen rakennettava laitos) on rakenteilla. Lisäksi maatilamittakaavan biokaasulaitoksia on ollut useita luvantarvelausunnolla viime aikoina.

Viime viikolla osallistuin Circwaste-hankkeen järjestämään biokaasuseminaariin, jossa vierailtiin Biokympillä ja Koivikon kartanolla Kiteellä ja kuultiin paikallisten yrittäjien näkökulmia biokaasun tuotantoon. Koivikon kartanon hankkeen toteutus ratkeaa ensi vuoden aikana, joten momentum tunnistetaan nyt olevan käsillä.

Biokympillä biokaasun jalostuslaitoksen ja tankkausaseman rakennustyöt ovat alkaneet. Ensi keväänä yhtiö toimittaa biokaasua myös Joensuussa marraskuun alussa avatun Wegan tankkausasemalle ja avaa samalla myös oman tankkausaseman Kiteelle. Jatkossa kaasuautoilijat voivat huristella siis lähiseudun biojätteistä tuotetulla polttoaineella, mikä tarkoittaa myös eurojen jäämistä talousalueelle, eikä öljy-yhtiöiden taskuun.

Tuulivoimalat eivät ole edenneet, aurinkovoimalahankkeita jo vireillä

Kuten hyvin tiedetään, niin tuulivoimalla ei näytä olevan puolustusvoimien näkökulmasta katsottuna sijaa maakuntamme alueella. Asiaa syvemmin tutkiskeleva työ on tehtävään palkatun selvityskenraalin toimesta kuitenkin parhaillaan käynnissä ja valmistuu tammikuun loppuun 2023 mennessä.

Aurinkovoimalahankkeita näyttäisi kuitenkin olevan maakunnassa muutamia vireillä esim. käytöstä poistetuille turvesoille. Hyvä niin, sillä edellä todettu vetyhankkeen toteutuminen tarkoittaisi myös sitä, että ns. vihreää sähköä pitää olla silloin reilusti tarjolla. Jos sitä voidaan tuottaa lähialueella, niin aina parempi.

Uusista energiantuotantohankkeista keskusteltiin myös pari viikkoa sitten Joensuussa pidetyillä valvontapäällikköpäivillä. Haasteina näiden osata tunnistettiin mm. se, ettei ympäristölainsäädäntö ole aivan ajan tasalla mm. YVA:n (ympäristövaikutusten arviointimenettely) tai ympäristölupaperusteiden osalta. Energiamurroksen vauhti on siten ollut lainsäätäjää nopeampi.

Lauha talvi toiveissa

Tulevan talven osalta on julkisuudessa tuotu esille mahdolliset sähkökatkot ja varautuminen niihin. Aggregaatti- ja polttopuukauppa on käynyt hyvin.  Polttopuiden hintataso on ollut ennätyskorkea ja monilla myyjillä myytävät klapit ovat loppuneet jo aikoja sitten.

Vaikka uhkakuvia onkin tulevan talven osalta ilmassa, lienee meidän huoli kuitenkin aika pieni siihen nähden, mikä tilanne on parhaillaan Ukrainassa. Joka tapauksessa voitaneen yhdessä toivoa lauhaa talvea meille ja Ukrainaan sekä sopivaa tuulenvirettä tuulivoimaloiden siiville vihreää siirtymää siivittämään missä ne sitten pyörivätkään.

(Jutun kuvitukset: Ilkka Elo, kuvat tehty Craiyon-tekoälyohjelmalla)

Ari Heiskanen
Ympäristövastuu-yksikön päällikkö

Maaseuturahasto elintarvikealan kehittäjänä

Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi viime viikolla kiteeläiselle Nordic Freeze Dry Oy:lle 700 000 euroa tukea pakastekuivauslaitoksen kone- ja laiteinvestointeihin. Investointien kokonaissumma tulee olemaan yli 2 miljoonaa euroa. Tukipäätöksen taustalla on pitkäjänteinen, useita vuosia kestänyt elintarvikesektorin kehitystyö.

EU:n maaseuturahaston tukia Pohjois-Karjalassa ohjaa pääasiassa alueellinen maaseutusuunnitelma. Sen tavoitteena on mm. elintarvikeketjun kehittäminen, jota varten maakunnassa on varsin suuri hankekanta. Keskeisimpiä tuloksia v. 2014–2022 aikana tehdystä kehittämistyöstä ovat mm. marjanviljelyalan merkittävä kasvu ja pakastekuivausteknologian ympärillä tehtävä, jopa valtakunnan tasolta katsoen merkittävä kehittämistyö.

Mustikoita odottamassa poimimista ja pakastamista. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Pakastekuivauksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluu kaksi yritysryhmähanketta, useita yrityshankkeita ja nyt tukipäätöksen saanut pakastekuivauslaitoksen laiteinvestointihanke.

Tavoitteena on, että yritysryhmähankkeiden, yrityshankkeiden ja laitosinvestointihankkeen tuloksena syntyy merkittävää uutta liiketoimintaa pakastekuivausteknologiaan perustuen. Laitos tarvitsee ympärilleen laajan yhteistyöverkoston, jonka turvin yrityksissä voidaan tehdä tuotekehitystä myös vientimarkkinoita ajatellen.

Tämä kokonaisuus mahdollistaa luonnon- ja maataloustuotteiden jalostusarvon kasvun, joka luo lisää hyvinvointia sekä liiketoimintaa kasvattamatta alkutuotantoa. Toisaalta se antaa mahdollisuuden myös luonnontuotteiden laajemmalle hyödyntämiselle ja siihen teknologiaan soveltuvan maataloustuotannon kasvun.

Alkutuotannosta jatkojalostamiseen

Tämä kehitys on Pohjois-Karjalassa tarpeellista, koska perinteinen maatalouden alkutuotanto on vähenemässä ja luonnontuotteiden jalostusaste on matala. Maatalouden monipuolistamisen kehitystyö on käynnissä marja-alan lisäksi myös vihannesviljelyn osalta, missä tosin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa.

Nämä laajemmat kehitysoperaatiot muodostuvat maaseutuohjelman näkökulmasta lähes aina pitkäaikaisesta kehittämistyöstä, joka kestää yksittäisiä ohjelmakausia pidempään. Kehittämistyö muodostuu monien erityyppisten hankkeiden rinnakkaisesta ja peräkkäisestä kokonaisuudesta.

Yksittäisellä hankkeella harvoin edistetään laajempia ja pidempikestoisia strategisia tavoitteita. Tässä mielessä pitkäkestoisiin ohjelmiin sidottu hanke- ja yritysrahoituksen muodostama kokonaisuus on välttämätön laajempien kehittämiskokonaisuuksien toteuttamisessa.

