Kohti uutta – taas kerran

Vuosi 2020 lähenee loppuaan ja nykyinen ohjelmakausi 2014 – 2020 on päättymässä. Samalla pitäisi ohjelmakauden 2021 – 2027 piakkoin käynnistyä . Näin ei kuitenkaan ole, vaan uuden ohjelmakauden ohjelmat, rahoitus ja tarvittavat tietojärjestelmät ovat vielä valmisteluprosessissa ja melko lailla kesken. Tilanne ei ole uusi. Viiveisiin ja hakujen keskeytyksiin ohjelmakausien saumavaiheissa on totuttu jo aiemminkin.

Maaseuturahaston osalta asiat nytkähtivät hieman eteenpäin viime perjantaina, kun EU-parlamentti osaltaan hyväksyi tulevien vuosien maatalouspolitiikan raamit. Jotakin käsittelyn mittakaavasta kertoo se, että käsittely vaati kaikkiaan pari tuhatta äänestystä. Käyttöönotettu äänestystekniikka onkin ollut tiukoilla. Seuraavassa vaiheessa neuvottelut jatkuvat komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin välillä.

Merkittävä uudistus on EU-varojen ohjaaminen entistä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimiin. Vaikka tähänastinen valmistelu on vaatinut kompromisseja ja tiettyjä uhkia valmistelussa on maamme kannalta leijunut ilmassa, uudistuksen pääsisältö on otettu Suomessa tyydytyksellä vastaan. Myös kokonaisrahoitus on kohtuullisella tasolla. Vuonna 2018 kaavaillut noin 7 %:n leikkaukset maaseuturahaston resursseihin ovat kääntymässä 6  %:n lisäykseksi.

Aikatauluviiveistä huolimatta näyttää onneksi siltä, että ainakin maaseuturahaston osalta myös hakukatkoilta vältytään. Ohjelmakauden vaihdos toteutetaan näillä näkymin kahden vuoden siirtymäjaksolla vuosina 2021 ja 2022. Varsinainen uudistus otettaisiin käyttöön vuoden 2023 alussa. Vuodet 2021 – 2022 mennään periaatteella: Vanha ohjelma – uudet rahat.

Jonkin verran nykyiseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan tehdään päivityksiä. Ne ovat kansallisen seurantakomitean käsittelyssä joulukuussa ja esitellään komissiolle vuoden 2021 alussa. Myös siirtymäkauden rahoitusmahdollisuudet näyttävät hyviltä ja monipuolisilta. Ne koostuvat kolmesta eri lähteestä:

  • siirtyvät varat nykyiseltä ohjelmakaudelta
  • ns. elvytysvarat
  • tulevan ohjelmakauden varat

Erityisesti elvytysvarojen osalta jäsenvaltioilla on enemmän omaa päätösvaltaa. Toimenpiteissä tulee painottaa ns. vihreää taloutta, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä. Sisällöllisesti resursseja on tarkoitus kohdentaa mm. seuraaviin kohteisiin:

  • maatalousinvestoinnit ja yritysrahoitus
  • laajakaista- ja digihankkeet
  • luonnonmukainen tuotanto ja eläintenhyvinvointi

Ohjelmatyö uudelle ohjelmakaudelle on käynnistetty jo hyvissä ajoin valtakunnallisella, alueellisella (ELY-keskukset) ja paikallisella tasolla (leader-yhdistykset). Kaikilla tasoilla ohjelmatyöstä pyritään tekemään mahdollisemman osallistavaa. Tähän nykytekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Meillä Pohjois-Karjalassa on osaava ja yhteistyökykyinen maaseututoimijoiden verkosto, jolla on näyttöä tuloksekkaasta toiminnasta jo useammalta ohjelmakaudelta. Uusiakin toimijoita on tullut ja heille onkin erityinen tarve nyt uusia ideoita ja toimintatapoja haettaessa.

Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutuohjelman valmistelu aloitettiin maaliskuussa 2019 työpajalla Kolilla. Työ jatkuu ja seuraava mahdollisuus osallistua tähän työhön on 20.11.2020. Tässä ilmoittautumislinkki tilaisuuteen ja sen ohjelmaan:

EU-parlamentaarikko Elsi Katainen tuo tilaisuuteen tuoreet terveiset CAP-uudistuksen valmistelutilanteesta Brysselin kabineteista. Tilaisuus on kaikille avoin ja se toteutetaan etäyhteyksillä, joten osallistuminen onnistuu helposti vaikkapa kotikoneelta.

Tervetuloa mukaan osallistumaan ja luomaan suuntaviivoja ja sisältöä Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämiselle tuleville vuosille!

Pekka Tahvanainen

Kuka pelkää työkkäriä?

Kun jäädään työttömäksi, hiivitään luimistellen vaivihkaa työkkäriin. Siellä sitten roikutaan listoilla vastahakoisten virkailijoiden kyykytettävänä niin pitkään, kunnes jostain ilmestyy työpaikka. Ja koko ajan toivotaan, ettei asiakkaana tarvitsisi olla, hävetään ja salaillaan. Eikö niin?

Ei. Nykyisessä TE-toimistossa asiointi on jotain aivan muuta kuin sketsisarjojen tai poliittisten kauhukuvien piintyneet käsitykset.

TE-toimisto on nimensä mukaisesti työ- ja elinkeinotoimisto. Jo nimikin viittaa siihen, että palveluja on tarjolla paljon muillekin kuin työttömille. Esimerkiksi toimiston yrittäjäpalvelut ovat laajoja ja monipuolisia: aloittavalle yrittäjälle on tarjolla starttirahaa sekä monenlaista apua ja tukea yritystoiminnan alkuvaiheeseen, ja olemassa oleviin yrityksiin asiantuntijat ovat yhteydessä jopa proaktiivisesti ja pyrkivät täyttämään niiden työvoimatarpeita joustavasti ja ennakoiden. Uusimpana täydennyksenä on Pohjois-Karjalaankin tulossa sosiaalisessa mediassa toimiva videopalvelu, jonka kautta yritysten rekrytoinnit tavoittavat yhä tehokkaammin etenkin videoviestintään kasvaneen nuorimman työnhakijapolven.

