Yhteistyöllä kaikki kuntoon

Yhteistyötermi tulee esille, kun halutaan saada muutosta aikaan työyhteisössä, taloyhtiössä tai isommissakin asioissa. Yhteistyö on monesti väline kehittää jotakin toimintaa. Miten yhteistyö sitten onnistuu ja toimii eri asioiden ratkaisemisessa?

Taloyhtiöiden talkooyhteistyöstä on monella varmaankin kokemusta. Siellä käytännössä moni on nähnyt yhteistyöhön liittyviä haasteita. Talkoissa osa tekee töitä hiki hatussa ja osa tulee osallistumaan talkookahveihin. Sama haaste on kaikissa yhteistyöllä tehtävissä kehittämisissä.

Miksi yhteistyössä on haasteita? Haasteita syntyy, jos on epäselvää, mitä yhteistyöllä haetaan ja onko se hyödyllistä omalle toiminnalle. Hyödyllisyyden kirkastaminen kaikille yhteistyöhön osallistuville on oleellisinta. Täytyy selkeästi pystyä viestimään tai näyttämään, että yhteistyön kautta syntyy parempi tulos kuin yksin yrittämällä. Tärkeää on löytääkin yhteinen tavoite, joka on kaikille tärkeä ja jota kohti kaikkia haluavat tehdä työtä.

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Tästä on hyvä esimerkki suomalaisten yhteistyö korona-ajan rajoituksien noudattamisesta. Toki siinäkin on lipsumista ja kisaväsymystä näkyvissä, mutta kansainvälisesti verrattuna olemme onnistuneet varsin mallikkaasti. Yhteistyöllä voidaan pelastaa siis ihmishenkiäkin ja vaikuttaa isoihin asioihin.

Kun kyseessä on näinkin merkittävä taito tai toiminta, voiko sitä kehittää? Kuulemma voi, mutta siihenkään ei ole oikotietä. Se vaatii harjoitusta, kuten kaikki tekeminen, missä haluaa kehittyä. Yhteistyön harjoittelu on kuitenkin suhteellisen helppoa, koska tilaisuuksia on yleensä tarjolla sekä vapaa-ajalla että töissä. Tulee vain pitää silmät avoinna ja tarttua tilaisuuteen, kun mahdollisuus aukeaa. Pienilläkin parannuksilla voi tässäkin taidossa edetä. Pienellä muutoksella voi olla isot vaikutukset.

Töissä yhteistyö voi tarjota mahdollisuuden parantaa työn mielekkyyttä. Vastenmielisempi tehtävä muuttuu mukavammaksi tehdä, kun sitä saa pohtia ja ratkaista hyvien työkavereiden kanssa. Asioihin voi löytyä ihan uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia, joita itsekseen pohtimalla ei osannut havaita. Parhaimmillaan yhteistyöllä saadaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Teemme töitä entistä verkostoituneemmin. Verkostotyössä yhteistyötaidot ovat vielä merkittävämmässä roolissa, kun asioita tehdään oman organisaation ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyön hyötyjen ja tavoitteiden viestiminen on haasteellisempaa, mutta entistä tärkeämpää. Verkostoyhteistyöllä voidaan vaikuttaa laajasti moniin asioihin. Verkostoyhteistyössä haasteita voivat olla johtaminen ja jokaiselle osallistujille selkeän roolin kirkastuminen.

Nopeasti analysoituna yhteistyötä tarvitaan joka paikassa. Se on perustaito, jota jokaisen kannattaa ylläpitää ja kehittää. Taidosta on hyötyä vapaa-ajalla ja töissä. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia parempiin tuloksiin ja kiinnostavampaan tekemiseen. Pidetään siis mieli avoimena ja Let’s do it together!

Tapio Kinnunen

Maaseutu ja käsien pesu – jotain pysyvää

Kuva ohrapellosta.

Maaseudun ja maatalouden merkitys on viimeisen vuoden aikana noussut suuren huomion kohteeksi. Kotimainen ruuantuotanto, kausityövoiman välttämättömyys, kotimaan matkailu, työn monipaikkaisuus sekä monet muut maaseutuun liittyvät asiat ja ilmiöt ovat otsikoissa.

Viime keskiviikkona 3.2.2021 julkaistiin ely-keskuksen maaseuturahaston vuosikatsaus vuodelta 2020 (sttinfo.fi). Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiseen suunnattu julkinen rahoitus oli vuonna 2020 yhteensä noin 85 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi metsänomistajien saamat vuotuiset kantorahatulot ovat noin kaksinkertaiset. Niistä merkittävä osa suuntautuu tosin maakunnan ulkopuolisille metsänomistajille.

Vuosikatsaus sisältää mielenkiintoista tietoa tukieuroista, valvonnasta ja tulevasta EU-ohjelmakaudesta. Samalla se tarjoaa havainnollista tietoa muun muassa maatalouden rajusta rakennemuutoksesta. Näiden lisäksi se antaa ajattelemisen aihetta niin Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta, merkityksestä kuin ihmisten hyvinvoinnista.

Maaseutu on toistaiseksi välttynyt koronaviruksen aiheuttamilta haitoilta ilahduttavan hyvin. Maatalous on toiminut käytännössä normaalisti ja viljelijät eivät tiettävästi ole juuri tartuntoja saaneet. Viime keväänä uhannut kausityövoimapula erityisesti marjatiloilla hoitui laajalla yhteistyöllä ihan kohtuullisesti. Tulevan kauden kausityövoiman riittävyys pystytään turvaamaan jo huomattavasti paremmin. Maatalouden alkutuotannon ja maaseutuyritysten väliaikaiset tuet, toistaiseksi noin 850 000 euroa, varmistavat sen, että maaseudun yrittäjät eivät jää koronatuissa väliinputoajiksi.

Maaseututoimijoiden tiivis ja mutkaton yhteistyö maakunnassamme on osoittanut arvonsa näissä poikkeuksellisissa oloissa. Ely-keskuksen ja sen keskeisten kumppaneiden, kuten kuntien yhteistyöalueiden, Leader-yhdistysten, ProAgrian, elinkeinoyhtiöiden, MTK Pohjois-Karjalan, ja niiden keskeisten henkilöiden mutkaton vuorovaikutus on säännöllistä ja toimivaa. Tulokset ovat nähtävissä koronatilanteen hoitamisen lisäksi ainakin maaseutuyritysten kehittämisessä, luomutuotannon laajuudessa ja Leader-toiminnan aktiivisuudessa.