Pohjois-Karjalan vahvuutena toimijoiden väliset verkostot

Elintarvikealan kehittämisessä on Pohjois-Karjalan yhtenä selkeänä vahvuutena eri toimijoiden välinen yhteistyö ja hankkeiden epävirallinen yhteistyö. Tämä mahdollistaa esim. eri hankkeiden vahvuuksien yhdistämisen suurempia yhteisoperaatioita (esim. lähiruokapäivä) varten. Samalla se tarjoaa foorumin keskustella alan asiantuntijoiden välillä jatkossa tarvittavista kehittämistoimista ja niitä varten tarvittavasta yhteistyöstä. Tämä on näkynyt viime aikoina erityisesti vihannesviljelyn kehittämiseen liittyvien operaatioiden valmistelussa ja toimeenpanossa.

Tärkeää on rakentaa viljelijöiden ja yrittäjien keskinäisiä verkostoja kunkin asian ympärille. Verkostot voivat onnistuessaan tukea jäsentensä toimintaa todella merkittävällä tavalla, kuten on nähty esim. ilomantsilaisten herukanviljelijöiden tapauksessa. Heillä on mm. yhteiskoneita ja yhteinen pakastamo.

Tuotannollisen yhteistyön lisäksi ei sovi vähätellä sitä, että viljelijöiden ja yrittäjien yhteistyö tarjoaa taloudellisen hyödyn lisäksi myös henkistä tukea.

Tuottajaorganisaatioiden perustamisen tuki on tulossa käyttöön. Lisäksi alueelliseen käyttöön on tulossa innovaatioryhmiä koskeva tuki, jolla alkutuotantolähtöisten innovaatioiden kehittämistyötä voidaan tukea niin, että alkutuotannon ympärille kootaan asiantuntijoista koostuva innovaatioryhmä. Lisäksi käytössä oleva korotettu investointituki ryhmiin kuuluville alkutuottajille saanee jatkoa.

Terho Sirviö
maaseudun kehittämisen asiantuntija

.

Tarinoita luontokohtaamisista

Törmään työssäni eläinten ja ihmisten välisiin konflikteihin lähes viikoittain. Suomalaisten suhtautuminen luonnonsuojeluun on viime vuosikymmeninä muuttunut myönteisemmäksi. Samalla olemme kuitenkin vieraantuneet luonnosta. Yksittäisten ihmisten ja eläinten väliset konfliktit lisääntyvät. Erityisesti alkukesällä, ihmisten siirryttyä mökeilleen, alkaa puhelin soida ja moninaisia ongelmia joutuu ratkomaan. Vuosien saatossa on vastaan tullut hauskojakin tapauksia, joista joitakin tässä teille kerron.

Kadonneiden golfpallojen arvoitus

Vajaa vuosikymmen sitten sain puhelinsoiton erään golfkerhon toiminnanjohtajalta. Hän kertoi huolestuneena, että heiltä häviää vuosittain tuhansia golfpalloja. Olivat aluksi epäilleet pallojen jäävän pelin tuoksinassa golfbägeihin tai taskuihin, mutta olivat nyt todennäköisesti löytäneet syyllisen.

Sovimme, että menen paikan päälle selvittämään kadonneiden pallojen arvoitusta. Sovittuna päivänä sonnustauduin maastoasuun ja nappasin mukaani kiikarit. Golfkentällä piilouduimme harjoituslyöntikentän laidalle metsikköön toiminnanjohtajan kanssa ja jäimme seuraamaan, mitä kentälle jääville golfpalloille tapahtuu.

Kauan meidän ei tarvinnut tilannetta tarkkailla, kun kentälle laskeutui yönmusta korppi ympärilleen tähyillen. Kun lintu oli todennut tilanteen turvalliseksi, nappasi se kentältä golfpallon ja lensi tiehensä. Tiesin entuudestaan varislintujen kuljettavan mitä eriskummallisimpia asioita, mutta korppien mieltymyksestä golfpalloihin en ollut aiemmin kuullut.

Päivän mittaan näimme useiden korppien käyvän pallovarkaissa. Kadonneiden golfpallojen arvoitus oli osittain ratkennut. Miksi ja minne korpit palloja veivät, tämä vaati vielä selvitystä.

Golfpallo värinsä ja muotonsa puolesta muistuttaa linnunmunaa ja saattaa näin houkutella korppeja. Päätimme kokeilla, onko pallon värillä vaikutusta. Golfkerho tilasi harjoituskentän käyttöön punaisia ja vaaleanpunaisia palloja. Muutaman päivän testitulosten perusteella todettiin myös punaisten ja vaaleanpunaisten pallojen houkuttelevan korppeja yhä pallovarkaisiin.

Taustojen tutkiminen paljasti, että alueella on erittäin runsas ja tiheä korppikanta, jolle löytyi myös hyvä selitys: golfkentän lähellä toimi suuri teurastamo. Teurastamon teurasjätteiden käsittelyä parannettiin, minkä seurauksena alueen korpit vähenivät. Golfkentän pallot alettiin korjata harjoituskentältä nopeasti lyöntivuorojen jälkeen ja näin kadonneiden pallojen ongelma saatiin ratkaistuksi – lukuun ottamatta sitä, minne korpit pallot loppujen lopuksi kuljettivat.

Tämä seikka jäi useaksi vuodeksi selvittämättä. Muutamaa vuotta myöhemmin sain puhelinsoitin, jossa soittaja kertoi löytäneensä eräästä saaresta sadoittain vanhoja golfpalloja. Korpit olivat kuljettaneet pallot yöpymispaikkanaan pitämäänsä saareen. Kadonneiden golfpallojen arvoitus oli nyt lopullisesti ratkennut ja selvitetty.

Palokärki saa kyydin

Tikkalinnut aiheuttavat silloin tällöin vahinkoa hakkaamalla talojen hirsi- tai lautaseiniä tai puhelinpylväitä. Sain eräänä päivänä puhelinsoiton harmistuneelta kansalaiselta. Hän kertoi asuvansa vanhalla puurakenteisella koululla ja oli käyttänyt runsaasti aikaa ja rahaa koulun kunnostamiseen.

Palokärki oli nyt kuitenkin innostunut hakkaamaan vasta maalattua ulkovuorilaudoitusta ja aiheuttanut näin vahinkoa. Arvelin palokärjen etsivän rakennuksesta ruokaa ja mietimme koulun omistajan kanssa ratkaisukeinoja.