Työnhaku ei myöskään nykymaailmassa rajoitu pelkästään tilanteeseen, jossa jäädään työttömäksi, vaan päinvastoin yhden työnantajan palveluksessa tehty työura alkaa olla jo harvinaisuus. Siksi TE-toimistojen asiakkaista huomattava osa on ihmisiä, joilla on jo työpaikka mutta jotka syystä tai toisesta katselevat uutta. Haaveena voi olla uralla eteneminen, muutto, toisenlainen työnkuva tai jopa täysi alanvaihto. Näihin kaikkiin on tarjolla monenlaisia palveluja, monipuolisista työhakemuksen ja CV:n laatimisohjeista aina psykologin ammatinvalintapalveluihin asti.

Eikä työttömyyskään tarkoita elinkautista tuomiota työkkärin listoille roikkumaan. Uudesta asiakkaasta otetaan koppi saman tien, selvitetään hänen osaamisensa ja työ- tai koulutusmahdollisuudet ja tarjotaan hänelle heti alusta lähtien sellaisia palveluita, joita hän tarvitsee. Suurin osa työttömäksi jääneistä löytääkin uuden työn kolmen kuukauden kuluessa. Ja jos ei heti tärppää, niin yksin ei asiakasta jätetä: TE-toimiston työkalupakista löytyy niin työnhakuvalmennusta, palkkatukea, työkokeilua kuin kuntouttavaa työtoimintaakin, aina asiakkaan omien tarpeiden mukaisesti. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa niin kunnan kuin Kelankin kanssa, ettei kukaan jäisi työttömyyden takia tyhjän päälle.

Työttömyyttä ei siis nykyaikana tarvitse pelätä, eikä TE-toimistossa asiointia arastella saati hävetä. Palveluja saattaa löytyä sellaisellekin ihmiselle, joka ei koskaan ole edes ajatellut niitä tarvitsevansa. Korkeintaan kannattaa pitää varansa laajan palveluvalikoiman ääressä: vaikka kuinka olisi tyytyväinen nykyiseen työhönsä, niin entä jos iskeekin äkillinen himo hakea elämälleen uutta suuntaa? Entä jos sittenkin vielä herättelisi henkiin kauan sitten kuoppaamansa unelman ja ryhtyisi puutarhuriksi…

Anna Dannenberg, viestintäasiantuntija
Pohjois-Karjalan TE-palvelut

Tuli muutama muuttuja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden 2020 saimme aloittaa tuoreen strategian ja vasta allekirjoitetun tulossopimuksen viitoittamana.  Hyvistä tavoitteista ja tarkoista kirjauksista huolimatta emme tienneet, mitä vuosi tuo tullessaan. Koronavirustilanne on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen niin työtehtäviimme, niiden tekemisen tapaan kuin henkilökohtaiseen elämäämmekin.  Puolivuotistarkastelun perusteella olemme selvinneet niin sovituista, muuttuneista kuin kokonaan uusistakin tehtävistämme kunnialla.

Työllisyysasteen nostaminen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti 75 %:iin vuoden 2023 loppuun mennessä on joutunut takamatkalle. Pohjois-Karjalassa työllisyysaste laski jo viime vuoden lopulla ja oli alkuvuonna 62,5 %.  Matkaa hallitusohjelman tavoitteeseen on reilusti.

Pohjois-Karjalan työttömyys on lisääntynyt viime vuodesta ollen heinäkuun lopussa reilut 18 % ja työttömiä on neljännes vuodentakaista enemmän. Lomautettuja heistä on reilu puolet. Onneksi palvelu- ja myyntityöntekijöidenkin lomautusmäärät ovat jo kääntyneet laskuun.  Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen työvoimapalveluihin liittyvistä tavoitteista jäämme selvästi, vaikka sekä ELY-keskuksessa että TE-toimistossa työt ovat lisääntyneet ja niissä on onnistuttu. Voimavaroja meillä kyllä on, toiminnan vaikuttavuudessa on vielä parantamista.

ESR-rahoituksen teemahakujen kautta saamme käyntiin hankkeita, joilla lievennetään tilanteen aiheuttamia haittoja varsinkin nuorten keskuudessa. Ilahduttavasti mukaan on saatu myös uusia toimijoita niin liikunta- ja urheilujärjestöistä kuin hengellisistäkin yhteisöistä.

Yritysrahoituksessa ja osin myös kehittämishankerahoituksessa on voimavarat suunnattu maaliskuusta alkaen pääosin koronarahoituksen hoitamiseen. Hallinnollisista rajoista huolimatta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen asiantuntijat ovat osoittaneet erinomaista tilannetajua ja joustavuutta antaessaan työpanostansa tehtävään. ELY-keskusten hoitamat koronatukihakemukset on Pohjois-Karjalan osalta käsitelty. Yhteensä noin 10,5 miljoonan euron tuet yli 700 maakunnan yritykselle estivät jopa kahdensadan yrityksen lopettamisen ja pitivät tuhansia ihmisiä kiinni työelämässä. ELY-keskusten palvelu kokonaisuudessaan sai Pohjois-Karjalan yrityksiltä hyvän arvion: 4,24 asteikolla 1–5.

ELY-keskus on suunnannut tukia myös maaseudun yrityksille ja maataloudelle. Tukia on myönnetty yrityksille, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttaman markkina- ja tuotantohäiriön takia. Nämä tuet ovat olleet pienehkö, mutta hyvä täydennys, jotta väliinputoajia ei jäisi.  Maatalouden tarkastukset on tehty tarkoin Ruokaviraston tarkastusohjeita noudattaen, jotta elintarvikeketjumme turvallisuus olisi osaltamme varmistettu.

Pohjois-Karjalassa olemme jo vuosikymmenen ajan tottuneet kasvavaan valkoposkihanhikantaan. Hienosta luonnonnäytelmästä on siirrytty viljelyksille aiheutuviin vakaviin vahinkoihin, niiden ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen. Kevään poikkeuksellisen pitkäaikainen ja runsaslukuinen valkoposkihanhien asettuminen Pohjois-Karjalan pelloille sai myös ylimmän poliittisen johdon toimimaan.