Yhteisiä ponnisteluja maaseudun sekä siellä asuvien ja yrittävien ihmisten hyväksi todella tarvitaan. Maakunnan maidontuotanto on laskenut kauaksi tavoitellusta 150 miljoonan litran vuosituotannosta. Viime vuonna meijerimaidon määrä jäi 117 miljoonaan litraan. Maidontuotannon ja yleisemminkin nautakarjatalouden siirtyminen länteen ja etelään on saatava pysähtymään. Riittävä raaka-ainetuotanto turvaa keskeiseltä osin elinvoimaisen elintarviketeollisuuden kehittymisen alueella.

Maatilojemme määrä on vähentynyt EU-jäsenyyden aikana vajaaseen puoleen eli laskenut alle 2 000 tilan. Maatilojen keskipinta-ala on sijaan yli kaksinkertaistunut ollen nyt 43 hehtaaria. Peltopinta-ala on säilynyt likimain ennallaan noin 85 000 hehtaarissa. Viime vuonna avustettuja sukupolvenvaihdoksia tehtiin vain kahdeksan.

Viljelijäkin on ihminen. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen, miljoonaluokan taloudelliset riskit, epävarmuus tukiehdoista ja suuri työmäärä kuormittavat. Viljelijöiden jaksaminen on jo vuosia ollut maaseudun suurimpia huolenaiheita. Tähän ongelmaan on onneksi jo tartuttu.

Me kaikki pystymme toiminnallamme vaikuttamaan siihen, miten maaseutu ja sen ihmiset tulevaisuudessa voivat. Ely-keskuksella on lisäksi erinomaiset kehittämis- ja rahoitusvälineet konkreettiseen taloudelliseen tukeen. Koronatilanteen aikanaan helpottaessa siitä jää toivottavasti muutakin pysyvää hyvää kuin käsien peseminen ja joustavat työntekemisen käytännöt. Maaseudun merkityksen ymmärtämisen soisin olevan yksi pysyvä muutos.

Ari Niiranen

Tulevaisuutta tekemään

Pohjois-Karjalan työllisyysaste 65 % on kaukana hallitusohjelman 75 %:n tavoitteesta. Työttömyysaste reilut 14 % on maan korkein. Tuoreet Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva ja tulevaisuus -raportti ja vastaava kuntakohtainen raportti (Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI) antavat vielä huomattavasti yksityiskohtaisemman tiedon työmarkkinatilanteestamme: mistä olemme tulleet, missä olemme ja minne olemme menossa. Olemme tekemässä Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta tärkeitä reitinvalintoja. Työmarkkinoidenkaan tulevaisuus ei ole vain suora jatkumo lähimenneisyydelle. 

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 14.12.2020 vuoteen 2040 ulottuvan Pohjois-Karjalan strategian. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa maakunnan elinvoimaa ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. Väestön keskittyminen, työikäisen määrän väheneminen ja ikääntyminen ovat haasteita, joihin tulee tarttua. Osaavan työvoiman riittävyys pitää turvata.

Työikäinen väestömme supistui 2010-luvulla voimakkaasti niin ikärakenteen kuin muuttoliikkeenkin takia. Ulkomailta on saatu muuttovoittoa, mutta siitä ei ole ollut osaajapulan helpottamisessa merkittävää apua. Maahanmuuttajat ovat enimmäkseen työttömiä tai työvoiman ulkopuolisia henkilöitä. Työmarkkinakelpoiset maahanmuuttajat siirtyvät usein edelleen Etelä-Suomeen. Vaikka työllisyystilanne ja työllisten määrän kehitys oli 2010-luvun lopulla myönteistä, työvoiman ja työllisten määrä on ollut viime vuosikymmenen laskeva.

Työpaikkojen määrä oli viime vuosikymmenen lopussa nousussa. Toimialojen väliset erot ovat rajuja. Maa- ja metsätalouden ja julkisen hallinnon työpaikkojen määrät ovat laskeneet voimakkaasti, mutta lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja muutamilla muilla toimialoilla. Ilahduttavan hyvää on ollut erityisesti teollisuutemme työpaikkakehitys.

Pohjois-Karjalan vahvuus on selkeä keskuskaupunki, eikä meillä mene voimavaroja tarpeettomaan tai jopa haitalliseen sisäiseen kilpailuun.  Joensuun ydinkaupunkiseutu eli Joensuun keskusta, Kontiolahti ja Liperi muodostavat asumis- ja työssäkäyntialueen, jonka kehitys poikkeaa edukseen muista kunnista.  Toisille seutukunnille voi sopia voimakas kasvu, toisille taas älykäs sopeutuminen, smart shrinking. Alueiden elinvoimaisuus ja ihmisten hyvinvointi eivät riipu ainoastaan väestön kehityksestä tai taloudellisesta kasvusta.

Kulunut vuosi on työttömyyden kasvun lisäksi nostanut esille myös mahdollisuuksia, joita meidän tulee rohkeasti ja määrätietoisesti käyttää. Monipaikkaisuus ja etätyö yhtenä sen mahdollistajana sekä maaseudun arvostus ovat meille mahdollisuuksia, jos vain pystymme huolehtimaan alueemme houkuttelevuudesta asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkana. Tarvitsemme sekä elinvoimaa ja työpaikkoja että osaavaa työvoimaa. Kaupungistumisessa ja väestön muuttovirroissa ei silti liene tulossa suuria suunnanmuutoksia.

Työllisyyden hoidolla ja työttömyyden vähentämisellä voimme ainakin lähivuosina kasvattaa työllistä työvoimaa ja vastata työvoimatarpeeseen. Työllisyysmäärärahoista, Euroopan sosiaalirahaston varoista tai työvoimahallinnon henkilöstömäärästä onnistumiset eivät ole kiinni.  Kyse on toimintamme vaikuttavuudesta.

Käynnistyvä työllisyyden kuntakokeilu on yksi yritys vaikuttavuuden parantamiseksi. Poliittisessa valmistelussa on monia muita muutoksia. Maakunnallisten ja paikallisten toimijoiden oma aktiivisuus on hallinnon rakenteista riippumatta joka tapauksessa ratkaisevassa asemassa. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Voimme vahvistaa kehitystä, joka tuo maakuntaan muutaman vuoden viihtyvien opiskelijoiden, eläkepäivistä nautiskelijoiden ja kotimaanmatkailijoiden lisäksi osaavaa työvoimaa niin pääkaupunkiseudulta kuin ulkomailtakin.

Ari Niiranen

Hommaa ittelles elämä!

Joensuun Kauppakadusta tuli 2017 Suomen ensimmäinen pyöräkatu.  Kesällä 2018 kävelin ajatuksissani ELYn toimipaikasta lounaalle typötyhjän pyöräkadun jalkakäytävällä. Havahduin mustahupparisen nuoren miehen ajaessa jalkakäytävällä minua kohti kovaa vauhtia. Pääsin pois alta, mutta häkellyksissäni näytin kädellä viereistä pyöräkatua. Pyöräilijä huomasi, pysähtyi kiivaasti ja karjaisi ”Mitä?”