Asian ollessa vielä pohdintavaiheessa asiakas ilmoitti, että palokärkeä ei ole enää näkynyt ja ongelma näyttää ratkenneen itsestään. Sovimme samalla, että asiakas laittaa vireille avustushakemuksen, sillä palokärjen aiheuttamista vahingoista on mahdollisuus saada valtiolta avustusta. Avustushakemus saapui ja hakijalle myönnettiin avustus vahinkojen korjaamiseksi.

Palokärjestä ei kuulunut tai näkynyt vuoteen yhtikäs mitään, kunnes seuraavana syksynä sama koulunomistaja soitti ja kertoi palokärjen palanneen tekemään tuhojaan. Nyt ei ollut aikaa pidempään pohdiskeluun ja otinkin yhteyttä vanhaan tuttuun, joka on rengastanut tuhansittain eri tikkalintuja.

Tilannetta pohdittuamme päätimme pyydystää tikan ja siirtää se alueelle, jossa ei lähimailla ole sopivia puurakennuksia. Taitava rengastaja sai palokärjen verkkoonsa, palokärki värirenkaat jalkaansa ja lopulta valtion kyydin itärajalla olevaan ikimetsään. Vanhan koulun vuorilaudoitus on sittemmin säilynyt koskematta ja toivon, että palokärkikin on tyytyväisempi saadessaan hakata ikimetsän haapoja ja honkia vuorilautojen sijaan.

Käpytikka ja seinäkello

Kuten jo aiemmin mainitsin tikkalinnut aiheuttavat rakennuksille vahinkoa hakkaamalla hirsiseiniä ja vuorilaudoitusta. Tikat hakkaavat puuta joko rakentaessaan pesäkoloa, etsiessään ruokaa tai ilmoittaessaan rummuttamalla reviirin rajoja.

Eräänä alkukesän päivänä soi puhelin ja soittaja kertoi heidän kesämökillään olevan tikan, joka käy säännöllisesti hakkaamassa hirsiseinää. Uudehkon mökin seinään oli jo syntynyt muutamia pieniä koloja. Lupasin käydä katsomassa tilannetta sammalla jo pohtien tikan käyttäytymisen syytä.

Arvelin uudessa mökissä olevan jonkin kuoriaislajin tai sen toukkia, jotka houkuttavat tikan paikalle. Mökillä sain lämpimän vastaanoton tuoreiden kanelipullien ja kahvin kera. Juttelimme mökin omistajapariskunnan kanssa ja kerroin aikaisemmista kokemuksistani tikkojen parissa. Kahvittelu- ja tarinatuokion jälkeen aloimme isännän kanssa tutkimaan mökin rakenteita ja etsimään syytä tikan käytökselle.

Ullakolta löytyi muutama tukkimiehentäi, mikä on melko normaali näky uusissa puu- ja hirsirakennuksissa. En uskonut tämän lajin vähäisenä määrin esiintyessään aiheuttavan tikan kiinnostusta. Minua ihmetytti tikan hakkaamien jälkien sijainti pienehköllä alueelle ulkoseinässä. Tutkimme seinää ja kuunnellessani mahdollisten kuoriaisten toukkien ääniä hirsirakenteesta kuulin seinäkellon raksutuksen ja tiesin, että tämä ongelma on ratkaistu.

Kerroin mökin omistajapariskunnalle teoriani siitä, että mökin sisäseinällä olevan vanhan seinäkellon raksutus voi kuulostaa tikan korvissa jonkin toukan ruokailuääneltä ja saa nälkäisen tikan tutkimaan hirsiseinää tarkemmin. Huomasin isäntäväen hieman epäilevän teoriaani mutta he suostuivat seuraavaan kokeeseen.

Siirsimme seinäkellon paikkaa toisaalle ulkoseinässä ja pyysin sitten isäntäväkeä seuraamaan tikan käyttäytymistä. Muutaman päivän kulutta mökin emäntä soitti ja kertoi, että tikka oli siirtynyt hakkaamaan ulkoseinää juuri siitä kohtaa mihin seinäkello oli siirretty. Isäntä oli jo todennut tämän mysteerin näin ratkenneen ja ratkaissut koko ongelman siirtämällä kellon kohtaan, josta äänen ei pitäisi siirtyä tikan korviin. Näin olikin tapahtunut ja tikka oli jättänyt ainakin toistaiseksi mökin rauhaan. Myhäilin loppupäivän tyytyväisenä siitä, että tämä tapaus sai onnellisen lopun.

Tarinoilla oli onnellinen loppu mutta mikä näiden tarinoiden opetus voisi olla? Ehkäpä se, että asioita kannattaa selvittää: pyrkiä löytämään tapahtumille selitys ja syy, ja tarttua vasta sitten varsinaiseen ongelmaan. Ikävä kyllä meillä ihmisillä tuntuu usein olevan luonnon tai eläinten aiheuttamien ongelmien kanssa aika vähän ymmärrystä tai haluaa löytää luonnon (ja ehkäpä lopulta myös ihmisten) kannalta paras ratkaisu.

(Jutun kuvitukset: Ilkka Elo, kuvat tehty Craiyon-tekoälyohjelmalla)

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori

 

 

60 vuotta Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP tai engl. CAP) on harjoitettu vuodesta 1962. Yhteinen maatalouspolitiikka onkin EU:n vanhin ja pisimmälle integroitu politiikan ala, johon on sovellettu ensimmäisenä myös yhteisön sisämarkkinasääntöjä.

Maatalouspolitiikan tavoitteet määriteltiin vuoden 1957 Rooman sopimuksessa aikana, jolloin elintarviketuotannossa vallitsi niukkuutta ja yhteisen politiikan tarve liittyi vahvasti elintarvikehuoltoon sekä ruuan tuotanto- ja kulutusmahdollisuuksiin. Euroopan yhteisön kuusi perustajamaata asettivat tavoitteet yhteiselle maatalouspolitiikalle:

• maatalouden tuottavuuden lisääminen edistämällä teknistä kehitystä sekä tuotantoa järkiperäistämällä ja hyödyntämällä tuotannontekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla
• kohtuullisen elintason takaaminen maataloudessa työskenteleville
• tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen
• markkinoiden vakauttaminen
• kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen

Maatalouspolitiikka perustuu kolmeen periaatteeseen eli yhteisiin sisämarkkinoihin (tuotteiden vapaa liikkuminen yhteisillä sisämarkkinoilla), yhteisöpreferenssiin (sisämarkkinatuotteiden suosiminen) ja yhteisrahoitukseen (markkinajärjestelyt ja viljelijöiden tuet maksetaan EU:n maatalousbudjetista eli Euroopan maatalouden takuu- ja ohjausrahastosta).