ELY-keskuksen asiantuntijat erityisesti ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella sekä maaseutu ja energia -yksikössä ovat aktiivisesti, ennakoiden ja myös tilanteen kriisiytyessä toimineet niin vahinkojen ennaltaehkäisyn kuin korvaustenkin hoitamisessa. Annoimme panoksemme myös ministerien asettamassa, yksimielisiin esityksiin ja vaihtoehtoihin päätyneessä Valkoposkihanhityöryhmässä. Ainekset vahinkojen vähentämiseksi niin maatalousyrittäjien kuin luonnonsuojelun kannalta tyydyttävällä tavalla ovat olemassa. Nyt on sekä toimeenpanon että poliittisten päätösten aika.

Napapiirin sankarit -elokuvissa Jannelle tulee aina ”muutama muuttuja”.  Janne säätää, mutta puoliso Inari kestää. Samoin ELY-keskuksen toimintaympäristöön ja tehtäviin on tänä vuonna tullut muutama muuttuja.  Mutta me olemme kestäneet. Pienten kyselyjemme mukaan henkilöstön hyvinvointi on jopa parantunut. Kiitos henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppuvuotta ja selkeämpiä aikoja.

Ari Niiranen

Kuulumisia luurin takaa

Tapion kuvaKoronan vuoksi moni viranomaisorganisaatio on saanut eteensä poikkeuksellisen ison haasteen ja työkuorman. Tilanne on tällainen myös ELY-keskuksille osoitettujen korona-avustus hakemusten kanssa. Hakemusmäärä on suuri.  Valtakunnallisesti hakemuksia oli tullut 5.5.2020 mennessä yhteensä yli 23 000 kappaletta.

Jokaisella avustuksen hakijalla on kriisitilanne yrityksessään ja tarve saada päätös nopeasti on suuri. Koska hakemusten määrä on poikkeuksellisen iso, asioiden käsittelyprosessia on täytynyt muuttaa. Normaali asiakkaan ja hankekäsittelijän välinen asioiden selvittely ei ole mahdollista. Hakemuksia käsittelevien täytyy pystyä keskittymään täysin hakemusten eteenpäin saamiseen ja asiakkaiden neuvontapuhelut on ohjattu keskitettyyn valtakunnalliseen palvelunumeroon.

Asiantuntijat valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen on koottu ympäri Suomea eri ELY-keskuksista. Palvelussa on yhteensä noin 40 henkilön tiimi. Puhelinpäivystysvuorot kestävät kerrallaan kolme tuntia ja lisäksi neuvonnalla on oma sähköpostiosoite (poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi), jonne asiakkaat voivat lähettää kysymyksiä, täydennyksiä ja muutoksia hakemuksiinsa. Sähköpostia puretaan myös päivittäin puhelinneuvonnassa olevien asiantuntijoiden toimesta.

Olen ollut mukana alusta lähtien neuvontapuhelimen päivystysvuoroissa. Puhelinneuvonta on ollut tässä poikkeustilanteessa myös poikkeuksellista. Puhelumäärät varsinkin avustuksien aukeamisen alkuviikoilla olivat todella suuria. Käytännössä alkuvaiheessa ei henkilökapasiteetti ollut riittävä soittajien ja sähköpostien määriin nähden. Päivystysvuorossa puhelin soi käytännössä katkeamatta ja jonossa odotti kymmeniä asiakkaita.

Hektisyydestään huolimatta asiakkaiden palvelu ja heidän kanssaan asioiden läpikäyminen on ollut myös erittäin palkitsevaa. Poikkeustilanteessa on saanut todella hyvin kokemusta, kuinka pitkään jonottanutta ja vaikeassa tilanteessa olevaa asiakasta voisi auttaa ja saisi asian hoidettua niin, että palvelukokemus jäisi asiakkaalle kuitenkin positiiviseksi. Tällä viikollakin puheluja on tullut tiiviisti, mutta nyt ne on pystytty hoitamaan tyydyttävästi olemassa olevalla henkilömäärällä.

Neuvontatyö on ollut myös sillä tavoin erilaista, että asiakkaina on ollut paljon yrittäjiä toimialoilta, joille ei normaalitilanteessa voida avustuksia myöntää. Näillä asiakkailla ei ole kokemusta yritystukien hakemisesta. Hakemuskaavakkeita on korona-avustuksien hakemiseksi yksinkertaistettu ja tehty hakemista helpottavaa ohjeistusta, mutta ohjeistuksetkaan eivät voi olla kaiken kattavia. Asiakkaille näyttää jäävän vielä paljon selvitettäviä asioita.

Uusista toimialoista tulevat asiakkaat kysyvät myös paljon asioita, joita ei perinteisillä toimialoilla tule eteen. Asiakkaiden kielien kirjo on myös laajempi. Neuvonnassa on päässyt myös päivittämään toisen kotimaisen eli ruotsin kielen käyttöä. Neuvontatiimissä löytyy konkareitakin palvelemaan eri kielillä, jos tilanne sitä vaatii. Lisärikkautena työssä on mahdollisuus kuulla koko maan murrekirjo, kun Lapista yrittäjä soittaa tai pohjanmaalainen yrittäjä tiedustelee ”avustusmahrollisuuksia”. Kohdalle sattuu myös asiakkaita, joilla tilanne on mennyt todella vaikeaksi ja oman elämän hallinnassakin on haasteita. Tätä varten on neuvonnassa olemassa yhteystietoja, jonne muutakin tukea tarvitsevia asiakkaita voidaan ohjata. Haasteellisista tilanteista huolimatta asiakkaat ovat olleet valtaosin tilanteeseen nähden hyvillä mielin ja paljon saadaan myös positiivista palautetta ELY-keskuksen työstä tilanteessa auttamiseksi.

Ensi kertaa avustuksia hakevien asiakkaiden kanssa ei voi myöskään puhua asioista ”virastotermeillä”, kuten kokeneempien hakijoiden kanssa. Uuden asiakasryhmän kanssa kommunikoidessa huomaa myös nopeasti kohdat, jotka hakemusohjeessa tai kaavakkeessa kannattaa korjata ja täydentää netissä oleviin ohjeisiin. Tällaiset kokemukset avaavat myös laajemmin mahdollisuuksia kehittää asiakaspalvelua ja käsittelyprosesseja nykyistä asiakaslähtöisemmäksi. Poikkeustilanteesta saatuja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää ELY-keskuksissa normaaliolojenkin asiakaspalvelua kehitettäessä.

Kun asiantuntemus asiakasneuvonnassa ja ohjeistukset hakusivuilla ovat laadukkaita, sillä voidaan merkittävästi helpottaa myös hankkeiden käsittelytyötä ja nopeuttaa asiakkaiden päätöksien saamista. Asiakkaiden hakemukset ovat paremmin laadittuja ja turhien hakemuksien määrää voidaan minimoida. Tällaisessa poikkeustilanteessa tällä on entistä suurempi merkitys, kun resurssit ovat todella tiukoilla. Myös meidän neuvontatiimissä olevien osaamisen jakaminen tehostaa koko prosessia. Tiimi on hyödyntänyt tiedonvaihdossa Microsoft Teams-ympäristöä ja jokaisena päivänä on pidetty yhteinen puhelinpalaveri, jossa uusiin haasteellisiin asioihin on yhdessä etsitty ratkaisut.

Poikkeusrahoitusneuvonnan kanssa on samaan aikaan toiminut normaalisti myös Yritys-Suomi puhelinpalvelu. Nämä kaksi neuvontakanavaa ovat tehneet vahvasti yhteistyötä koko poikkeusrahoituksen ajan. Yritys-Suomi puhelinpalvelussa on pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia ja erittäin hyvää osaamista erityisesti hakujärjestelmien tekniseen neuvontaan liittyen, joka on tukenut valtakunnallista poikkeusrahoitusneuvonnan työtä.

Poikkeustilanne on pakottanut eri rahoittajaorganisaatiot kiinteämpään tiedonvaihtoon yhteisistä linjauksista ja toimintamallien sopimisesta. Se on osoittanut myös asiakkuustietojärjestelmästä saatavan tiedon tärkeyden. Voimme sieltä nähdä asiakkaan vireillä olevat ja saamat rahoitukset eri toimijoilta ja tätä kautta karsia päällekkäisten rahoituksien mahdollisuuksia. Löydämme varmasi paljon yhteistyössä kehitettävää tässä poikkeustilanteessa toiminnasta saatujen kokemuksien kautta.

Neuvontatyö jatkuu kiivaana, kun seuraavaksi aukeaa maa- ja metsätalousministeriön kautta haettavat korona-avustukset. Niihin liittyvä valtakunnallinen neuvonta ohjataan myös valtakunnallisen neuvontakanavan kautta. Uusi asiakasryhmä ja uudet palvelut tuovat varmasti taas uutta ”väriä” päiviin. Nyt on laitettava kynä penaaliin ja lähdettävä vastaamaan puheluihin. Zemppiä kaikille korona-ajassa töissä puurtaville!

Tapio Kinnunen

Toiminnanharjoittajan velvoitteet toiminnan loppuessa

MariHPohjois-Karjalassa on vireillä tai on lähiaikoina tulossa vireille useampi toiminnan lopettamista koskeva asia, joissa ELY-keskus valvoo ympäristönsuojelulain nojalla toteutettavia lopettamistoimia. Nämä lopettamiset eivät ole koronavirustilanteen aiheuttamia, vaan ne ovat tulleet tietoon jo aikaisemmin ja niiden syyt ovat muut.

Etenkin suurilla laitosalueilla toiminnan asianmukainen ja turvallinen lopettaminen edellyttää koko alueen kattavan lopettamissuunnitelman tekoa ja sen toimeenpanoa. Yleensä toimintaa koskeva ympäristölupa sisältää lopettamissuunnitelman laatimista ja sen toimittamista lupaviranomaiselle koskevan määräyksen. Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset.

Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.  Jos toiminnanharjoittajaa ei enää ole tai häntä ei tavoiteta ja lopetetun toiminnan ympäristövaikutusten valvomiseksi on tarpeen tarkkailla ympäristöä, tarkkailusta vastaa toiminta-alueen haltija. Toiminta-alueen haltija, tai kukaan muukaan, ei suoraan vastaa muista toiminnanharjoittajalle kuuluvista toiminnan lopettamisvelvoitteista.

Ympäristölupaan sisällytettävällä vakuusvaatimuksella voidaan ennakolta pyrkiä turvaamaan jätehuoltotoimien suorittaminen tilanteissa, joissa toiminnanharjoittaja ei kykene huolehtimaan sille kuuluvista velvollisuuksistaan. Vakuudella ei kuitenkaan voida varautua muihin ympäristönsuojelulain mukaisten toiminnan lopettamisvelvoitteiden laiminlyönteihin. Tältä osin vireillä on ollut pitkään ns. toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittäminen, joka löytyy Sanna Marinin hallitusohjelmastakin. Tavoite on nykyistä kattavammin hallita ympäristöriskejä, korvata ympäristövahinkoja ja turvata ennallistamistoimet tapauksissa, joissa vahingon aiheuttaja on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa. Toissijaisen vastuujärjestelmän tehtävänä on toimia osana ympäristöpolitiikan keinovalikoimaa ja tukea lainsäädännön valvontaa sekä yritysten omaa toimintakulttuuria ja itsesääntelyä.

Toiminnan lopettaminen vaatii huolellista ennakointia ja aktiivisia toimia toiminnanharjoittajalta ja myös viranomisilta, jotta ympäristövelvoitteet tulevat hoidetuksi järjestelmällisesti ja varmasti ilman valtion toissijaista taloudellista väliintuloa. Toistaiseksi varsinkin vakavien ympäristövahinkojen ennaltaehkäisytilanteita on jouduttu rahoittamaan useilla (kymmenillä) miljoonilla euroilla budjettiperusteisesti eli veronmaksajien varoilla. Nykyinen tilanne ei ole kestävä yhteiskunnan eikä julkishallinnon ja yritysten kilpailuasetelman näkökulmasta, eikä se myöskään edistä aiheuttajan ensisijaisen vastuun periaatteen toteutumista asianmukaisella tavalla, joten toivoa sopii, että asiassa edetään hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.

Todettakoon lopuksi, että Pohjois-Karjalassa yritykset ovat toistaiseksi toimineet toiminnan lopettamistilanteissa vastuullisesti velvoitteensa loppuun saakka hoitaen.

Mari Heikkinen

Toiminta positiivisena, näytteet negatiivisina

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Korona-viruspandemiasta johtuva poikkeustila on tuonut elämäämme rajoituksia, perumisia, hankaluuksia ja pelkoakin. Ei mitään pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Etätyö on monilla työpaikoilla, myös ELY-keskuksessa, keskusteluttanut vuosia. Onnistuvatko työtehtävät etäyhteyksien kautta, kärsiikö yhteisöllisyys ja onko etätyöluvan saaminen liian tiukassa? Etätyö on lisääntynyt nopeasti erityisesti asiantuntijatyössä, mutta nyt poikkeusoloissa siihen on määrätty. Meillä on nyt aikaisemmasta kokemuksesta riippumatta erinomainen mahdollisuus oppia ja kehittyä.

Etätyö ei ole pelkästään yksin työskentelyä oman työpisteen tai työhuoneen sijaan kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Se on uusia työtapoja ja -menetelmiä, itsensä johtamista, tietoteknistä osaamista ja monipaikkaisen organisaation johtamista. Tavoitteena ollut Teams-järjestelmän ja muiden vastaavien välineiden käyttöönotto on sujunut ennätysvauhdilla ja oppimiskäyrä on ollut jyrkkä.

Muutamaan viikkoon emme ole kokoontuneet työkokouksiin kahvi- tai teekupin ääreen, sen enempää organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneiden kuin asiakkaidenkaan kanssa. Yhdessä tekeminen on siitä huolimatta vahvistunut tuntuvasti. Huoli yritysten, lomautettavien työntekijöiden ja koko yhteiskuntamme tilanteesta ja selviytymisestä on yhteinen.

Hallinnon rakenteet sen enempää kuin muidenkaan toimijoiden organisaatiot ja tehtävänjaot eivät ole kansalaisten, järjestöjen ja yritysten kannalta selkeitä. Erilaisista intresseistä, omistajista, toimialueista, palveluista tai internet-sivuista huolimatta yhteistyö on viime viikkoina tiivistynyt ja sujuvoitunut vauhdilla.

ELY-keskuksen kutsumana viikoittain kokoontuvassa Pohjois-Karjalan yrityspalvelujen koronavalmiusryhmässä yhteishenki on ollut käsin kosketeltava. Business Finlandin, Finnveran, ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien palvelut yrityksille ja työntekijöille ovat tulleet toisillemme tutuiksi sitä mukaa kuin niitä on tullut käyttöön. Pieni, mutta viheliäinen virus on saanut meitä paremmin yhteen kuin lukuisat seminaarit, neuvottelukunnat, sidosryhmätilaisuudet tai juhlapuheet.

Etäkokousten ja -tapaamisten osallistumisaktiivisuus on ollut erinomainen. Myös kohtaamisten intensiivisyys on lisääntynyt. Tämä voi johtua sekä käsiteltävien asioiden tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta, mutta myös toimintatavasta.  Suurimpia osanottajamääriä kerääviä tapaamisia, kuten henkilöstötilaisuuksia, lukuun ottamatta myös keskustelu on ollut vilkasta. Puheenvuoroja on käytetty aktiivisesti, mutta tavallista harkitummin. Keskustelun tiivistäminen yhteisiksi päätöksiksi on ollut aikaisempaa helpompaa.

Kevääksi taittuva vähäluminen talvi on mainiota aikaa luonnossa virkistymiseen. Työmatkat eivät vie nyt aikaa, joten turvallisiin ulkoilmaharrastuksiin siirtyminen onnistuu pitkänkin työpäivän jälkeen vaivatta.

Tämä blogi nosti esille tietoisen yksipuolisesti vain poikkeustilanteeseen liittyviä positiivisia asioita. Myönteiset asiat antavat meille voimia auttaa kansalaisia, satojatuhansia työntekijöitä ja tuhansia yrityksiä, joille koronavirus-pandemia aiheuttaa suuria taloudellisia ja muita vastoinkäymisiä, huolta ja murhetta.

Meidän on huomioitava asioiden tärkeysjärjestys ja oltava määräysten ja suositusten noudattamisessa esimerkkinä muille. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kiteytti yhdessä lukuisista valtioneuvoston tiedotustilaisuuksista perustuslain turvaamien oikeuksien tärkeysjärjestyksen oivallisesti: liikkumisvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta kaikkein tärkeintä on oikeus elämään.

Pidetään toiminta ja mieli positiivisena ja korona-näytteet negatiivisina!

Ari Niiranen

Maaseutuhallinto nyt ja tulevaisuudessa

tahvanainen.pekkaMaakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä valmisteltiin osana laajempaa hallintoremonttia myös maaseutuasioiden hallinnon uudistamista. Kaavailtu uudistus olisi siirtänyt kuntien vastuulla olevat maaseutu-, eläinlääkäri- ja lomituspalvelut sekä valtion hoitamat ELY-keskuksen tehtävät perustettavien maakuntien hoidettaviksi.

Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa lomituspalveluista vastaavat Tohmajärven, Liperin ja Nurmeksen (Valtimo 31.12.2019 saakka) kunnat. Maaseutuhallinnon palveluista (ns. YTA-alueet) vastaavat Kiteen, Liperin ja Nurmeksen kunnat. Eläinlääkäripalvelut kuuluvat Siun Soten vastuulle.

Maakuntauudistuksen kariuduttua niin maaseutuhallinnon kuin muidenkin hallinnonalojen uudistukset jäivät toteutumatta silloin kaavaillussa muodossa.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi.  Muiden hallinnonalojen tulevaisuudesta todetaan, että nämä itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin.

Kehitys kuitenkin kehittyy edelleen muillakin kuin sotealoilla. Maaseudulla maatilat kasvavat, niitä on aiempaa vähemmän ja ne ovat entistä erikoistuneempia.  Valitettavasti alueellamme myös kotieläintuotannosta luopuminen on keskimääräistä vilkkaampaa. Tulevaisuuden suuret haasteet ilmastonmuutos, väestön keskittyminen, digitalisaatio ym. ovat paitsi haasteita myös mahdollisuuksia maaseudulle. Useat kaupalliset toimijat, neuvonta- ja tuottajaorganisaatiot sekä monet muut tahot ovat ajanmukaistaneet organisaatioitaan palvelemaan paitsi harvenevaa asiakaskuntaansa mutta myös näitä em. maaseudun tulevia haasteita ja mahdollisuuksia.

Maaseutuhallinnon palveluista vastaavat tahot ovatkin herättäneet keskustelua tulevista palvelurakenteista.

Maatalouslomituspalvelut kuuluvat STM:n ja sen alaisen MELAn vastuulle. MELA on lähestynyt kuntia vuodenvaihteessa kirjeellä, jossa se kuvailee tulevia muutoksia ja tiedustelee kiinnostusta järjestää lomituspalveluja osana uutta organisoitumista tulevaisuudessa. Tiettävästi ainakin Liperi ja Nurmes ovat ilmaisseet kiinnostuksen asiaan. Lomituspalvelualueet kasvaisivat huomattavasti nykyisestään, joten palvelun tarjoajia olisi vähemmän. Tilojen kannalta palvelujen saatavuus saattaisi jopa parantua, kun nykyiset kuntarajojen rajoitteet vähenisivät. Huolta aiheuttaa mahdollinen paikallisasiantuntemuksen väheneminen.

Myös kuntien maaseutupalvelut ovat tulossa tarkastelun alla. Koko maassa näitä YTA-alueita on reilut 50. Nykyisiä YTA-alueita perustettaessa tilalukurajana pidettiin noin tuhatta maatilaa hallintoaluetta kohti. Nyt tuon rajan täyttää maakunnassamme vain Liperin kunnan vastuulla oleva Joensuun seudun maaseutupalvelujen alue, joka kattaa seitsemän kunnan alueen maakunnan keskiosissa.

Kunnat ovat sopineet kustannusjaosta ja näiden palvelujen tuottamisesta keskinäisillä sopimuksilla. Sopimusten umpeutuessa tai niitä irtisanottaessa rakenteet tulevat uudelleen tarkasteltaviksi. MMM ja Ruokavirasto eivät ole olleet asiassa aktiivisia vaan ovat ilmaisseet palaavansa asiaan, kun hallitusohjelman kirjaus aluehallinnosta etenee.

Eläinlääkäripalvelut on maakunnassamme jo keskitetty Siun Soten vastuulle osana ympäristöterveydenhuoltoa. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan näiden palvelujen sijoittuminen kuuluu erikseen selvitettäviin asioihin.

Kaikkia edellä mainittuja palveluja ­- maatalous, lomitus ja eläinlääkäri – yhdistää yhteinen asiakas eli toimiva maatila. Vaikka maakuntauudistus oli ja meni, kannattaisiko tätä saman asiakkaan parissa työskentelevien organisaatioiden hallinnon järjestämistä tarkastella kokonaisuutena esimerkiksi jonkin kunnan hallinnoimana palveluna koko maakunnan alueelle? Voisiko vaikkapa maakuntaliitto olla asiassa aloitteellinen laajempien neuvottelujen käynnistämiseksi?

Mikäli em. maakuntien monialaistuminen etenee tulevina vuosina, voisi tähän tarkasteluun ottaa mukaan valtion maataloushallinnon palvelut ELYssä ja AVIssa.

Nykyiset palvelun tarjoajat keräävät asiakaspalautetta ja seuraavat sen avulla palveluidensa toimivuutta. Näin ne saavat signaaleja toimintansa kehittämiseksi. Tärkeänä pidetään mm. palvelujen saatavuutta koko maakunnan alueella. Palvelut ovatkin hyvällä tolalla, vaikkeivat ne aina asiakkaille mieluisia olekaan. Rakenteiden uudistamisen tarve tuleekin enemmän tulevista haasteista ja talouden reaaliteeteistä kuin siitä, etteivät ne nykyiselläänkin olisi toimivia.

Maaseudulla on paljon uusia mahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia, jonka hyödyntäminen kestävällä tavalla tarjoaa huikeita näkymiä ja tilaisuuden kääntää laskevat käyrät kasvu-uralle. Muun muassa ilmastonmuutoksen ratkaisut nojaavat vahvasti siihen, mitä maaseudulla, pelloilla ja metsissä jatkossa tehdään.  Tähän tarvitaan hyvää yhteistyötä ja toimivia hallinnon palveluja sekä niille kestävät rakenteet.

Pekka Tahvanainen

ELY-keskus-10-vuotta_banneri_3

Ohjaamot osana nuorten palvelukokonaisuutta

AnuHuotariMikä on osallisuuden mittari? Millä mittayksiköllä mitataan tunnetta olla oman elämänsä ohjaksissa? Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat ajoittain nousseet otsikoihin. Pohdintaa on ollut, kuinka paljon yhden nuoren syrjäytyminen työelämästä tuo yhteiskunnalle kustannuksia. Laskentatavasta riippuen luvut ovat olleet parin sadan tuhannen ja miljoonan välillä – joskus jopa ylikin. Kulut rakentuvat muun muassa korjaavista palveluista, tulonsiirroista ja menetetyistä verotuloista. Onpa samaan uutisointiin muistettu nostaa myös inhimillisen hinnan käsite, jota on vaikea mitata. Kuinka voisimmekaan mitata osallisuutta tai subjektiuden tunnetta?

Pohjois-Karjalan TE-toimistossa oli joulukuussa 2019 työvälitystilaston mukaan reilu 5 000 alle 30-vuotiasta työnhakija-asiakasta, ja heistä reipas parituhatta oli tilaston otospäivänä työttömänä. Heillä jokaisella on oma tarinansa ja polkunsa työelämään. Toisten polku on suorempi ja joutuisampi, toisten vastaavasti mutkikkaampi. TE-toimistot tarjoavat valtakunnallisesti te-palvelut -verkkosivuilla tietoa avoimista työpaikoista ja työvoimakoulutuksista. Työllistymisen ja urasuunnittelun tueksi on nippu erilaisia te-palveluja, joista tutuimpia lienee palkkatuki, kokeilut ja valmennukset. Nuorten palvelujen kentällä Pohjois-Karjalassa TE-toimiston lisäksi toimivat muun muassa oppilaitokset, nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut sekä erilaiset hankkeet ja kolmannen sektorin toimijat.

Ohjaamot ovat nuorten tukena monialaisina matalan kynnyksen palvelupaikkoina elämän eri tilanteissa. Ohjaamoja on valtakunnallisesti noin 70, ja niistä jokainen rakentuu paikallisista tarpeista ja resursseista osaksi nuorten palvelukokonaisuutta. Työyhteisön muodostavat eri alojen ammattilaiset yhdessä. Mitä laajemmin eri toimijatahot osallistuvat Ohjaamotyöhön, sitä kattavammin Ohjaamo pystyy vastaamaan nuorten palvelutarpeisiin. Yhteistä kaikille Ohjaamoille on, että ne tarjoavat työllisyyteen, koulutukseen ja osallisuuteen liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kaikille alle 30-vuotiaille nuorille. Toiminnan yhdenmukaisuuden taustalla on valtakunnallisen ohjausryhmän laatimat Ohjaamotoiminnan perusteet.

Ohjaamo muotoutuu paikallisiin tarpeisiin yhteistyössä, ja se halutaankin asemoida erityisesti yhtenä eri toimijoiden paikkana nuorten tavoittamiseksi. Ohjaamossa nuori voi pysähtyä – hän saa aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Periaatteena on, että nuori voi tulla ilman ajanvarausta hänelle sopivana hetkenä. Palvelun lähtökohtana on nuoren ilmoittama yksilöllinen tarve, ja työntekijöillä on mahdollisuus kohdata nuori ilman taustaorganisaationsa vahvaa läsnäoloa. Ohjaamo ei korvaa olemassa olevia nuorten palveluja – se auttaa nuorta jäsentämään omaa tilannettaan sekä auttaa polkujen rakentumisessa ja tarvittavien palvelujen saavuttamisessa. Asiointiaiheet voivat liittyä mielenhyvinvointiin ja arjessa vahvistumiseen tai käytännön toimiin kuten hakemusten tekemiseen yhdessä.

Pohjois-Karjalassa Ohjaamotoimintaa on useilla paikkakunnilla, suurin Ohjaamo sijaitsee Joensuussa Kauppakeskus Centrumin tiloissa (Kauppakatu 29, 1. krs). Joensuun Ohjaamon työntekijöiden ytimen muodostavat tietopalveluohjaaja, TE-asiantuntijat, ONNI-hankkeen kehittämiskoordinaattori (sosiaalityöntekijä) ja Ohjaamon koordinaattori. Tiiviisti Ohjaamotyössä on mukana etsivä nuorisotyö, ja Riverian opo-resurssia on säännöllisesti käytettävissä. Usein keskusteluaiheet sivuavat toimeentuloa, arjen hallintaa, hyvinvointia ja terveyttä. Ohjaamon yhteyteen olisikin toive saada nykyistä vahvemmin sosiaali- ja terveyspalveluja. Nuorille kerrotaan myös osallistumisen vaihtoehdoista kuten Harrastepankista – näitä ilmaisia tai pikkubudjetin mahdollisuuksia on esillä Saumat.fi -sivuilla. Joensuussa Ohjaamotyöntekijät jalkautuvat tarvittaessa nuoren mukaan ja työskentelevät kumppaneiden tiloissa. Säännöllisesti kokoontuva nuorten kehittäjäryhmä antaen toiminnalle nuorinäkökulmaa.

Koska nuorten asiointiaiheet ja -tarpeet vaihtelevat Ohjaamoissa, on numeraalisia lukuja siirtymistä ja vaikuttavuudesta vaikeaa mitata. Jos nuoren toimintakyky vahvistuu ja hänelle tulee eväitä saavuttaa omia unelmiaan, voi mitattava siirtymä – kuten työn, yrittäjyyden, opiskelun aloittaminen – toteutua viiveellä. Valtakunnallisesti MONET-hankkeessa (Monialaisen yhteistyön vaikuttavuuden arviointi nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa) on selvitetty, minkä suuruiset ovat olleet Ohjaamotoiminnan aikaansaamat taloudelliset hyödyt sekä ovatko satsaukset Ohjaamoihin olleet yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattava ja tarkoituksenmukainen ratkaisu. Hankkeen julkaisu on tulossa kevään 2020 aikana, ja kovin sitä jo odotetaan. Mielenkiinnolla seurataan myös työllisyyden kuntakokeilun valmistelua, ja sen mahdollisia vaikutuksia Ohjaamotoimintaan. Kohtaamo-hankkeen (ESR) toiminta päättyy kuluvan vuoden aikana, joten Ohjaamotoiminnan valtakunnallinen koordinaatio on myös muutoksessa. Näissä valmisteluissa ja muutoksissa lienee hyvä muistaa asiakasnäkökulma ja nuorten palvelutarpeet, jotka säilyvät myös jatkossa.

Anu Huotari

Uudella strategialla kohti tuloksellista Team Finland-yhteistyötä 2020

Tapion kuvaMikä Team Finland?

Suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tukevien julkisten organisaatioiden yhteistyötä kutsutaan Team Finland-toiminnaksi. Team Finland verkoston ydintoimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Team Finland-yhteistyössä näiden organisaatioiden asiantuntijat ja johto toimivat palvellen asiakkaitaan yhteisen strategian mukaisesti.

Asiakas etusijalla

Vuoden 2019 lopulla julkaistiin uusi Team Finland strategia. Mahdollisimman laajalla yhteistyöllä eri ydintoimijoiden kesken laadittu strategia luo kaikille yhteisen näkemyksen asiakkaasta, hänen palvelustaan ja sille asetetuista tavoitteista. Verkoston perustehtävä on vauhdittaa yrityksien vientiä ja kansainvälistä kasvua. Visiona strategiassa onkin, että Team Finland tarjoaa parhaan palveluverkoston kansainvälistymiseen ja Suomen kestävään kasvuun.

Yhteinen CRM-järjestelmä tukee strategian toteuttamista

Tärkeänä käytännön työkaluna strategian toteuttamisen arvioinnissa toimii ulkoministeriön, Business Finlandin, Finnveran, TE-toimistojen ja ELY-keskusten yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM. Uusien asiakkaiden määrän mittaamisessa ja palveluiden käytön kasvattamisen arvioinnissa on ensi arvioisen tärkeää, että CRM-järjestelmän käyttöaktiivisuutta kehitetään edelleen. Vain tätä kautta yhteistyössä onnistumista voidaan mitata ja raportoida luotettavasti.

Strategiassa on viisi operatiivista mittaria toiminnan arviointiin.

  1. Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu
  2. Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten lukumäärän kasvu
  3. Asiakkuudenhallintajärjestelmään kirjattujen asiakas palvelutapausten määrä
  4. Asiakkaan kokemus Team Finland -palveluiden tiedonsaannista
  5. Team Finland -henkilöstön tyytyväisyys TF-yhteistyöhön

Alueellisella tasolla Team Finland työssä ELY-keskuksilla merkittävä rooli

Ulkomailla, kotimaassa kansallisesti sekä alueellisesti toimivaa, monesta eri organisaatiosta koostuvaa yhteistyötä ohjataan verkostomaisesti usean organisaation kautta.

Koko Team Finland-verkoston ohjaus: Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoministeriö
Team Finland – ulkomaanverkoston ohjaus: ulkoministeriö ja Business Finland
Kansallisen tason ohjaus: Business Finland koordinoi operatiivista toimintaa ja viestintää kansallisesti
Aluetason ohjaus: ELY-keskukset vastaavat aluetason käytännön asiakastyön yhteensovittamisesta eri toimijoiden kanssa

Uusi vuosi tarjoaa haastetta

Vuoden 2020 talousnäkymät tarjoavat haasteita Suomen kansantaloudelle. Uudelle yhteistyöstrategian toteuttamiselle onkin oiva testialusta käynnistyneen vuoden tuleva liiketoimintaympäristö. Tavoitteelliselle yhteistyölle ja yrityksien kasvun tukemiselle on entistä suurempi tarve. Hyvällä yhteistyöllä ja uudella suunnitelmallisella strategialla on helpompi lähteä haasteellisempaan vuoteen.

Team Finland strategian löydät tästä linkistä: https://www.team-finland.fi/4aaf24/siteassets/team-finland-subsite/documentation/team_finland_strategia_2019.pdf

Tapio Kinnunen

TeamFinland

Uudelle vuosikymmenelle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuosikymmenen vaihtuessa vuosisadan hallinnonuudistuksessa muodostetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) täyttivät kymmenen vuotta. Lukuisten muutosten, hallinnonuudistusten ja niiden yritysten jälkeen ELY-keskusten olemassaololle on nyt selkeä tarve. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Toimintaympäristömme muuttuu vauhdilla suuntaan, jossa monialaiset valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaatiot voivat vastata vaativiinkin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hillintä, osaavan työvoiman saatavuus, alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ja monet muut ovat aikamme haasteita, joihin ELY-keskukset voivat antaa merkittävän panoksensa.

Toimintaympäristön muutokset globaaleine kysymyksineen heijastuvat myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin. Koko Suomen ja erityisesti korkean työttömyyden vaivaaman Pohjois-Karjalan kannalta keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Ensi syksyn kehysriihessä tulisi hallituksella olla koossa keinot työllisten määrän vahvistumiseen 30 000 henkilöllä ja yhteensä 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. ELY-keskuksella ja työvoima- ja elinkeinotoimistolla (TE-toimistolla) on näiden keinojen toimeenpanossa keskeinen rooli.  Ensimmäisenä ja merkittävimpänä keinona työllisyyden kuntakokeilu on juuri nyt ajankohtainen.

Yritysten uudistuminen, kasvaminen ja kansainvälistyminen ovat vahvan vientiteollisuuden maakunnassamme keskiössä. Elinkeinojen edistämisessä toimijoita ja instrumentteja on runsaasti. Viime vuosina niin valtion kuin kunnankin rahoittamissa yrityspalveluissa on tehty järjestelyjä, joiden seurauksena toimijakenttä on entistä moninaisempi. Eri toimijoiden, yritysten ja ihmisten vuorovaikutus, toistensa tunteminen ja sujuva yhteistyö ovat entistä suuremmassa arvossa.

Maatalouden kannattavuuden parantaminen on myös yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksella on nyt ja varmasti myös tulevassa yhteisön maatalouspolitiikan CAP2027-strategiasuunnitelmassa välineitä niin maatalouden kuin koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Ravinteiden kierrätys ja biotalouden ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia maaseudulle. Samalla maaseutu voi antaa oman panoksensa tavoiteltaessa hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.

Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen ei Suomessa kuten muuallakaan maailmassa onnistu YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti tänä vuonna. Uusista tavoitteista sovitaan loppuvuonna Kiinassa pidettävässä osapuolikokouksessa. Hallitusohjelma tähtää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Luonnonsuojelurahoituksen lähes kolminkertaistuminen valtion talousarviossa tuo voimavaroja henkilöresursseineen myös ELY-keskuksille. METSO-ohjelman toteutumisen turvaaminen ja Helmi-ohjelma nostavat luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Vesien tilan parantamisen edellytykset kohenivat Vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta jo aiemmin.

ELY-keskusten toimintamäärärahojen taso-ongelma on edelleen olemassa. Luonnonsuojelun lisärahoitus ei ratkaise tätä kysymystä. Korjaus nykytilanteeseen edellyttää paluuta keskusten perustamisvaiheen eli ALKU-uudistuksen juurille. Monialaisten ja usean eri ministeriön ja keskusviraston ohjaamien ELY-keskusten toimintamäärärahataso on hoidettava kuntoon yhdessä kaikkien ohjaavien tahojen kanssa.

ELY-keskukset tuottavat yhteiskunnalle, alueille ja ihmisille palveluja, joille on nyt kysyntää. Uudelle vuosikymmenelle on hyvä lähteä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Ari Niiranen

%d bloggaajaa tykkää tästä: