Pohjois-Karjalassa on totuttu korkeisiin työttömyyslukuihin. Ja nimenomaan tilastolukuihin: staattisiin ja taaksepäin katsoviin prosentteihin, lukumääriin ja vertailuihin vuoden takaiseen tilanteeseen. Vähemmälle tarkastelulle on jäänyt työttömyyden merkitys julkiselle taloudelle, yritysten kasvuun ja ihmisten hyvinvoinnin edellytyksille.
Työttömyyden taloudellinen vaikutus Pohjois-Karjalan julkiselle taloudelle on n. 500 milj. euroa vuodessa. Kyllä luit oikein, puoli miljardia euroa. Kustannus muodostuu työttömyysturva- ja asumistuki- sekä toimeentulotukimenoista, keskimäärin 11 000 €/vuoden työttömyys. Lisäksi mukaan lasketaan tulonmenetykset eli erilaiset verot ja sotu-maksut, jotka jäävät saamatta. Ne muodostavat 21 500 € vuodessa. Kun tuo yhteissumma kerrotaan n. 15 500:lla eli laajan työttömyyden (työttömät ja palveluissa olevat) määrällä, saadaan tuo huima kustannus. Ja tietysti tärkeintä eli yksittäiselle ihmiselle koituvaa nettotulomenetystä ei tässä ole edes arvioitu.
Myös osaajapula -viestejä on noususuhdanteessa alkanut tulla yhä enemmän. Yritysten kannalta katsottuna jokainen avoinna oleva työpaikka merkitsee tuotannon arvon menettämistä. Viime vuonna oli julkisessa työnvälityksessä avoinna hieman alle 1100 työpaikkaa koko ajan. Tuo merkitsee varovaisesti arvioituna 43 milj. euron tulon menetystä (= jos menetetyn tuotannon arvo olisi mediaanipalkan suuruinen). Julkisen työnvälityksen osuus on vähän yli 40 % avoimista paikoista, joten summan voi helposti vähintään tuplata.
Edellä kuvatut laskelmat osoittavat miten suuret taloudelliset arvot ovat kyseessä työttömyyden pienentämisessä. Yksilön, yhteiskunnan ja yritysten kannalta jokainen työtunti ja työttömyyden päättyminen työllistymiseen on kullanarvoista. Panostuksia työvoimapalveluihin, koulutukseen ja palkkatukeen voidaankin tarkastella investointina, joka tuo positiivisia vaikutuksia paitsi yksilön työllistymiseen, myös aluetalouteen.
Tutkimusten perusteella (mm. Aho 2018) esim. työvoimakoulutuksen ja palkkatuen myönteinen vaikutus julkiseen talouteen ja yrityksen saamaan työpanoksen arvoon on n. kaksinkertainen verrattuna palvelujen kustannuksiin. Lisäksi palveluilla on pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia yksilön työuraan ja työntekijän saaneeseen yritykseen.
Saadaksemme merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen on siis etsittävä parhaiten vaikuttavia kohtia työvoiman tarjontaan ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Investoimalla rajalliset resurssit juuri näihin kohtiin vaikutetaan eniten työttömyyden vähenemiseen. Niinpä on syytä ryhtyä toimeen. Aloitamme maakunnassa parhaillaan laajapohjaista työtä kohti parempaa työmarkkinoiden kohtaantoa. Puolelle miljardille löytyisi varmasti käyttöä elinvoiman ja uusien työpaikkojen luomisessa.
Reijo Vesakoivu