Tavoitteiden saavuttamiseksi otettiin käyttöön hinta- ja markkinatukeen perustuva talousjärjestelmä. Tällä mekanismilla viljelijät saivat takuuhinnan tuotteistaan, ulkomaisille tuotteille määrättiin tullimaksuja ja valtiot ryhtyivät toimiin markkinahintojen laskiessa.

Ylituotanto uhkana 1970 ja 1980 -luvuilla

1970- luvulle tultaessa elintarvikkeiden tuotanto ja saatavuus kasvoivat. Viljelijöiden tulot polkivat kuitenkin paikallaan maataloustuesta huolimatta. Ylituotanto ja hintatuki uhkasivat johtaa markkinoiden epätasapainoon, minkä vuoksi ehdotettiin maatalousalan laajaa nykyaikaistamista, jotta voitaisiin parantaa viljelijöiden elintasoa ja välttää markkinoiden vääristymistä. Uudistuksen tarkoituksena oli optimoida viljelyala ja yhdistää tiloja suuremmiksi yksiköiksi.

1970-luvulla ja 1980-luvun alussa maataloustuotannon määrä alkoi ylittää kysynnän. Syntyi ylijäämiä, minkä seurauksena elintarvikkeita joko myytiin polkuhintaan tai paljon alhaisemmilla hinnoilla maailmanmarkkinoilla. Tämän vuoksi EU otti vuonna 1984 käyttöön muun muassa maidon kiintiöjärjestelmän, jonka tarkoituksena oli rajoittaa ylituotantoa. Samaan aikaan ulkoiset toimijat aiheuttivat yhä enemmän painetta, sillä ne syyttivät Euroopan yhteisöjä liiallisesta protektionismista ja vaativat markkinoiden vapauttamista.

Monien muutosten maatalouspolitiikka

Vaikka EU:n maatalouspolitiikan perustavoitteet ovat edelleen relevantteja ja pääpiirteissään olemassa samakaltaisina nykyisessä EU:n perussopimuksessa (SEUT), on yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettu sen 60 vuoden aikana useaan otteeseen vastaamaan uusia haasteita ja tavoitteita.

Yhteisen maatalouspolitiikan yksi suurimmista muutoksista tehtiin vuonna 1992 kun maatalouskomissaari Ray MacSharryn aikana valmistellun politiikan uudistuksen myötä markkinatukijärjestelmästä siirryttiin viljelymaan pinta-alaan ja eläinten määrään perustuvaan viljelijöiden suoraan tulotukeen. Lisäksi viljelijöille asetettiin uusia ympäristönsuojeluvelvoitteita sekä kannustimia elintarvikkeiden laadun parantamiseksi.

Vuoden 1995 alusta Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, jolloin viljelijät joutuivat sopeutumaan yhdessä yössä kansallisesti harjoitetusta maatalouspolitiikasta Euroopan unionin yksinomaisessa päätösvallassa olevaan maatalouspolitiikkaan.

Maatalouspolitiikkaan tehtiin 1990-luvulla myös muita uudistuksia, jotka liittyivät laajemmin maaseutualueiden kehittämiseen. Uuden Agenda 2000 -ohjelman johdosta perustettiin YMP:n toinen pilari maaseudun kehittämistä varten. Toiminta tunnetaan käytännössä mm. erilaisista maaseudun kehittämishankkeista sekä pienyritysten investointi- ja kehittämisrahoituksesta. Samaan kehittämistoimintaan kuuluu myös maaseudun laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen, jota on rahoitettu kansallisen rahoituksen lisäksi eniten EU:n maaseuturahastosta jo useamman ohjelmakauden ajan.

Uusi vuosituhat toi yhteiselle maatalouspolitiikalle jälleen uusia haasteita. Ruokaturvasta huolehtimisen lisäksi politiikalla oli vastattava uusiin huolenaiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen, eläinten hyvinvointiin sekä elintarviketurvallisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeviin vaatimuksiin. Vuoden 2013 uudistuksessa näihin vaatimuksiin pyrittiin vastaamaan muun muassa tukien viherryttämisellä ja maatalouden kestävyyden parantamisella, tuen tasapuolisemmalla jakautumisella rajoittamalla suurtilojen tukea sekä kannustamalla nuoria maatalousalalle. Uudistuksella lisättiin myös maaseudun kehittämishankkeisiin suunnattuja menoja.

Maaseutupolitiikan uudet haasteet ja tavoitteet muuttuvassa maailmassa

Vuoden 2020 jälkeisellä uudistuksella otetaan käyttöön uusi strateginen lähestymistapa, jonka mukaisesti jäsenmaat laativat strategiasuunnitelmat (Suomen CAP- suunnitelma 2023- 2027) omien tarpeidensa ja EU:n laajuisten tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmissa on kuitenkin otettava huomioon komission Green Dealin kunnianhimoiset tavoitteet koskien ilmastonmuutosta ja ympäristön tilan parantamista.

Miten yhteinen maatalouspolitiikka tulee kehittymään seuraavan kuudenkymmenen vuoden aikana jää nähtäväksi. Vastuu omasta ruokahuollosta ja elintarviketurvasta on muuttuvissa olosuhteissa edelleen yhteisen politiikan perusteena. On varauduttava ennalta arvaamattomiin poliittisiin riskeihin sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuviin häiriöihin.

Vauraan Euroopan on myös muistettava globaali ja sosiaalinen vastuu omasta ruuan tuotannostaan maailmassa, jossa satoja miljoonia kärsii aliravitsemuksesta ja ihminen kuolee nälkään arviolta joka neljäs sekunti.

Timo Tanskanen

Yksikön päällikkö

Uutta kohti

Suomessa ja koko maailmassa on tilanne, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Tulevaisuus on tehtävä, vaikka Euroopassa on sota. Uutta kohti on mentävä luottavaisin mielin.

Tulevaisuuskatsauksia

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään keväällä 2023, tarkemmin 2. päivänä huhtikuuta. Uusi hallitusohjelma linjaa lähivuosien politiikkaa. Hallitusohjelman laatimisen pohjaksi ministeriöt julkaisivat syyskuussa tulevaisuuskatsauksen (valtioneuvosto.fi). Se antaa tuleville päättäjille kuvan nykytilanteesta ja ehdotuksia ratkaisuiksi tunnistettuihin haasteisiin.

Myönteinen muutos on se, että 12 ministeriön katsaukset on ensimmäistä kertaa koottu yhdeksi julkaisuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki katsoisivat samaan suuntaan. Kansliapäälliköiden johdolla laaditut ministeriökohtaiset katsaukset sisältävät myös ristiriitaisia näkemyksiä.

Strategisia kärkiä

ELY-keskusten strategiaseminaarissa syyskuun lopulla ohjaavien ministeriöiden johtavat virkamiehet esittelivät tulevaisuuskatsaustensa strategisia kärkiä. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön nostoista löytyi paljon yhteistä.

Turvallisuus ja huoltovarmuus tulevat Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemaan keskeisesti esillä myös ELY-keskuksen tehtäväkentässä. Meillä on moninainen rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpidossa maataloustuotannosta yritysten toimintaedellytyksiin.

Vihreä siirtymä ja työvoiman saatavuus ovat paitsi ensi vuoden tulossuunnittelun, myös tulevien vuosien keskeisiä teemoja.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet ja koettelevat julkista taloutta. Inflaation kiihtyessä ja korkojen noustessa julkiseen talouteen kohdistuvat uudet paineet. Valtion velkakustannukset kasvavat. Julkisen talouden säästötarpeista huolta kantava ministeriöiden virkamiesjohto ei ole yksin.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen lisäämistä on tavoiteltu jo usean hallituksen voimin. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena oleva neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta jää toteutumatta. Julkisen TKI-rahoituksen osuus on noin kolmannes. Ministeriöiden katsauksista ja puheenvuoroista päätellen lisäpanostuksia tavoitellaan myös tulevalla kaudella. Tulevaisuuden työpaikkoja ei synny ilman tutkimus- ja kehittämistyötä.

Digitalisaation eteneminen, tiedon hyödyntäminen ja automaatio tulevat vaikuttaman työhömme kiihtyvällä tahdilla. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös siihen, millaisilla rakenteilla ja organisoinnilla töitä teemme.
ELY-keskukset monialaisina ja poikkihallinnollisina viranomaisina pystyvät vastaamaan moniin vaikeisiin kysymyksiin, jotka eivät rajoitu yhdelle politiikkalohkolle. Meillä on vahvoja näyttöjä niin koronapandemian taloudellisen haittojen estämissä kuin vihreän siirtymän edistämisessä.

Uudistumista, osaamista ja osallisuutta

Tulevaisuuskatsauksissa maalailtuja tulevaisuuden näkymien lisäksi ELY-keskuksilla on lähempänäkin paljon uutta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi on alkanut, maatalouden CAP-suunnitelman toteuttaminen on käynnistymässä ja pian siirrymme uusiin yhteiskäyttöisiin toimitiloihin. Työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntiin vuonna 2025 ratkeaa tulevan talven aikana.

Epävarmassa maailmassa on paljon myös myönteistä. Pohjois-Karjalan yritysten vienti vetää, työllisyys on parantunut ja merkittäviltä ympäristövahingoilta on vältytty. Kaikkeen uuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa suhtautua uteliain ja positiivisin mielin.

Turvallisinta on pitää huolta osaamisesta ja osallisuudesta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen henkilöstölleen järjestämään Kohti uudistuvaa työkulttuuria -valmennukseen osallistuminen on yksi mahdollisuus valmistautua tulevaan. Tulevaisuutta sen tarkemmin tuntematta sen tekemiseen kannattaa meidän kaikkien osallistua.

Ari Niiranen
ylijohtaja

Muutoksia kestävä strategia ja ELY-keskusverkosto

Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota. Kun tähän luetteloon lisätään vielä työvoiman kohtaanto-ongelma, niin siinä ovat toimintaympäristöämme reilut pari vuotta hallinneet asiat. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on alettu puhua dramaattisemmin luontokatona.

ELY-keskusten ja AVIen yhteistä strategiaa 2021–2024 hyväksyttäessä koronasta ei oltu kuultukaan. Venäjä nähtiin ainakin Pohjois-Karjalassa valttikorttina.

ELY-keskusten ja AVIen yhteisen strategian painopisteet 2020-2023.

ELY-keskusten ja AVIen yhteinen strategia on toiminut yllättävän hyvin niin koronapandemian kuin Ukrainan sodan aikana. Painopisteet ”Lisäämme elinvoimaa” ja ”Tavoittelemme hiilineutraaliutta” ovat antaneet hallitusohjelman mukaista suuntaa toiminnallemme. Toimintaympäristön ja tehtävien muuttuessa suunta on pysynyt. Mukaan on tullut koronatukien käsittelyä, vihreän siirtymän nopeuttamista ja muita nopeaa toimeenpanoa edellyttäviä tehtäviä.

Strategian painopistettä ”Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta” on pidetty ensisijaisesti AVIen tehtäviin liittyvänä. Riskienhallinnan ja varautumisen parantaminen sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden hyvä taso ovat entistä enemmän tulleet myös ELY-keskusten tehtäväkenttään. Toiminta maakunnallisessa COVID19-tilannekuvatyöryhmässä ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ovat esimerkkejä roolistamme uusissa ja muuttuneissa tilanteissa.

Vastuullisuutta, osaamista ja yhteistyötä

Mihin sitten perustuu se, että hyvin erilaisessa tilanteessa laadittu strategia on toiminut jopa poikkeusoloissa? Onko strategia ollut niin väljästi muotoiltu ja yleisellä tasolla, että se toimi pandemian sulkiessa yhteiskunnan ja sodan laskiessa rautaesiripun itärajalle?

ELY-keskusten ja AVIen yhteisen strategian 2020-2023 toimintaympäristöanalyysiä.

Selitys löytyy ennen kaikkea vastuullisuudesta, osaamisesta ja yhteistyöstä. ELY-keskusten ihmiset siirtyivät terveysturvallisuussyistä etätyöhön sujuvasti ja noudattivat annettuja ohjeita ja määräyksiä tunnollisesti. Uusien tehtävien vastaanottaminen sujui kunnioitettavaa sitoutumista, osaamista ja yhteisvastuuta osoittaen. Uudet digitaaliset työvälineet otettiin käyttöön tehokkaasti.

ELY-keskusten monialaisia ja hyvin erilaisia tehtäviä hoidetaan lukuisilla erilaisilla tehtävienjaolla ja organisointitavoilla. Sekavasta ja toimialuerajojen pirstomasta organisaatiosta ei ollut tietokaan, kun ELY-keskusverkosto ryhtyi käsittelemään koronatukia. Vapaaehtoiset ihmiset löytyivät helposti. Samoin löytyi säännös resurssien siirtämiseksi sinne, missä niitä eniten tarvittiin.

Tulevaisuuskatsauksia

Poliittiset puolueet, järjestöt ja ministeriöt valmistautuvat jo kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttamiseen. Tulevaisuus tarjonnee jälleen monia ennalta arvaamattomia yllätyksiä.

Hallitusohjelma antaa meille taas uutta suuntaa. Vaativissa tilanteissa testatun ELY-keskusverkoston toimivuus on toivottavasti muistissa, kun tulevaisuuskatsauksia ja muita linjauksia laaditaan.

Kesä kaikilla

Ihmiset suhtautuvat muutoksiin ja kriiseihin eri tavalla. Strategian painopiste ”Henkilöstö ja työyhteisö” on joutunut koetukselle. Onneksi ainakin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen henkilöstön oma kokemus työhyvinvoinnista on poikkeusoloja myöten säilynyt ainakin keskimäärin hyvällä tasolla.

Meidän tulee jatkossakin olla strategian mukaisesti ”innostuneita uudistujia ja osaajia”. Tarvitsemme uusia toimintatapoja vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. ”Työn tekemisen uudet muodot” on yhteinen kehittämiskohteemme, johon meidän kaikkien kannattaa antaa panoksemme.

Toukokuun lopussa tehdyssä työhyvinvointikyselyssä henkilöstön kirjaamat tunnot kertovat, että kesäloma on monelle odotettu ja tulee tarpeeseen. Tiivis työtahti, muutokset ja aikamme kriisit ovat vieneet voimia. Loma on palautumista, irrottautumista ja voimien keräämistä varten.

Suomen suvi on parhaimmillaan maailman myllerryksistä huolimatta. Toivotan teille kaikille lempeää ja levollista kesää!

Ari Niiranen
ylijohtaja

Pohjois-Karjalassa on ollut Unescon biosfäärialue jo 30 vuotta!

”Unescolta toivottu päätös – Biosfäärialue tulee Ilomantsiin ja Lieksaan,” otsikoi Karjalainen 13.11.1992. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Unescon Ihminen ja biosfääri (MaB) -toimikunta hyväksyi Pohjois-Karjalan hakemuksen biosfäärialueeksi ja maakuntaan saatiin Unesco-kohde.

Karjalaisen lehtiotsikoita 1987-1992 ennen biosfäärialueen perustamista. Kuva: Karjalaisen Kaiku-digiarkisto.

Alun perin Suomen biosfäärialueiden perustamista koskevassa esitutkimuksessa esitettiin kuutta soveltuvaa aluevaihtoehtoa, mutta ympäristöministeriö valitsi jatkoselvityksen kohteeksi Saaristomeren ja Patvinsuon seudun. Soveltuvuutta arvioitaessa kiinnitettiin huomiota näiden alueiden suojelumerkitykseen, tutkimus- ja yhteistyöedellytyksiin ja yhteistoiminta-alueiden luonteeseen.

Biosfäärialueen karttakuva 14.1.1993. Myöhemmin biosfäärialue laajeni kattamaan myös Kolin alueen. Kuva: Karjalaisen Kaiku-digiarkisto.

Pohjois-Karjalassa Patvinsuon seudun todettiin tuolloin edustavan hyvin tyypillistä suomalaista metsä-, suo, harju- ja järviluontoa pikkukylineen. Luonnonvarojen käyttö oli pienimuotoista ja monipuolista. Seutu oli jo tuolloin läpikäynyt voimakkaita muutoksia, mukaan lukien asukasmäärän jyrkän vähenemisen ja sen seurausvaikutukset. Näillä perusteilla alue todettiin hyvin soveltuvaksi Unescon biosfäärialueeksi. Näiltä osin suuria muutoksia ei ole tapahtunut – alueen vahvuuksina ovat edelleen luonto ja ihmiset. Kylät ovat edelleenkin syrjäisiä helmiä vaikka Lieksan ja Ilomantsin alueiden väestön väheneminen on jatkunut yli 30 vuotta.

Biosfäärialuetoiminnan alkaessa 90-luvun alussa Venäjän vastainen raja avautui ja yhteistyö ympäristöasioissa alkoi itänaapurin kanssa. Erilaisissa EU-rahoitteisissa hankkeissa kehitettiin luontomatkailukohteita ja -reittejä. Kansainvälinen yhteistyö on biosfäärialuetoiminnan ytimessä ja EU:n CBC Karelia -rahoitusohjelmasta tulikin tärkeä rahoitusväline käytännön toimille.

Maailma on muuttunut paljon 30 vuodessa. Toiminnan alussa ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvä työ on kuulemani mukaan ollut vaikeaa, mutta yhteydet Venäjän rajan yli saatiin rakennettua tiiviiksi. Tänä vuonna, kun tilannetta katsoo, se tuntuu melkein päinvastaiselta.

Nyt ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden kadon estäminen ja kestävät elinkeinomuodot todetaan strategisiksi tavoitteiksi melkein kaikkialla. Tuntuu, että biosfäärialueiden taustalla olevan Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelman ydintavoitteista on tullut ainakin ajatuksen tasolla valtavirtaa ja toiminta on ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin.

Biosfäärialueen ohjausryhmä kokoontui Lieksassa koronan aiheuttaman tauon vuoksi pitkästä aikaa ja juhlisti juhlavuotta. Kokouksessa edustettujen toimijoiden kanssa mietittiin strategisia suuntia toiminnalle.

Toki käytännön toteutuksessa on edelleen haasteita ja työ on hidasta, mutta asenne ja tahtotila on erilainen. Sen sijaan tänä vuonna ei päästykään jo pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen iloitsemaan jälleennäkemisestä venäläisten yhteistyötahojen kanssa. Raskain mielin Venäjä-yhteistyö laitettiin pöytälaatikkoon ja katse on hakeutunut länteen pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Muutos ja mukautuminen ovat kuitenkin biosfäärialueiden toiminnan edellytyksenä. Toiminnan on kehityttävä paikallisten olosuhteiden mukaan ja muututtava niiden kehittyessä ja maailman muuttuessa. Toiminta Pohjois-Karjalassa eroaa miljoonakaupunki Wienin vieressä olevan Wienerwaldin biosfäärialueen toiminnasta ja nykyisin kyläillan järjestämisen ajankohtaa ei enää määritä Kauniiden ja Rohkeiden esitysaika televisiossa.

30 vuoden aikana Unesco-kohteen statusta ei ole vielä onnistuttu maakunnassa hyödyntämään kovinkaan tehokkaasti. Biosfäärialueiden näkyvyys myös kansallisesti on ollut melko heikkoa. Muutos positiiviseen on kuitenkin luvassa, sillä sopivasti juhlavuonna, 15.6. avautunut, uudistunut Kolin luontokeskus Ukko tuo jatkossa esiin Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta ala-aulan esittelytilassa.

Satu Naumanen Metsähallituksesta ja Vilma Lehtovaara Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Kolin luontokeskus Ukon uuden näyttelyn avajaisissa 15.6.2022. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Tiivistä yhteistyötä tullaan jatkossakin tekemään Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa. Muutoksen salaisuus on keskittää voimat, ei vanhan vastustamiseen, vaan uuden rakentamiseen.

Vilma Lehtovaara
biosfäärialuekoordinaattori

Kitteellä kuultua – ”Kustannusten nousu on ihan mahotonta, mutta kyllä täällä toimeen tullaan”

Kiteellä Itä-Suomen Arlan Meijerillä järjestettiin torstaina 9.6.2022 kesäpäivätapahtuma, jossa oli esillä paljon erilaisia maaseutuyrittäjyyden ja maatalouden parissa toimivia yrityksiä tuotteineen. Kesäisen lämmin sää suosi tapahtumaa ja paikalle saapuikin runsaasti väkeä. Pitkän koronajakson jälkeen oli selvästi nähtävissä, että ihmiset halusivat kokoontua yhteen sekä vaihtaa kuulumisia. Myös erinomaiset maistiaiset houkuttelivat ihmisiä paikalle. Tuotteitaan oli esittelemässä myös yrityksiä, jotka ovat saaneet tukea ELY-keskuksen maaseuturahaston kautta.

Kuva: Sanna Ruuska / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Rapsuttelua ja narskuttelua

FinnEasy Oy sijaitsee Pohjois-Karjalassa Hammaslahdessa ja valmistaa eläimille tarkoitettuja karjaharjoja, jotka edistävät tuotantoeläinten hyvinvointia antaen eläimille mahdollisuuden omatoimiseen harjaukseen. Mekaaninen harja antaa virikkeitä ja edistää eläinten hyvinvointia tehokkaammin kuin passiivisesti käytettävä sähkötoiminen harja. Lisäksi mekaaninen harja on eläimen kannalta turvallisempi vaihtoehto, siinä ei ole pelkoa esim. hännän jumiin jäämisestä niin kuin sähkökäyttöisissä harjoissa. Eläin voi harjata itseään omaan tahtiinsa, kunhan oma vuoro koittaa. Harjat ovat osoittautuneet nimittäin niin suosituiksi, että eläimet joutuvat usein odottelemaan omaa vuoroaan päästäkseen kyhnyttelemään itseään. Yli 98 % FinnEasy Oy:n liikevaihdosta tulee viennistä ja vientiä tehdään yli kahteenkymmeneen eri maahan. Markkinamahdollisuuksia karjaharjoille on löytynyt ympäri maailman. Eläinten hyvinvointiin panostetaan nykyään maatiloilla entistä enemmän ja tämä on siivittänyt myös FinnEasy Oy:n viennin kasvua.

ELY-keskuksen kautta myönnetyt yritystuet ovat omalta osaltaan olleet tukemassa yrityksen kasvua ja kehittymistä sen alkutaipaleella. Karjaharjoja voidaan markkinoida tehokkaasti myös digitaalista mediaa hyödyntäen, sosiaalisen median kautta. You Tube -video karjaharjanasennuksesta englantilaisen vloggaaja Tom Pembertonin maatilalla on kerännyt miljoonia katsojia. Keltaiset karjaharjat ovatkin muodostuneet omanlaisekseen ”someilmiöksi” – eläinten harjautuminen on mukavaa ja rentouttavaa katsottavaa.

Kuva: FinnEasy Oy

Narskuttelu Oy on vuonna 2010 aloittanut perheyritys, joka valmistaa ksylitolipastilleja, -purukumia, ksylitolitikkareita sekä ksylitolihammastahnaa omassa tuotantotilassa Kiteen Puhoksessa. Verkkokaupan valikoimiin kuuluvat omien ksylitolituotteiden lisäksi monipuolisesti hammasvälineitä suun ja muun terveyden auttamiseksi.
Yritys on kasvanut autotalliyrityksestä suuremmaksi toimijaksi sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille. Oma ksylitolipastillituotanto käynnistyi vuonna 2016, hammastahnan tuotanto alkoi kesällä 2018, erikoispurukumi saatiin markkinoille syksyllä 2019 ja ksylitolitikkarien valmistus alkoi keväällä 2020. Tuotekehitys on ollut nopeaa, joustavaa ja makuvalikoima on laaja.

Kuva: Sanna Ruuska / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Lähiruokaa ja luomua

Suomiruokaa Ry on perustettu edistämään ja tukemaan suomalaisen ruoan alkutuottajien toimintaa. Kotimainen puhdas ruoka nähdään tässä maailmantilanteessa entistä tärkeämpänä. Pohjois-Karjala on Suomen luomumaakunta – luomun osuus oli vuonna 2021 peräti 27 % kokonaispeltopinta-alasta Pohjois-Karjalassa, kun koko maassa se oli 15 prosenttia. Eniten luomupeltoja kokonaispeltopinta-alaan verrattuna Pohjois-Karjalan pitäjistä oli Nurmeksessa, Tohmajärvellä ja Polvijärvellä. Lähiruokaa ja luomutuotteita tullaan tuomaan esille myös Lähiruokapäivänä 10.9.2022, jolloin tilat ja alkutuottajat avaavat ovensa kävijöille ja esittelevät toimintaansa. Kyseessä on siis oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma.

Kuva: Sanna Ruuska / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kustannusten nousu suurena huolena

Nuori isäntä katselee esillä olevia karjaharjoja. Olisivathan nuo mukavia kantturoille, mutta kun on jo sovittu että kahden kuukauden päästä lehmät lähtevät teurasauton matkaan kilometritehtaalle ja tilanpito loppuu. Polttoaineiden, sähkön ja lannoitteiden hintojen nousu on tehnyt tehtävänsä -maatilan pito ei toinna enää. Toinen nuori isäntä kuitenkin ostaa harjan pikkuvasikoiden iloksi – tuskin tuo talous siihen kaatuu, tuumaa hän. Toivoa siis on. Tukea haastaviin tilanteisiin on myös saatavilla. ELY-keskuksen palveluvalikoimasta löytyy apua mihin tahansa ratkaisuun nuoret isännät päätyvät ammatinvalintansa suhteen. TE-palvelut tarjoavat neuvoja ammatinvaihtoon liittyvissä kysymyksissä ja myös siihen, jos työttömyys yllättää. ELY-keskuksen maaseutu- ja energia -yksikön asiantuntijoilta löytyy vahvaa tietotaitoa ja asiantuntemusta maaseutuun ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Kuva: Sanna Ruuska / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Yhteisöllisyys – yhdessä me kyllä pärjätään

Oli mukava nähdä ja kuulla miten ihmiset pitkän koronajakson jälkeen pääsivät vaihtamaan kuulumisia ja tapaamaan toisiaan Kiteen maaseutupäivien merkeissä. Yhteisöllisyys -sana on ehkä vuosien saatossa kärsinyt inflaation, mutta kaikesta huolimatta se on oikea sana kuvaamaan tilaisuuden tunnelmaa. ”Sinnuukin näkkee pitkästä aikaa, miten siulla mennee” -kuului useaan otteeseen.

Maaseudun asukkaat ovat kiinnostuneita toistensa tekemisistä ja huolehtivat toisistaan. Se luo turvaa ja tunteen – kyllä täällä aina toimeen tullaan.

Sanna Ruuska

Suunnittelija

KasvuPOK on ollut mukana TE-toimiston muutoksissa

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen KasvuPOK (ESR) -hanke päättyi toukokuun 2022 lopussa. Hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2019 ja sen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sidosryhmätyötä sekä tukea TE-toimiston asiantuntijoita ja johtoa tulevissa muutoksissa. Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa oli TE-toimiston asiantuntijoilla sekä johdolla keskeinen rooli ja kiitämme kaikkia suunnittelu- ja toteutustyöhön osallistuneita hienosti sujuneesta yhteistyötä!

Hankkeen alussa

Hankkeen käynnistyessä järjestimme keskustelutilaisuuden kartoittaaksemme TE-toimiston asiantuntijoiden odotuksia hankkeen toiminnalle. Odotuksissa korostuivat muun muassa seuraavat teemat: “Tuki muutostilanteissa, koulutukset, tehokkaampaa alueellista yhteystyötä ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä sidosryhmien kesken, asiakaslähtöisyys, tiedolla työskentelyn vahvistamista, toimijoiden yhteisen näkemyksen vahvistamista”.

Mitä on tehty

Näihin tarpeisiin KasvuPOK-hanke on hankkinut työmarkkinoiden tilannekuva -selvityksen MDI:ltä, jota on hyödynnetty laajasti muun muassa palveluiden suunnittelussa. Tuleviin työllisyydenhoidon muutoksiin on varauduttu TE-toimistossa muun muassa pitkäkestoisilla 6–13 kuukauden mittaisilla valmennuskokonaisuuksilla. Esimerkkinä Reijo Myllärin vetämä koko TE-toimiston henkilöstölle suunnattu asiakaslähtöisen palveluohjauksen valmennuskokonaisuus.

Tiedolla johtamista on vahvistettu Power BI -raportointiratkaisujen kehittämisellä, jotka on jo otettu käyttöön TE-toimistossa. Järjestimme syksyllä 2021 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoille Timo Järvensivun vetämän verkostovalmennuskokonaisuuden, jonka tuloksena syntyi verkostotyön käsikirja. Kirjaa on tuloksekkaasti hyödynnetty eri työryhmissä ja verkostoissa muiden valmennuksesta saatujen oppien lisänä.

Lisäksi vuoden 2021 lopulla hankkeen tuella käynnistyi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen TYO-yksikön, TE-toimiston sekä Joensuun seudun kuntakokeilun ja kuntien yhteisen toimintasuunnitelman valmistelu toimijoiden yhteisissä työpajoissa. Toimintasuunnitelman toteutus jatkuu vuoden 2022 aikana yhteisissä työpajoissa Timo Järvensivun ohjaamana.

Yhteenveto

Hankkeen toimenpiteet ovat perustuneet teiltä ja muilta alueen työllisyystoimijoilta saatuihin tarpeisiin, ja toimenpiteet on kehitetty yhteistyössä toimijoiden kesken. Olemme keränneet kaikista toimenpiteistämme ja valmennuksista palautteita koko hankkeemme ajan, ja niistä saatujen arvioiden mukaan toteutetut toimenpiteet ja valmennukset ovat onnistuneet hyvin ja vastanneet osallistujien odotuksia.

Hanketta suunniteltaessa vuoden 2018 lopulla elettiin kovin erilaisessa maailmassa, kuin tänään. TE-palveluita oltiin muuttamassa kasvupalveluiksi, maakuntauudistus oli käynnissä ja korkean työttömyyden rinnalla oli paheneva kohtaanto-ongelma. Tämä tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, kun maakuntauudistusta eikä kasvupalveluja toteutettukaan. Sen sijaan tuli työllisyyden kuntakokeilut ja tulevaisuudessa häämöttävä työllisyyden hoidon siirtyminen kunnille. Maakunnan työmarkkinoiden tilannekuva on elänyt ja muuttunut monta kertaa hyvin lyhyessä ajassa maailmanlaajuisen pandemian vuoksi, mutta rakenteelliset tekijät – työikäisten määrän väheneminen ja osaavan työvoiman tarve ovat pysyneet ennallaan ja vahvistuneet.

Viimeiset pari vuotta ovat myös osoittaneet sen, että pysyvää on ainoastaan muutos. Työn murrosta on tapahtunut aina ja tulee aina tapahtumaan yhteiskunnan muutosten myllerryksessä. Olennaisinta ei siis ole se, mitä muutetaan tai mikä muuttuu, vaan se kuinka muutos tapahtuu. Hankkeessamme olemme pyrkineet vahvistamaan niitä teemoja, jotka ovat yhteisiä kaikissa muutostilanteissa. Näitä teemoja ovat vaikuttavan luottamukseen perustuvan verkostotyön vahvistaminen, yhteisen tilannekuvan kirkastaminen sekä itsenäisen johtamisen tukeminen muun muassa resilienssi- ja tunnetaitoja vahvistamalla. Uskomme, että nämä taidot ovat ajankohtaisia nyt käsillä olevissa muutoksissa, kuin niissä tulevissakin, joista emme vielä edes tiedä.

Kiitämme kaikkia kuluneista vuosista!

Henna Johansson ja Tuukka Arosara
KasvuPOK (ESR) -hanke