Näytin uudelleen tyhjää pyöräkatua ja sanoin ”Tuossa vieressä on tuollainen pyörille tarkoitettu pyöräkatu.” 

”Hommaa ittelles elämä!” karjaisi nuori mies ja jatkoi matkaansa jalkakäytävällä.

Minulla ei siis ole ollut ”elämää”.  ”Elämätön elämä” on tämän tapauksen jälkeen ollut monta kertaa ajatuksissani.  Millainen”elämä” ja sen arvot pitäisi olla? 

Kesällä 1992 eräs ystäväni soitti Mekrijärven tutkimusasemalle Suomen ensimmäiselle biosfäärialuekoordinaattorille.  Hän aloitti puhelun toteamuksella ”tervehdys sinne maailmanparannuksen keskustoimistoon”. 

Maailmanparannus ja kokonaisvaltaisuus ovat YK:n biosfäärialueohjelman vahvuus ja heikkous, mutta ne pitävät mielen virkeänä: koskaan ei tiedä tarpeeksi eikä etenkään ole tehnyt tarpeeksi. Biosfäärialuetyössä laaja yhteistyö sekä paikallinen osallistuminen herättävät asiat henkiin ja ympäristö on niissä aina mukana. Tutkimus on toimintatapa ja arvopohja.

Alkuvaiheessa työskenneltiin Mekrijärven tutkimusasemalla ja raja-alueella Ilomantsissa sekä Lieksassa. Aluelaajennuksella Lieksa ja Joensuu tulivat vahvasti mukaan. Nyt suurehkot kehittämishankkeet ovat ottaneet EU-hengessä valta-aseman.

Hanketyössä kumppanuudet ovat olennaisia. Metsähallitus, Ilomantsin kunta, Lieksan kaupunki ja Joensuun kaupunki sekä Joensuun että Itä-Suomen yliopisto sekä Karelia Ammattikoulu ovat yhdessä monien yritysten kanssa kehittäneet toimintaa ja pitäneet sen kiinni ajassa.

Keväinen kuva Kimovaaran kylästä Karjalan tasavallassa. Etualalla kylän venäjänkielinen kyltti. Taustalla kyläraittia ja vanhoja puurakennuksia.

Yhteistyö Euroopan biosfäärialueiden sekä raja-alueyhteistyö Karjalan tasavallan toimijoiden kanssa on ollut arkipäivää. Pohjoiskarjalainen paikallisuus on kohdannut kansainvälisyyden. Pitkät ajat työkielenä on ollut englanti. Venäjän kielikin on tullut tutuksi, samoin iso joukko venäläisiä tutkijoita, hallinnon ammattilaisia ja paikallistoimijoita.

(Kuvassa Kimovaaran kylä, suomeksi Kiimavaara, karjalaksi Kiimavuara.)

Tutkimus- ja kehittämishankkeissa, työryhmissä, kokouksissa jne. on ollut mukana paljon tekijöitä.  Myös nykyinen ympäristöministeri Krista Mikkonen on toteuttanut biosfäärialueella menestyksekkäästi maaseututoimia 90-luvun alkupuolella.

Biosfäärialuetta on hallinnoitu vuodesta 1994 valtion ympäristöhallinnon alueyksikössä: vesi- ja ympäristöpiiri, ympäristökeskus ja ELY-keskus ovat tulleet tutuiksi. Biosfäärialue monipuolistaa ympäristöhallinnon työtä. Olen kutsunut toimintaa sosiaaliseksi käyttöliittymäksi – ”social interface”. Yhteistyö ELY-keskuksen sisällä on tiivistynyt kymmenen vuoden aikana ja sille on löytynyt myös selkeämpi rooli. ELY-keskuksen johdolle isot kiitokset!

Biosfäärialuekoordinaattorin työ poikkeaa hallintovirkamiehen työstä.  Askareita riittää kansainvälisistä edustustehtävistä autonkuljettajan ja kenttäavustajan töihin. Työaikanormeja on vaikea noudattaa.  Tiedeala pitää tuntea. Eri puolille maailmaa pääsee (tai vaihtoehtoisesti joutuu) puhe- ja kokousmatkoille. Kokouksia riittää. Oma riittämättömyys on arkipäivää.

Kohokohtia ovat onnistuneet kokoukset ja hankkeet sekä paikallinen osallistuminen; saavutuksia osallisuudet mittavissa prosesseissa ja niiden jatkuvuus. Vuoden 2002 Euroopan vihreän vyöhykkeen kokouksessa Bonnissa istuimme suomalaisen kollegan kanssa Mihail Gorbatshovin vieressä puhumassa Euroopan vihreän vyöhykkeen kehittämisestä. Mukana oli noin n. 30 maata. Jakartassa keskusteltiin Koreoiden rajan suojelualueiden mahdollisuuksista liennytyksessä – esimerkkinä oli juuri Fennoskandian vihreä vyöhyke! Ne osoittivat, että olemme mukana oikeissa asioissa. Yhteydet Euroopasta ja muualta maailmasta Suomen ja Venäjän raja-alueelle (Fennoskandian vihreä vyöhyke) ovat edelleen suorat. Kokoukset olivat elämyksiä, jos eivät elämäksi kelpaa.

Kokouksen osanottajia ryhmäkuvassa esiintymislavalla. Taustalla heijastettuna Euromab -logo.
EuroMAB -kokous Dordognessa Ranskassa 2017

Tausta ja ammatti määrittelevät monin osin elämän reunaehdot ja tekemiset. Tietämättömyys, osaamattomuus ja piittaamattomuus ovat vaarallinen yhdistelmä, etenkin isoon egoon ja ylivertaisuusvinoumaan yhdistettynä. Tuntuu siltä, että ”vapaassa maassa” jokaisen pitää saada tehdä tai olla tekemättä mitä hyvänsä, milloin hyvänsä. ”Oikeassa elämässä” kaikki ovat aina omassa asiassaan oikeassa.

Vanhasta moottoripyörästä tuunattu paksurenkainen lumikulkuneuvo.

Biosfäärialuekoordinaattorin täytyy valita vapaaehtoisesti tie, joka ei ole (kuvaannollisesti) ”ajamista jalkakäytävällä muista piittaamatta”. Velvollisuus on ymmärtää erilaisia näkökantoja. Työ on työskentelyä yhteisten päämäärien puolesta eikä lähtökohtaisesti jotain asiaa vastaan. Maailmanparantajalle riittää työtä.

(Kuvassa ”snowmobile”. Tiksha, Karjalan tasavalta.)

Pohjoismaisen hallinnon hyvät käytännöt luovat ELY-keskuksen kautta biosfäärialueen toimille erinomaisen pohjan. Vahva kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden mukana olo avaavat yhteiskunnan kokonaisuuden ja konkretian.

Uskallus, yhdessä tekeminen ja virheistä oppiminen tuovat kokemusta ja mahdollisuuksia, jota ei omaan napaan tuijottamalla edes tiedä olevan olemassa.  Näillä eväillä ja omalla työllään voi ”hommata ittelleen elämän”, josta on tyytyväinen, ja joka ottaa muut huomioon. Eikä siitä puutu arjen kohokohtia – onnistumisia, mielenkiintoisia ihmisiä ja asioita, luonnon kauneuden kokemuksia ja uuden oppimista. 

Onnea, menestystä ja palkitsevia hetkiä biosfäärialuekoordinaattorina jatkavalle FT Vilma Lehtovaaralle.  On ollut ilo työskennellä hänen kanssaan puoli vuotta. Vilma on ensi hetkistä lähtien toiminut suurella sydämellä ja ahkerilla käsillä! 

Kirjoittaja Timo J. Hokkanen tammikuun pakkasessa päällään lämpöhaalari ja jaloissaan lumikengät. Taustalla kapeana virtaava sula joki ja huurteinen metsä.

Timo J. Hokkanen

Heinävesi here I come

Kulunut vuosi lähenee loppuaan ja Pohjois-Karjalan maakunta saa kohta uuden kunnan joukkoonsa, kovasti tervetuloa vaan Heinävesi ja sen asukkaat. Omassa ympäristövastuu -yksikössä valmistautuminen kuntaliitokseen ja valvontavastuun siirtymiseen on aloitettu jo varhain keväällä käydyn kehityskeskustelukierroksen aikana, kun Heinäveden kunnan alueella olevien ympäristölupavelvollisten toimintojen valvontavastuiden siirroista keskusteltiin. Samalla jo jaettiin siirtyvät vastuuvalvojien tehtävät itse kullekin. Kuluvan vuoden aikana on osallistuttu yhteistarkastuksille pääosin etäyhteyksillä, mutta myös paikan päällä on tehty yhteistarkastuksia sekä tutustumiskäyntejä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Samalla on aloitettu keräämään siirtyviin toimintoihin liittyvää tietoa ja nykyisten valvojien kokemuksia toimintojen kehittämistarpeista ympäristönsuojelun näkökulmasta. Nyt on jo saatukin selvityksiä esim. kunnan jätevedenpuhdistamoiden saneeraustarpeista. Yhteistyö on ollut kaikkinensa erittäin sujuvaa, kiitos Etelä-Savon ELY-keskuksen porukoille siitä.

Valmistelua kuntaliitokseen on tapahtunut ELY-keskuksessa monella saralla ja eri yksiköiden välillä, ystävämme Teams on ollut näin koronan kurimuksen aikana oiva väline vaihtaa siirtymiseen liittyvää tietoa, ilman pelkoa ainakaan terveydelle haitallisesta virustartunnasta. Kokouksia on pidetty Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa johtoryhmien kesken ja yksiköiden välillä. Oman yksikön osalta asioita käydään vielä tarkemmin lävitse Etelä-Savon ELY-keskuksen vastaavan yksikön kanssa tämän viikon perjantaina.

Heinävesi on tunnettu kauniista luonnostaan, kuten Heinäveden reitistä lukuisine koskineen ja kanavineen ja tietysti myös luostareista. Siirrossa saamme mm. 33 järveä ja kolme joeksi luokiteltavaa vesimuodostumaa. Valitettavasti itse kirkonkylä ja sen lähitienoo on ainakin itselleni jäänyt vähemmälle tutustumiselle, ei itse asiassa ole oikein selvää mielikuvaa, milloin olisin siellä viimeksi vieraillut. Oikein nolottaa myöntää tällainen totuus. Pääasiallinen Heinäveden kunnan rajan ylitys on tapahtunut minullakin Karvion kanavalla kuten varmaan monella muullakin matkatessa Varkauden suuntaan. Kapealle sillalle taitaa onneksi jo ollakin kunnostussuunnitelma olemassa.

Työn näkökulmasta Heinäveden kunnan liitos tuo mielenkiintoisia asioita, uusia yhteistyötahoja, yhdyshenkilöitä, uusia toimintoja ja erilaisia tapoja tehdä asioita. Asioiden selvittelyä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa tullaan todennäköisesti vielä tekemään pitkän ajan ja uskon, että tämä tapahtuu edelleen hyvässä yhteistyössä. Tulevaisuuden haasteista yksi liittynee melkoisella varmuudella kaivoshankkeisiin. Kuten aiemmin on tiedotusvälineistä saatu huomata, on Heinäveden Aitolammen alueen grafiittikaivoshanke herättänyt vilkasta keskustelua jo kaivosyhtiön tutkimusvaiheessa. Tutkimuksia tekevän Fennoscandian Resources Oy-yhtiön kanssa on pidetty palaveria tutkimusten jatkamisen osalta kuluvan vuoden lokakuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Aika sitten näyttää, eteneekö hanke jossain vaiheessa mahdolliseen ympäristövaikutusten arviointiin ja edelleen ympäristöluvan hakemiseen.

Juice lauloi laulussaan saapumisestaan Juankoskelle. Uuden Pohjois-Karjalan maakuntaan liittyvän kunnan paremmin tuntemiseksi on minunkin tehtävä tutustumiskäynti (useampikin) Heinävedelle ja vaikkapa tällä kertaa myös kirkonkylälle saakka. Farkutkin on nyt lupa vaihtaa Heinävedellä verkkareiksi, kun Pohjois-Karjalaan kohta kuulutaan, joten Heinävesi täältä tullaan (kun korona helpottaa).

Ari Heiskanen

Yhdeltä luukulta kasvu käyntiin

Korona puristaa Suomen ja maailman taloutta. Puristuksen keventämiseksi kaikki valtiot yrittävät elvyttää ja saada talouteen positiivista kierrettä. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynyt elvytykseen käynnistämällä viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Suomen vienti takaisin kasvu-uralle vuoden 2021 aikana. Tavoite on haasteellinen, kun katsoo miten korona tällä hetkellä kurittaa EU-maita, jonne Suomen viennistäkin valtaosa kohdistuu.

Työ ja elinkeinoministeriön käynnistämä ohjelma on tarkemmin kuvattu ministeriön julkaisussa 2020:51. Ohjelmassa on neljä teemaa ja niiden alla useita toimenpiteitä. Teemat ja niiden tavoitteet ovat seuraavat:

1. Kysyntävetoiset ekosysteemit: Suomeen syntyy uusia, globaalisti kilpailukykyisiä ekosysteemejä
2. Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen: Kansainvälistymispalveluja tarjoavat asiantuntijaorganisaatiot toimivat tavoitteellisemmin, vaikuttavammin ja asiakaslähtöisemmin yhteen.
3. Rahoitustarjonta: Suomalaiset vientiyritykset hyödyntävät tehokkaammin kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä ja eri instrumenttitarjontaa
4. Ilmastoratkaisut: Suomalaisyritykset hyödyntävät vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet

Ohjelman teemat ovat laajoja kokonaisuuksia ja niiden alle voidaan sovittaa monenlaisia kehittämistoimenpiteitä. Keskeinen teema, joka koskettaa monia organisaatioita ja jota on pidempään pidetty haasteellisena Suomessa, on kansainvälistymispalvelujen kehittäminen ja teemassa todettu asiantuntijaorganisaatioiden tavoitteellisempi ja vaikuttavampi yhteistyö.

Kansainvälistymispalveluja tarjoavia asiantuntijaorganisaatioita, jotka toimivat yritysrajapinnassa, on Suomessa kohtuullisen paljon. Tämä on positiivinen asia.  Positiivinen asia on myös kansainvälistymispalvelujen runsaus.

Runsaudesta nousee haaste, joka on ohjelmassa nostettu kehittämisen kohteeksi. Runsaasta palvelutarjonnasta on asiakkaille haasteellista tunnistaa ja tavoittaa tarpeeseensa soveltuvaa palvelua oikeaan aikaan.  

Tässä haasteessa paras apu asiakkaille löytyy kuitenkin näistä asiantuntijaorganisaatioista. Ratkaisu on asiantuntijaorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen ja toimintamallin muuttaminen entistä asiakaslähtöisemmäksi. Toimintamallin kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet, kun Team Finland -toimintamalli on jo olemassa. Toimintamallin periaate on, että yritystä palvellaan yhdeltä luukulta ja useammalla palvelulla yhtä aikaa, jos siihen on tarvetta. Tätä toimintamallia tulee vain edelleen vahvistaa ja saada se käyttöön nykyistä laajemmin.  

Yhden luukun periaate asiakkaan parhaaksi

Toimintamallissa jokaisen asiakasta palvelevan asiantuntijan tulisi hoitaa palvelu niin, että asiakas löytää palveluun kontaktoimansa henkilön kautta, kuuluipa asiakkaan tarvitsema palvelu tämän organisaation palveluihin tai ei. Asiantuntija kartoittaa samalla asiakkaan kokonaistilannetta mahdollisten muidenkin palvelutarpeiden esiin nostamiseksi. Asiantuntija etsii oikeat palvelut ja asiantuntijat, joita pyytää sitten ottamaan asiakkaaseen yhteyttä ja hoitamaan asian. Asiakasta ei lähetetä etsimään oikeaa palvelua ja asiantuntijaa, vaan asiakas saa yhteyden hänen tilanteeseensa parhaaseen palveluun yhdeltä luukulta. Toimintatapa kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei kuitenkaan käytännössä ole. Asiassa on monta haastetta. Ensimmäinen haaste on toimintamallin muutos siten, että asiantuntija hoitaa palvelutarpeen, joka ei suoraan kohdistu oman organisaation tarjoamaan. Toinen haaste on asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen ja kolmantena oikeiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden tunnistaminen ja palveluiden järjestäminen kohtuullisessa ajassa.

Yhden luukun toimintamallin toteuttamiseen tarvitaan jokaisen yrityspalveluita tuottavan organisaation johdon ja henkilöstön sitoutumista ja tahtoa toimia yhdessä asiakkaan parhaaksi. Lisäksi tarvitaan asiakaspalvelukoulutusta, yhteisten tietoalustojen kehittämistä ja tiedon vaihdon lisäämistä. Team Finland toimijoiden välisen yhteisen CRM-järjestelmän hyödyntämistä ja eri toimijoiden toistensa palveluiden parempaa tuntemista tulee edelleen kehittää.

Yhden luukun palvelumallia tukee Team Finland -koordinaattoriverkosto, joka on kaikkien asiakkaiden, organisaatioiden ja asiantuntijoiden käytettävissä. Jokaisessa ELY-keskuksessa on Team Finland -koordinaattori, joka tuntee alueensa ja maailmalla olevia yrityspalveluorganisaatioita ja verkostoja. Koordinaattorien kautta on mahdollista saada apua ja tietoa eri palveluista ja organisaatioista sekä asiantuntijoista.

Jos yrityspalveluita tuottavien julkisten palveluiden runsauteen halutaan tuoda asiakaslähtöisesti selkeyttä ja tehokkuutta, yhden luukun toimintamallin käyttöönotto ja Team Finland -verkoston yhteistyön kehittäminen ovat avainasemassa. Muutoksen toteuttaminen on yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa, koska se meillä kaikilla on oman tahtotilan ja toimintamallin muuttamisesta kiinni. Tavoitteeseen voimme kuitenkin päästä nopeasti, kun pidämme aina asiakkaan yhdellä luukulla ja etsimme hänelle oikean tahon ja henkilön palvelemaan.

Tapio Kinnunen

Kohti uutta – taas kerran

Vuosi 2020 lähenee loppuaan ja nykyinen ohjelmakausi 2014 – 2020 on päättymässä. Samalla pitäisi ohjelmakauden 2021 – 2027 piakkoin käynnistyä . Näin ei kuitenkaan ole, vaan uuden ohjelmakauden ohjelmat, rahoitus ja tarvittavat tietojärjestelmät ovat vielä valmisteluprosessissa ja melko lailla kesken. Tilanne ei ole uusi. Viiveisiin ja hakujen keskeytyksiin ohjelmakausien saumavaiheissa on totuttu jo aiemminkin.

Maaseuturahaston osalta asiat nytkähtivät hieman eteenpäin viime perjantaina, kun EU-parlamentti osaltaan hyväksyi tulevien vuosien maatalouspolitiikan raamit. Jotakin käsittelyn mittakaavasta kertoo se, että käsittely vaati kaikkiaan pari tuhatta äänestystä. Käyttöönotettu äänestystekniikka onkin ollut tiukoilla. Seuraavassa vaiheessa neuvottelut jatkuvat komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin välillä.

Merkittävä uudistus on EU-varojen ohjaaminen entistä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimiin. Vaikka tähänastinen valmistelu on vaatinut kompromisseja ja tiettyjä uhkia valmistelussa on maamme kannalta leijunut ilmassa, uudistuksen pääsisältö on otettu Suomessa tyydytyksellä vastaan. Myös kokonaisrahoitus on kohtuullisella tasolla. Vuonna 2018 kaavaillut noin 7 %:n leikkaukset maaseuturahaston resursseihin ovat kääntymässä 6  %:n lisäykseksi.

Aikatauluviiveistä huolimatta näyttää onneksi siltä, että ainakin maaseuturahaston osalta myös hakukatkoilta vältytään. Ohjelmakauden vaihdos toteutetaan näillä näkymin kahden vuoden siirtymäjaksolla vuosina 2021 ja 2022. Varsinainen uudistus otettaisiin käyttöön vuoden 2023 alussa. Vuodet 2021 – 2022 mennään periaatteella: Vanha ohjelma – uudet rahat.

Jonkin verran nykyiseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan tehdään päivityksiä. Ne ovat kansallisen seurantakomitean käsittelyssä joulukuussa ja esitellään komissiolle vuoden 2021 alussa. Myös siirtymäkauden rahoitusmahdollisuudet näyttävät hyviltä ja monipuolisilta. Ne koostuvat kolmesta eri lähteestä:

  • siirtyvät varat nykyiseltä ohjelmakaudelta
  • ns. elvytysvarat
  • tulevan ohjelmakauden varat

Erityisesti elvytysvarojen osalta jäsenvaltioilla on enemmän omaa päätösvaltaa. Toimenpiteissä tulee painottaa ns. vihreää taloutta, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä. Sisällöllisesti resursseja on tarkoitus kohdentaa mm. seuraaviin kohteisiin:

  • maatalousinvestoinnit ja yritysrahoitus
  • laajakaista- ja digihankkeet
  • luonnonmukainen tuotanto ja eläintenhyvinvointi

Ohjelmatyö uudelle ohjelmakaudelle on käynnistetty jo hyvissä ajoin valtakunnallisella, alueellisella (ELY-keskukset) ja paikallisella tasolla (leader-yhdistykset). Kaikilla tasoilla ohjelmatyöstä pyritään tekemään mahdollisemman osallistavaa. Tähän nykytekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Meillä Pohjois-Karjalassa on osaava ja yhteistyökykyinen maaseututoimijoiden verkosto, jolla on näyttöä tuloksekkaasta toiminnasta jo useammalta ohjelmakaudelta. Uusiakin toimijoita on tullut ja heille onkin erityinen tarve nyt uusia ideoita ja toimintatapoja haettaessa.

Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutuohjelman valmistelu aloitettiin maaliskuussa 2019 työpajalla Kolilla. Työ jatkuu ja seuraava mahdollisuus osallistua tähän työhön on 20.11.2020. Tässä ilmoittautumislinkki tilaisuuteen ja sen ohjelmaan:

EU-parlamentaarikko Elsi Katainen tuo tilaisuuteen tuoreet terveiset CAP-uudistuksen valmistelutilanteesta Brysselin kabineteista. Tilaisuus on kaikille avoin ja se toteutetaan etäyhteyksillä, joten osallistuminen onnistuu helposti vaikkapa kotikoneelta.

Tervetuloa mukaan osallistumaan ja luomaan suuntaviivoja ja sisältöä Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiselle tuleville vuosille!

Pekka Tahvanainen

Kuka pelkää työkkäriä?

Kun jäädään työttömäksi, hiivitään luimistellen vaivihkaa työkkäriin. Siellä sitten roikutaan listoilla vastahakoisten virkailijoiden kyykytettävänä niin pitkään, kunnes jostain ilmestyy työpaikka. Ja koko ajan toivotaan, ettei asiakkaana tarvitsisi olla, hävetään ja salaillaan. Eikö niin?

Ei. Nykyisessä TE-toimistossa asiointi on jotain aivan muuta kuin sketsisarjojen tai poliittisten kauhukuvien piintyneet käsitykset.

TE-toimisto on nimensä mukaisesti työ- ja elinkeinotoimisto. Jo nimikin viittaa siihen, että palveluja on tarjolla paljon muillekin kuin työttömille. Esimerkiksi toimiston yrittäjäpalvelut ovat laajoja ja monipuolisia: aloittavalle yrittäjälle on tarjolla starttirahaa sekä monenlaista apua ja tukea yritystoiminnan alkuvaiheeseen, ja olemassa oleviin yrityksiin asiantuntijat ovat yhteydessä jopa proaktiivisesti ja pyrkivät täyttämään niiden työvoimatarpeita joustavasti ja ennakoiden. Uusimpana täydennyksenä on Pohjois-Karjalaankin tulossa sosiaalisessa mediassa toimiva videopalvelu, jonka kautta yritysten rekrytoinnit tavoittavat yhä tehokkaammin etenkin videoviestintään kasvaneen nuorimman työnhakijapolven.

Työnhaku ei myöskään nykymaailmassa rajoitu pelkästään tilanteeseen, jossa jäädään työttömäksi, vaan päinvastoin yhden työnantajan palveluksessa tehty työura alkaa olla jo harvinaisuus. Siksi TE-toimistojen asiakkaista huomattava osa on ihmisiä, joilla on jo työpaikka mutta jotka syystä tai toisesta katselevat uutta. Haaveena voi olla uralla eteneminen, muutto, toisenlainen työnkuva tai jopa täysi alanvaihto. Näihin kaikkiin on tarjolla monenlaisia palveluja, monipuolisista työhakemuksen ja CV:n laatimisohjeista aina psykologin ammatinvalintapalveluihin asti.

Eikä työttömyyskään tarkoita elinkautista tuomiota työkkärin listoille roikkumaan. Uudesta asiakkaasta otetaan koppi saman tien, selvitetään hänen osaamisensa ja työ- tai koulutusmahdollisuudet ja tarjotaan hänelle heti alusta lähtien sellaisia palveluita, joita hän tarvitsee. Suurin osa työttömäksi jääneistä löytääkin uuden työn kolmen kuukauden kuluessa. Ja jos ei heti tärppää, niin yksin ei asiakasta jätetä: TE-toimiston työkalupakista löytyy niin työnhakuvalmennusta, palkkatukea, työkokeilua kuin kuntouttavaa työtoimintaakin, aina asiakkaan omien tarpeiden mukaisesti. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa niin kunnan kuin Kelankin kanssa, ettei kukaan jäisi työttömyyden takia tyhjän päälle.

Työttömyyttä ei siis nykyaikana tarvitse pelätä, eikä TE-toimistossa asiointia arastella saati hävetä. Palveluja saattaa löytyä sellaisellekin ihmiselle, joka ei koskaan ole edes ajatellut niitä tarvitsevansa. Korkeintaan kannattaa pitää varansa laajan palveluvalikoiman ääressä: vaikka kuinka olisi tyytyväinen nykyiseen työhönsä, niin entä jos iskeekin äkillinen himo hakea elämälleen uutta suuntaa? Entä jos sittenkin vielä herättelisi henkiin kauan sitten kuoppaamansa unelman ja ryhtyisi puutarhuriksi…

Anna Dannenberg, viestintäasiantuntija
Pohjois-Karjalan TE-palvelut

Tuli muutama muuttuja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden 2020 saimme aloittaa tuoreen strategian ja vasta allekirjoitetun tulossopimuksen viitoittamana.  Hyvistä tavoitteista ja tarkoista kirjauksista huolimatta emme tienneet, mitä vuosi tuo tullessaan. Koronavirustilanne on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen niin työtehtäviimme, niiden tekemisen tapaan kuin henkilökohtaiseen elämäämmekin.  Puolivuotistarkastelun perusteella olemme selvinneet niin sovituista, muuttuneista kuin kokonaan uusistakin tehtävistämme kunnialla.

Työllisyysasteen nostaminen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti 75 %:iin vuoden 2023 loppuun mennessä on joutunut takamatkalle. Pohjois-Karjalassa työllisyysaste laski jo viime vuoden lopulla ja oli alkuvuonna 62,5 %.  Matkaa hallitusohjelman tavoitteeseen on reilusti.

Pohjois-Karjalan työttömyys on lisääntynyt viime vuodesta ollen heinäkuun lopussa reilut 18 % ja työttömiä on neljännes vuodentakaista enemmän. Lomautettuja heistä on reilu puolet. Onneksi palvelu- ja myyntityöntekijöidenkin lomautusmäärät ovat jo kääntyneet laskuun.  Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen työvoimapalveluihin liittyvistä tavoitteista jäämme selvästi, vaikka sekä ELY-keskuksessa että TE-toimistossa työt ovat lisääntyneet ja niissä on onnistuttu. Voimavaroja meillä kyllä on, toiminnan vaikuttavuudessa on vielä parantamista.

ESR-rahoituksen teemahakujen kautta saamme käyntiin hankkeita, joilla lievennetään tilanteen aiheuttamia haittoja varsinkin nuorten keskuudessa. Ilahduttavasti mukaan on saatu myös uusia toimijoita niin liikunta- ja urheilujärjestöistä kuin hengellisistäkin yhteisöistä.

Yritysrahoituksessa ja osin myös kehittämishankerahoituksessa on voimavarat suunnattu maaliskuusta alkaen pääosin koronarahoituksen hoitamiseen. Hallinnollisista rajoista huolimatta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen asiantuntijat ovat osoittaneet erinomaista tilannetajua ja joustavuutta antaessaan työpanostansa tehtävään. ELY-keskusten hoitamat koronatukihakemukset on Pohjois-Karjalan osalta käsitelty. Yhteensä noin 10,5 miljoonan euron tuet yli 700 maakunnan yritykselle estivät jopa kahdensadan yrityksen lopettamisen ja pitivät tuhansia ihmisiä kiinni työelämässä. ELY-keskusten palvelu kokonaisuudessaan sai Pohjois-Karjalan yrityksiltä hyvän arvion: 4,24 asteikolla 1–5.

ELY-keskus on suunnannut tukia myös maaseudun yrityksille ja maataloudelle. Tukia on myönnetty yrityksille, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttaman markkina- ja tuotantohäiriön takia. Nämä tuet ovat olleet pienehkö, mutta hyvä täydennys, jotta väliinputoajia ei jäisi.  Maatalouden tarkastukset on tehty tarkoin Ruokaviraston tarkastusohjeita noudattaen, jotta elintarvikeketjumme turvallisuus olisi osaltamme varmistettu.

Pohjois-Karjalassa olemme jo vuosikymmenen ajan tottuneet kasvavaan valkoposkihanhikantaan. Hienosta luonnonnäytelmästä on siirrytty viljelyksille aiheutuviin vakaviin vahinkoihin, niiden ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen. Kevään poikkeuksellisen pitkäaikainen ja runsaslukuinen valkoposkihanhien asettuminen Pohjois-Karjalan pelloille sai myös ylimmän poliittisen johdon toimimaan.

ELY-keskuksen asiantuntijat erityisesti ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella sekä maaseutu ja energia -yksikössä ovat aktiivisesti, ennakoiden ja myös tilanteen kriisiytyessä toimineet niin vahinkojen ennaltaehkäisyn kuin korvaustenkin hoitamisessa. Annoimme panoksemme myös ministerien asettamassa, yksimielisiin esityksiin ja vaihtoehtoihin päätyneessä Valkoposkihanhityöryhmässä. Ainekset vahinkojen vähentämiseksi niin maatalousyrittäjien kuin luonnonsuojelun kannalta tyydyttävällä tavalla ovat olemassa. Nyt on sekä toimeenpanon että poliittisten päätösten aika.

Napapiirin sankarit -elokuvissa Jannelle tulee aina ”muutama muuttuja”.  Janne säätää, mutta puoliso Inari kestää. Samoin ELY-keskuksen toimintaympäristöön ja tehtäviin on tänä vuonna tullut muutama muuttuja.  Mutta me olemme kestäneet. Pienten kyselyjemme mukaan henkilöstön hyvinvointi on jopa parantunut. Kiitos henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppuvuotta ja selkeämpiä aikoja.

Ari Niiranen

Kuulumisia luurin takaa

Tapion kuvaKoronan vuoksi moni viranomaisorganisaatio on saanut eteensä poikkeuksellisen ison haasteen ja työkuorman. Tilanne on tällainen myös ELY-keskuksille osoitettujen korona-avustus hakemusten kanssa. Hakemusmäärä on suuri.  Valtakunnallisesti hakemuksia oli tullut 5.5.2020 mennessä yhteensä yli 23 000 kappaletta.

Jokaisella avustuksen hakijalla on kriisitilanne yrityksessään ja tarve saada päätös nopeasti on suuri. Koska hakemusten määrä on poikkeuksellisen iso, asioiden käsittelyprosessia on täytynyt muuttaa. Normaali asiakkaan ja hankekäsittelijän välinen asioiden selvittely ei ole mahdollista. Hakemuksia käsittelevien täytyy pystyä keskittymään täysin hakemusten eteenpäin saamiseen ja asiakkaiden neuvontapuhelut on ohjattu keskitettyyn valtakunnalliseen palvelunumeroon.

Asiantuntijat valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen on koottu ympäri Suomea eri ELY-keskuksista. Palvelussa on yhteensä noin 40 henkilön tiimi. Puhelinpäivystysvuorot kestävät kerrallaan kolme tuntia ja lisäksi neuvonnalla on oma sähköpostiosoite (poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi), jonne asiakkaat voivat lähettää kysymyksiä, täydennyksiä ja muutoksia hakemuksiinsa. Sähköpostia puretaan myös päivittäin puhelinneuvonnassa olevien asiantuntijoiden toimesta.

Olen ollut mukana alusta lähtien neuvontapuhelimen päivystysvuoroissa. Puhelinneuvonta on ollut tässä poikkeustilanteessa myös poikkeuksellista. Puhelumäärät varsinkin avustuksien aukeamisen alkuviikoilla olivat todella suuria. Käytännössä alkuvaiheessa ei henkilökapasiteetti ollut riittävä soittajien ja sähköpostien määriin nähden. Päivystysvuorossa puhelin soi käytännössä katkeamatta ja jonossa odotti kymmeniä asiakkaita.

Hektisyydestään huolimatta asiakkaiden palvelu ja heidän kanssaan asioiden läpikäyminen on ollut myös erittäin palkitsevaa. Poikkeustilanteessa on saanut todella hyvin kokemusta, kuinka pitkään jonottanutta ja vaikeassa tilanteessa olevaa asiakasta voisi auttaa ja saisi asian hoidettua niin, että palvelukokemus jäisi asiakkaalle kuitenkin positiiviseksi. Tällä viikollakin puheluja on tullut tiiviisti, mutta nyt ne on pystytty hoitamaan tyydyttävästi olemassa olevalla henkilömäärällä.

Neuvontatyö on ollut myös sillä tavoin erilaista, että asiakkaina on ollut paljon yrittäjiä toimialoilta, joille ei normaalitilanteessa voida avustuksia myöntää. Näillä asiakkailla ei ole kokemusta yritystukien hakemisesta. Hakemuskaavakkeita on korona-avustuksien hakemiseksi yksinkertaistettu ja tehty hakemista helpottavaa ohjeistusta, mutta ohjeistuksetkaan eivät voi olla kaiken kattavia. Asiakkaille näyttää jäävän vielä paljon selvitettäviä asioita.

Uusista toimialoista tulevat asiakkaat kysyvät myös paljon asioita, joita ei perinteisillä toimialoilla tule eteen. Asiakkaiden kielien kirjo on myös laajempi. Neuvonnassa on päässyt myös päivittämään toisen kotimaisen eli ruotsin kielen käyttöä. Neuvontatiimissä löytyy konkareitakin palvelemaan eri kielillä, jos tilanne sitä vaatii. Lisärikkautena työssä on mahdollisuus kuulla koko maan murrekirjo, kun Lapista yrittäjä soittaa tai pohjanmaalainen yrittäjä tiedustelee ”avustusmahrollisuuksia”. Kohdalle sattuu myös asiakkaita, joilla tilanne on mennyt todella vaikeaksi ja oman elämän hallinnassakin on haasteita. Tätä varten on neuvonnassa olemassa yhteystietoja, jonne muutakin tukea tarvitsevia asiakkaita voidaan ohjata. Haasteellisista tilanteista huolimatta asiakkaat ovat olleet valtaosin tilanteeseen nähden hyvillä mielin ja paljon saadaan myös positiivista palautetta ELY-keskuksen työstä tilanteessa auttamiseksi.

Ensi kertaa avustuksia hakevien asiakkaiden kanssa ei voi myöskään puhua asioista ”virastotermeillä”, kuten kokeneempien hakijoiden kanssa. Uuden asiakasryhmän kanssa kommunikoidessa huomaa myös nopeasti kohdat, jotka hakemusohjeessa tai kaavakkeessa kannattaa korjata ja täydentää netissä oleviin ohjeisiin. Tällaiset kokemukset avaavat myös laajemmin mahdollisuuksia kehittää asiakaspalvelua ja käsittelyprosesseja nykyistä asiakaslähtöisemmäksi. Poikkeustilanteesta saatuja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää ELY-keskuksissa normaaliolojenkin asiakaspalvelua kehitettäessä.

Kun asiantuntemus asiakasneuvonnassa ja ohjeistukset hakusivuilla ovat laadukkaita, sillä voidaan merkittävästi helpottaa myös hankkeiden käsittelytyötä ja nopeuttaa asiakkaiden päätöksien saamista. Asiakkaiden hakemukset ovat paremmin laadittuja ja turhien hakemuksien määrää voidaan minimoida. Tällaisessa poikkeustilanteessa tällä on entistä suurempi merkitys, kun resurssit ovat todella tiukoilla. Myös meidän neuvontatiimissä olevien osaamisen jakaminen tehostaa koko prosessia. Tiimi on hyödyntänyt tiedonvaihdossa Microsoft Teams-ympäristöä ja jokaisena päivänä on pidetty yhteinen puhelinpalaveri, jossa uusiin haasteellisiin asioihin on yhdessä etsitty ratkaisut.

Poikkeusrahoitusneuvonnan kanssa on samaan aikaan toiminut normaalisti myös Yritys-Suomi puhelinpalvelu. Nämä kaksi neuvontakanavaa ovat tehneet vahvasti yhteistyötä koko poikkeusrahoituksen ajan. Yritys-Suomi puhelinpalvelussa on pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia ja erittäin hyvää osaamista erityisesti hakujärjestelmien tekniseen neuvontaan liittyen, joka on tukenut valtakunnallista poikkeusrahoitusneuvonnan työtä.

Poikkeustilanne on pakottanut eri rahoittajaorganisaatiot kiinteämpään tiedonvaihtoon yhteisistä linjauksista ja toimintamallien sopimisesta. Se on osoittanut myös asiakkuustietojärjestelmästä saatavan tiedon tärkeyden. Voimme sieltä nähdä asiakkaan vireillä olevat ja saamat rahoitukset eri toimijoilta ja tätä kautta karsia päällekkäisten rahoituksien mahdollisuuksia. Löydämme varmasi paljon yhteistyössä kehitettävää tässä poikkeustilanteessa toiminnasta saatujen kokemuksien kautta.

Neuvontatyö jatkuu kiivaana, kun seuraavaksi aukeaa maa- ja metsätalousministeriön kautta haettavat korona-avustukset. Niihin liittyvä valtakunnallinen neuvonta ohjataan myös valtakunnallisen neuvontakanavan kautta. Uusi asiakasryhmä ja uudet palvelut tuovat varmasti taas uutta ”väriä” päiviin. Nyt on laitettava kynä penaaliin ja lähdettävä vastaamaan puheluihin. Zemppiä kaikille korona-ajassa töissä puurtaville!

Tapio Kinnunen

%d bloggaajaa tykkää tästä: