Tiekarttatyöstä toimintamalleja ilmastotyöhön

kaisan_parsta_blogiinAktiivisesti aluehallinnon uutisia seuranneet tai muuten vain valveutuneet ovat varmasti lukeneet tai ainakin jossain kuulleet puhuttavan Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimasta aluehallinnon sopeutumisen tiekartta-hankkeesta, jonka tarkoituksena on tarjota käytännön toimintamalleja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sitä kautta vauhdittaa ELY-keskusten ilmastotyötä. Vaikuttavaan ilmastotyöhön pyritään mm. vahvistamalla sopeutumisen asiantuntijuutta ELY-keskuksissa sekä vahvistamalla aluehallinnon roolia ja sidosryhmien valmiutta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Samalla pyritään tunnistamaan ELY-keskuksen kaikkien vastuualueiden tehtävien vaikutukset sopeutumiseen sekä parantamaan ELY-keskuksen henkilöstön sopeutumiseen liittyvää osaamista ja edistää asiantuntevampaa ohjausta viranomaistyössä. Hanketta pyöritetään Pirkanmaan ELY-keskuksesta käsin, mutta työtä tehdään kaikkien ELY-keskusten tarpeisiin. Työtä tehdään sopeutumisen lisäksi myös hillinnän näkökulmasta, sillä nämä kaksi kytkeytyvät tiiviisti yhteen ja niiden samanaikainen tarkastelu tuo kiistatonta synergiaetua. ELY-keskus on myös mukana ilmastoasioiden viestintäverkostossa, joka on julkaissut mm. kansalaisten ilmastoasenteita kartoittavan barometrin.

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoasioiden asiantuntijaverkosto perustettiin tänä vuonna, ja se kokoontui ensimmäistä kertaa viime huhtikuussa. Toisen kerran verkosto kokoontui marraskuussa Tampereella, ja jatkoa on tiedossa ensi toukokuussa mahdollisesti täällä Joensuussa. Ilmastoverkostolta odotetaan laajaa tukea kunkin ELY-keskuksen ilmastotyöhön. Verkoston avulla välitetään tietoa ELY-keskusten välillä sekä edistetään kokonaisvaltaisesti ilmastotavoitteita aluehallinnossa. Ilmastoverkoston viimeisessä kokoontumisessa keskusteltiin monien muiden aiheiden ohessa mm. ilmastovaikutusten arvioinnista YVA- ja SOVA-menettelyssä, maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta, ilmastoviestinnästä sekä ELY-keskusten henkilöstölle suunnitteilla olevasta ilmastokoulutuksesta. Yhteisesti todettiin, että ELY-keskusten monialaisuus on suuri mahdollisuus ilmastotyölle, ja ilmastotyö on ennen kaikkea joukkuepeliä!

Ilmastotyön pyörähdettyä käyntiin on osassa ELY-keskuksista perustettu omat ilmastotiimit, joihin kuuluu edustajia kaikilta vastuualueilta. Joissakin ELY-keskuksissa tiimit ovat toimineet jo pidempään, osassa työ on käynnistynyt tai käynnistymässä vasta tänä syksynä tai talvena. Ilokseni voin ilmoittaa, että tämmöistä ilmastotiimiä ollaan perustamassa myös meille Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen! Vastuualueiden välisen ilmastotiimin tehtävänä on koordinoida ilmastotyötä ja tuoda ilmastoasiaa näkyväksi, varmistaa siihen liittyvä tiedonkulku, sekä viedä strategiset tavoitteemme konkreettiseen toimintaan. Vastuualueiden välinen keskustelu ja yhteistyö ovatkin avainasemassa onnistuneen ja tuloksellisen ilmastotyön edistämisessä. ELY-keskuksilla on selkeä tontti ilmastotyössä, ja hallitusohjelmasta tulee ilmastotyölle selkeät tavoitteet. ELY-keskusten rooli eri toimijoiden välillä on olennainen esim. maakunnan yhteisissä ilmastohankkeissa. Käynnissä onkin useita hankkeita, jotka ovat joko ELY-keskuksen vetämiä tai joissa ELY-keskus on yhtenä kumppanina mukana.

Juuri samaan aikaan kun tämä blogikirjoitus julkaistaan, potkaistaan myös maakuntamme ilmasto- ja energiaohjelma 2030 käyntiin kestävän kasvun foorumissa Itä-Suomen yliopiston kampuksella. Pohjois-Karjalan edellinen vuoteen 2020 tähtäävä ilmasto- ja energiaohjelma laadittiin vuonna 2011, jonka jälkeen ohjelmaa täydennettiin “Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040”-raportilla. Tiekartassa tarkasteltavia sektoreita olivat energia, liikenne, maankäyttö ja asuminen, luonnonvarat ja biotalous, kiertotalous sekä osaaminen ja innovaatiot. Ilmasto- ja energiasektorin työssä ollaan Pohjois-Karjalan alueella edetty hyvin, mutta yhteiskunnalliset muutokset ja viime vuosina asetetut valtakunnalliset tavoitteet ovat tuoneet tarpeen katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Nyt uudessa laadittavassa ohjelmassa määritellään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuoteen 2030 saakka ulottuvat tavoitteet, askelmerkit sekä toimenpiteet. ELY-keskus tulee olemaan vahvasti mukana tämän ohjelman valmistelussa.

Knoppitietona sellainen, että ELY-keskukset valvovat, ohjaavat tai edistävät yhteensä 197 lakia ja asetusta. Tehtäväkenttä vaikutusmahdollisuuksineen on siis hyvin laaja. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyviä sopeutumistoimenpiteitä tehdään ELY-keskuksissa jo nyt, esimerkkeinä tästä mm. tulvariskiarvioinnit, jotka perustuvat ilmastonmuutosskenaarioihin, tulvariskien hallinnan toimenpiteiden edistäminen, vesistösäännöstelyn kehittäminen ilmastonmuutoksen vuoksi, hulevesihankkeiden edistäminen yhdessä kuntien kanssa, kuntien kaavaneuvottelut ja alimman rakennustason määrittäminen, varautumiseen liittyvät yhteistoimintaharjoitukset ääri-ilmiöiden varalle sekä vieraslajien torjuntatyöhön osallistuminen. Maaseutu-, rahoitus- ja liikennepuolelta löytyy varmasti yhtä pitkä lista vastaavanlaisista toimenpiteistä. Tämä osoittaa, että vaikka ilmastoteema on ollut esillä ELY-keskuksissa vasta muutaman viime vuoden aikana, on ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumisen liittyvää työtä tehty ELY-keskuksissa jo pitkään. Lisäksi ilmastolakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja tämän lain valmisteluun kannustetaan ELY-keskuksiakin tuomaan näkemyksiään esille. Myös maa- ja rakennuslain uudistukseen tullaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ilmastotyön nimissä antamaan oma ilmastonäkökulmaa vahvasti painottava lausunto.

Ilmastolain 4. pykälä sanoo seuraavaa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä siihen sopeutumista edistävistä toimista: ”Valtion viranomaisen on edistettävä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan tämän lain mukaisten suunnitelmien toteutumista”. Tämän myötä haastan oman virastoni väen lisäksi kaikki muutkin lukijat pohtimaan omia työtehtäviään ilmastonmuutoksen hillinnän sekä siihen sopeutumisen näkökulmasta. Jokaisen työkentältä löytyy varmasti jotain rajapintaa, jonka kautta hillintä- ja sopeutumistoimia voi edesauttaa.

Kaisa Figueiredo

Maidontuotantoa EU:n toisella nurkalla

tahvanainen.pekkaSyksyn lomamatkalla poikkesimme Azoreilla. Azorit on Portugaliin kuuluva autonominen saariryhmä noin 1 500 kilometrin päässä Manner-Euroopan rannikolta keskellä Atlantin valtamerta. Kyseessä on yhdeksän saaren ryhmä, joka levittäytyy 500 km matkalle Keski-Atlantilla. Asukkaita on kaikkiaan noin 250 000, joista reilu puolet asuu San Miguelin pääsaarella. Vaikka saari sijaitseekin melko lailla eristyksissä keskellä valtamerta Euroopan ja Amerikan välissä, kyseessä on kuitenkin kehittynyt nykyaikainen yhteiskunta. Palkkataso on meitä alhaisempi, BKT on 76 % EU:n keskiarvosta. Saaren löysivät aikanaan portugalilaiset merenkulkijat 1400-luvulla.

Azorit_1Azoreilla vallitsee ympäri vuoden lauhkea meri-ilmasto. Keskilämpötila on vajaa 20 astetta ja se pysyy melko tasaisena läheisen Golf-virran ansiosta. Tämä samainen merivirtahan lämmittää myös meitä skandinaaveja täällä Pohjolassa. Nyt lokakuun lopulla lämpötila oli reilut parikymmentä astetta, ilma kosteaa ja ajoittain sateinen.

Saari on siis kostea, lämmin ja hyvin vihreä. Maaperä on tuliperäistä ja silmämääräisesti arvioiden ravinteikasta.

Vaikka kyseessä oli lomamatka, ei voinut välttyä havainnoimasta millaista maatalous on näinkin eksoottisessa kohteessa tämän yhteisen EU:mme toisella laidalla. Vaikka turismi kasvaa on maatalous edelleen tärkeä elinkeino. Maatalous ja kalastus työllistävät yli 10% ihmisistä.

Azorit2Ananastuotanto kasvihuoneissa on merkittävää, mutta erityisen laajaa on karjankasvatus ja maidontuotanto. Azorilaiset maitotuotteet ovatkin Portugalissa tunnettuja ja arvostettuja. Nautakarjaa on vaikea olla huomaamatta saarilla liikkuessa. Kiemuraisia teitä ajellessa lypsylehmiä kurkkii kaikkialla laitumilla ja ajoittain tielläkin. Laitumet ovat idyllisiä laavakivien ja hortensiapehkojen rajaamia melko pieniä lohkoja. Ihanteellisia kohteita tukivalvojille! Siellä hortensia on muuten tilaa valtaava tulokaslaji.

Karjakoko vaikutti melko kohtuulliselta, laiduntavat laumat olivat yleensä muutaman kymmenen lehmän kokoisia. Karjatalous aiheuttanee jonkin verran ympäristöongelmia, jonka havaitsi kyllä itsekin kohdelle osuneen rankkasateen aikana. Ikävänä yksityiskohtana kiinnitti huomiota myös jalastaan liekariimuun kytketyt nuoret naudat laitumilla. Mahtaneeko kohtukiertymät olla yleinen vaiva lypsylehmillä, kun laitumet olivat paikoin melko jyrkkiä? Maidontuotannon lisäksi lehmillä on tärkeä tehtävä maisemanhoidossa. Laiduntava lehmälauma istuu yhtä hyvin merelliseen maisemaan siinä missä järvisen kotimaamme rantalaitumillekin. Meillä lehmien laiduntaminen on vähentynyt ja siihen olisi syytä saada korjausta tulevalla ohjelmakaudella.

Azorit3Suotuisan ilmaston ansiosta karjarakennuksia ei juuri tarvita, lähinnä katoksia sateita ja joitakin hoitotoimenpiteitä varten. Pääasiallisena rehuna näytti olevan tuore laidunruoho ja kokomaissista aumoihin tehty säilörehu. Lisäväkirehua lehmät saivat lypsyn aikana. Lehmät eivät taivalla lypsylle navettoihin, vaan pyörien päällä oleva lypsyasema tuodaan laidunlohkon reunaan. Sieltä maito siirtyy pick-upin lavan tankissa bensa-aseman tapaisille vastaanottoasemille. Ainakin osa tuotannosta jalostetaan saarilla lähinnä juustoiksi.

Voisi kuvitella, että maidontuottaminen on viljelijöille hyvä bisnes näissä olosuhteissa. Ainakin rakennus- ja konekustannukset jäävät meidän olosuhteisiin verrattuna tuntuvasti pienemmiksi. Tarkkoja talouslukuja tästä minulle ei ole, mutta vaikuttaa siltä, etteivät alhaiset tuotantokustannukset juurikaan hyödytä maidontuottajaa. Paikallisilta saadun tiedon mukaan tuottajille maksetaan pitkälti alle 30 cnt/l, joka on noin 10 cnt vähemmän kuin tällä hetkellä esimerkiksi meillä Suomessa. Myös pitkä etäisyys muun Euroopan markkinoista rasittanee maidontuotannon kannattavuutta. Maitotuotteiden hinnat kaupoissa ovat hieman alhaisemmat kuin meillä, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi. Ilmeisestikin ainakin osa alhaisten tuotantokustannusten hyödystä valuu muiden kuin maidontuottajan kukkaroon. Maidontuottajan asema ei siis vaikuta juurikaan paremmalta siellä kaukana tuhansien kilometrien päässä etelässä kuin täällä samaisen EU:n koillisnurkalla.

Mutta jos olisin lypsylehmä ja voisin valita missä maitoni heruttelisin, niin haluaisin mieluummin tehdä sen Azoreilla. Mikä olisi makaillessa ja märehtiessä ympäri vuoden 24/7 ikivihreillä hyvillä laitumilla ja katsella kauas horisonttiin Atlantin aaltoja. Pohtia sinisiä ajatuksia ja maailman menoa.

Ja siinä sivussa poseerata lehmiä töllisteleville turisteille.

Pekka Tahvanainen

Muutosturva YT-tilanteissa

Rinne VisaMuutosturvasta kehitetään entistäkin toimivampi ja tarkempi työkalu irtisanottavien uudelleen työllistymiseen. Vuonna 2015 alkanut valtakunnallinen ESR-hanke ”Yhteistyöllä muutosturvaa” on kehittänyt reagointikykyä ja ennakoimista YT-tilanteiden aikana. Hankkeen kehittäjinä toimivat TE-toimistojen muutosturva asiantuntijat yhdessä hakentyöntekijöiden kanssa. Palvelumuotoilun kautta kehityksen alle on päässyt niin asiantuntijoiden omat työtavat kuin kokemukset työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Palvelumuotoilun keskiössä on asiakaspalvelu ja asiakkaan nopeampi työllistyminen uuteen työhön.

Muutosturvasta on tehty työkalu, jolla vastataan rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. Sillä tuodaan vakautta niin henkilöstölle kuin työnantajalle mutta myös tuetaan alueen elinkeinojen kehitystä. Vapautuva työvoima tulee saada mahdollisimman sujuvasti työllistettyä muille alueen työnantajille. Työnantaja ja TE-toimisto tarjoavat työkalut työnhakemiseen ja uudelleen työllistymiseen. Alueen muilla työnantajilla olevia työntekijätarpeita voidaan täyttää mm. lisäkoulutuksella joka kuuluu muutosturvan toimienpiteisiin.

Pohjois-Karjalan TE-toimisto on kesän ja syksyn aikana tehnyt hyvää työtä alueemme YT-tilanteissa. Suurimpana koetinkivenä on ollut Kiteen sahan YT-tilanne. Kun tilanne alkoi, halusi työnantaja selkeät suunnitelmat millä tukea koko henkilöstöä sahan lopettaessa toimintansa. Muutosturvasta saimme raamit, jolla tilanne vietiin eteenpäin. Nopealla reagoinnilla löytyi useita työnantajia niin Keski-Karjalasta kuin lähialueilta joilla mahdollisuus tarjota halukkaille työtä. Tiivis yhteistyö TE-toimiston, Stora Enson ja Keski-Karjalan Kehittämisyhtiön (Keti) kesken tarjosi rekrytointi-infoja jo irtisanomisajalla.

Kun tulos sahan sulkemisesta tuli oli TE-toimistolla jo valmius siirtyä ”uuteen toimipisteeseen” Kiteen sahalle. Sahalle perustettiin viikoksi TE-toimisto, joka tarjosi kaikille halukkaille asiantuntija apua, työhön ohjausta, koulutusneuvontaa ja ammatinvalinnanohjausta. Negatiivinen asia saatiin pian kääntymään positiiviseksi ns. uuden alun vaihtoehdoksi. Työntekijän kokivat, että heidän huomioitiin ihmisinä ja kokivat saavansa henkilökohtaista apua. Tästä suuri kiitos TE-asiantuntijoille ja psykologeille jotka paikalla olivat.

Tällä hetkellä Pohjois-Karjalaa ravistelee puu- ja metsäalan rakennemuutos. Puun alhainen hinta vie toimijoilta tuoton pois ja olemassa olevien varastojen arvo laskee. Sahaaminen ja puunjalostus suuressa mittakaavassa on siirtymässä keskitetymmäksi ja pienten yksiköiden kehittämiseen ei enää anneta rahoja. Tämä sama on kaikilla alueemme isoilla toimijoilla edessä. Alueemme on pitkään luottanut puun sahaukseen ja jatkokäsittelyyn isona työnantajana. Ala on tuonut Pohjois-Karjalaan satoja työpaikkoja vuosikymmenten ajan mutta nyt ne työt ovat vaarassa. Ikäviä uutisia kuuluu koko maakuntamme alueelta. Muutosturvan kannalta tilanne tuo uutta työvoimaa niille, joilla on ollut vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Työllistyminen uuteen työhön vaatii lähes aina uudelleen koulutusta, jatkuva kouluttautuminen on osa työelämää. Muutosturva on turva työntekijöille, työnantajille kuin koko maakunnan elinkeinoille. Osaavaa työvoimaa on tarjolla ja kaikkia ei voida laskea maakunnan ulkopuolelle. Käännetään negatiivisuus positiiviseksi!

Visa Rinne

Missä tieto luuraa? – Tieto on uusi öljy

Soininen Tiina 2Julkisen hallinnon tarpeisiin kerätään valtavasti tietoa päivittäin. Eri aloilla kerätään tietoa asiakkaista, ympäristöstä, liikenteestä, taloudesta, jne. Näitä tietoja säilytetään erillisinä tietoalkioina (datana) rekistereissä ja niistä kootaan yhteenvetoraportteja ja -tilastoja valvovalle taholle. Lisäksi näistä rekistereistä ja tilastoista kootaan valtakunnallisesti tilastoitua tietoa. Yksinomaan Tilastokeskus tarjoaa 200 000 henkilön vastaukset sisältäviä erillisiä tilastoaineistoja vuosittain ja lisäksi 150 000 yrityksen ja yhteisön vastaukset sisältäviä tilastoja. Lisäksi Tilastokeskus tekee tilastoja suomalaisista viranomaisrekistereistä. Yhteensä Tilastokeskuksen tarjonnassa on 260 erilaista valmista tilastotuotetta. Sieltä voi myös tilata erilaisia tilastokokonaisuuksia käyttöönsä. Tilastokeskuksen tiedot ovat kertyneet osittain vuodesta 1865 lähtien, mikä on tuottanut erittäin arvokasta aikasarjaa kansainvälisessä mittakaavassa.

Kela tarjoaa myös tilastotietoa perustuen omiin asiakasrekistereihinsä, eli nämä tilastot tarjoavat tietoa Kelan toiminnan piiriin kuuluvista asioita. THL kerää asiakas- ja potilastietoa ja näistä julkaistaan n. 2000 tilastoa pelkästään Sotkanetissä. Lisäksi THL tekee erillistä tutkimusta ja erillisiä tilastoja tarpeen vaatiessa. Suomen ympäristökeskus julkaisee avoimena datana n. 160 tilastoa, ja tekee erillispyynnöistä uusia. Työministeriön tilastot on siirretty pääosin Tilastokeskuksen toiminnan alle, mutta hallinnon sisällä on paljon eriytettyä tilastoaineistoa käytössä. Lisäksi Opetushallinnolla on omat tilastopalvelunsa ja avoimen datan kanavansa. Tässä oli vain muutamia itse käyttämiäni tietopalveluita, ja näistäkin tulee yhteensä noin 2650 erilaista tietolähdettä. Tietoa siis on!

Minun täytyy kuitenkin korjata sanomaani, sillä meillä ei oikeastaan ole TIETOA, meillä on summa- ja keskiarvotietoa toisistaan irrallisina pysyvistä asioista. Kun pystymme saamaan kahdesta asiasta keskiarvon, emme kuitenkaan pysty ymmärtämään, mikä näiden asioiden keskinäinen suhde on. Esimerkiksi jos tiedämme, että työttömyys kestää keskimäärin 2 kuukautta ja työttömien keskimääräinen koulutus on kestänyt 3 vuotta, meidän tulisi ymmärtää tämän jälkeen, mikä on niiden keskimääräinen koulutusaika, joiden työttömyys kestää yli keskiarvon, ja toisaalta mikä on pidemmän koulutuksen saaneiden keskimääräinen työttömyysaika.

Näitä yhdistelmiä on jonkin verran tarjolla, mutta asiat ovat muuttuneet nykyaikana paljon monimutkaisemmiksi. Meidän tulisi myös tietää, mikä on esim. tulonmenetysten tai kunnan verotulojen menetys yksittäisen työnhakijan kohdalla, minkälaisella koulutusajalla, työttömyysajoilla, sairasjaksoilla eri toimialoilla jne. Tämä taas auttaisi ymmärtämään paremmin sitä, minkälaiseen sankoon asetamme ja mitkä marjat[1] – eli mitä palveluita ja miten meidän tulisi kehittää toimintaamme taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla. Tällaiseen tietoon käsiksi pääseminen vaatii kuitenkin pääsyä tietoalkio, data, tasolle. Lisäksi nämä, tällä hetkellä toisistaan irralliset, rekisterit eivät ole useinkaan yhdisteltävissä edes saman organisaation tai hallinnonalan sisällä, saati hallinnonalat ylittävästi. Ongelmat ovat suuret myös historiallisesti kehittyneiden toisistaan eroavien laskentatapojen, käsitemäärittelyjen ja kirjausperiaatteiden takia.

Suomessa on maailman parhaan julkiset rekisterit ja niitä on kerätty maailmassa pisimpään, eli aikasarjat ovat erittäin kattavia. Lisäksi niiden väestöllinen kattavuus on huippuluokkaa, joten niiden luotettavuuskin on tässä mielessä huippuluokkaa. Meidän ei paljoakaan tarvitse pohtia tilastollisia keinoja tiedon katojen korjaamiseen. Samalla taloudellinen toiminta ja varsinkin suurin ja nopeimmin kasvava ala on ict- ja digitalisaatio, sisältäen mm. tekoälyn ja robotisaation ratkaisut. Tämä ala pohjaa toimintansa täysin tiedolle. Tieto, jota se pääasiassa tarvitsee raaka-aineekseen, on dataa, sitä pienintä yksittäistä rekisterimerkintää, ei yhteenlaskettuja tilastoja. Tässä vaiheessa data on vasta nk. raaka dataa, se ei sinänsä sisällä yleistettävää tietoa, ymmärrystä lisäävää tietoa. Kuitenkin tämä data on raaka-aine siinä missä puu tai öljy. Siitä pitää jalostaa jotain hyödyllistä tilastollisin laskentamenetelmin (tekoälykin pohjaa pitkälti tilastollisiin menetelmiin).

Sanommekin, että data on uusi öljy. Vertauskuva on osuva paitsi raaka-aine mielessä myös Suomen kontekstissa siinä mielessä, että emme ymmärrä mitä tekisimme tällä aarre aitallamme. Kuten öljyn kanssa, ennen kuin sen arvo ymmärrettiin, sitä saattoi pursuta maasta ja sitä käytettiin vähän mihin sattuu. Samoin on tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan datavarannon kanssa. Emme osittain tiedä mihin ja miten sitä tulisi hyödyntää, ja toisaalta emme osaa täysin jalostaa sitä hyötykäyttöön. Emme myöskään on tehneet inventaariota siitä, miten arvokasta meidän datamme on. Itseasiassa arvokkainta olisi sellainen tieto, joka olisi laaja-alaisesti, mutta samalla kohdetietoisesti, yhdistetty sekä kattavasti ja samanlaisesti kirjattu. Tällaista data meillä on vain osittain, mutta heikompilaatuinenkin datamme on kansainvälisesti huippuainesta!

Tietojohtaminen onkin ensin tiedon johtamista. Samoin kuin öljyn hyödyntämisessä, datan hyödyntämisessä meidän tulee ensin miettiä, mihin tarvitsemme tietoa (hallinnon sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa). Tämän jälkeen meidän tulee miettiä, miten tämä tieto on helpoiten käytettävissä organisaatioiden sisäisessä arkisessa työssä ja toisaalta ulkoisesti yhteiskunnalle tarjottavana resurssina. Kolmanneksi meidän tulee miettiä tarkasti datan jalostamisen menetelmät, jotka varmistavat, että data jalostetaan parhaaseen mahdolliseen arvoonsa. Lisäksi meidän on kartoitettava datamme todellinen arvo, jota syntyy sisäisesti hallinnon toiminnan tehostuessa ja nopeutuessa ja toisaalta ulkoisesti. Esimerkiksi, voimme myydä dataa hallinnon ulkopuolelle, mutta meidän tulee selvittää minkälaisin ehdoin ja minkälaisin sisällöin saisimme siitä suurimman taloudellisen edun yhteiskunnallemme. Data on ikään kuin kaivannaisteollisuutta, emme varmastikaan halua, että kansallinen omaisuutemme arvo valuu pois Suomesta, koska annamme raaka-aineen ilmaiseksi käyttöön.

Seuraava blogini käsitteleekin siis ikuisena tuntuvaa ikävystyttävää kysymystä tiedon keräämisestä ja kirjaamisesta, kun muutakin järkevämpää tekemistä olisi.

Blogi 3: Voi vitsi, mitä kirjaamista! (Elokuu 2019)

Hyvää Kesää toivotellen!

Tiina Soininen

[1] Ks. myös Tiedosta toimeen – Maakuntien tietojohtamisen –hankkeen loppuraportti https://www.vimana.fi/tiedosta-toimeen-maakuntien-tietojohtamisen-mati-hankkeen-loppuraportti-julkaistu/

 

Euroopasta Pohjois-Karjalaan – EURES palvelut tutuksi ja käyttöön

TaruA14062019Työvoimapula tuntuu Pohjois-Karjalassa kolkuttavan monen yrityksen ovia. Kun Suomesta ei enää löydy tekijöitä niin katseet käännetään Suomen ulkopuolelle, lähelle Eurooppaan tai kolmansiin maihin. Koska työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita jäsenmaissa (ja Eta-maissa Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein) niin näiden maiden kansalaiset voivat saapua Suomeen työhön sujuvasti ilman erillisiä työlupia. Sen sijaan kolmansista maista työhön voi saapua vasta kun työhön oikeuttava lupa on saatu.

Sujuvuutta lisää Euroopan kattava maksuton EURES-verkosto. Ensiksi käytännön apua rekrytointiin tarjoaa komission kouluttamat 1 100 EURES-asiantuntijaa eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Karjalassa kaksi asiantuntijaa TE-toimistossa. Toiseksi apua tarjoaa EURES portaali, jossa Euroopan työpaikkojen lisäksi on tarjolla nyt kesäkuussa noin 70 000 työnhakijan esittelyt työnantajia varten. Työpaikkoja portaalista löytyy tällä hetkellä 3,5 miljoonaa, joten kannattaa satsata markkinoivaan työpaikkailmoitukseen, jossa kerrotaan mm. tarkemmin yrityksestä ja alueestamme.

EURES palveluvalikoimaan kuuluu lisäksi rekrytoinnin verkkopalvelu European Online Jobdays (EOJD). Ja vielä Eka EURES työpaikka –järjestelmä: tänne tuleva tai täältä lähtevä, alle 35v, voi saada taloudellista tukea muuttamiskuluihin ja kielikoulutukseen. Työnantajalle, joka on tehnyt perehdyttämispaketin tulijalle, Eka EURES tarjoaa myös taloudellisen tuen.

Näin toimii EURES palvelut Pohjois-Karjalassa

Liikkeelle lähdetään kartoittamalla työnantajan tarpeet, rekrytointiväylät ja kohdemaat, kielitaitoasiat sekä työyhteisön valmistautuminen, huomioidaan myös paikkakunnalle asettautumiseen liittyvät asiat. Työnjaosta sovitaan yrityksen kanssa ja EURES-käsipari on maksuttomasti käytössä. EURES-asiantuntijat voivat markkinoida työpaikkoja Euroopassa, vastata työnhakijoiden kyselyihin, ottaa hakemuksia vastaan ja järjestää haastatteluja, miten sovitaan. Työtekijöiden lopullinen valinta tai valitsematta jättäminen on tietysti työnantajan vastuulla.

Tärkeintä on tuoda työvoimatarpeet ja yritykset esille. Jo pelkkä työpaikan julkaisu TE-palvelut sivuilla tavoittaa osaajat Suomen lisäksi Euroopassa EURES-portaalin kautta. Työpaikan markkinointiarvoa nostetaan klikkaamalla työpaikka EURES-portaalissa Suomen työpaikkojen kärkilistaan. Rekrytointi voidaan kohdentaa myös yhteen maahan, jolloin paikalliset EURES-neuvojat liittyvät tukiverkostoon markkinoimaan työpaikkaa. Mielellään esittelemme Pohjois-Karjalan yrityksiä ja työpaikkoja myös eri puolilla Eurooppaa järjestettävillä EURESin työpaikkamessuilla. Huomattu on, että Suomen osasto kiinnostaa, usein jopa messujen suosituin!

Perinteisen rekrytoinnin rinnalla EURES tarjoaa käteviä maksuttomia European Online Jobdays (EOJD) verkkorekrytointitapahtumia. Suomessa järjestämme ”Finland Works” –EOJD-päiviä, ja näissä suomalaiset yritykset voivat julkaista työpaikkoja, markkinoida yritystä vaikka videoklipin avulla ja päivän aikana chattailla hakijoiden kanssa. Aiemmat Suomen järjestämät EOJD:t ovat suosittuja ulkomailla, noin 2 000 työnhakijaa per tapahtuma, ja osallistuneet työnantajat ovat olleet tyytyväisiä näin helppoon tapaan löytää työntekijöitä. Seuraava Finland Works EOJD-tapahtuma teollisuuden, ICT- ja hoitoalan työnantajille on syksyllä 9.10.

Suomen kielen koulutusta

Ulkomailta tuleva työntekijä hallitsee harvoin suomen kielen, toki monissa yrityksissä pärjää englannillakin. Kuitenkin kun suomen kielen osaaminen on tärkeää monella työpaikalla niin työnantaja voi hankkia TE-palveluiden valikoimasta ”Työpaikkasuomi” –koulutusta, tähän koulutukseen voi osallistua myös EU:n ulkopuolelta tulleet työntekijät. Tämä yhteishankintana toteutettava koulutus räätälöidään täysin yrityksen tarpeisiin, joko yhdelle tai useammalle yritykselle yhdessä. Koulutuksen kustannuksista yrityksen maksuosuus on yrityksen koosta riippuen 30 – 50 %, ja lopuista kustannuksista vastaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa –hanke Pohjois-Karjalan ELY:stä.

Houkutellaan Pohjois-Karjalaan

Kokemukseni mukaan työnhakijoita kiinnostaa toki Suomen selkeät työelämän pelisäännöt, turvallisuus, luotettavuus ja palkkataso. Yhä useammin tänne päätetään tulla kuitenkin muilla perusteilla. Luonto, metsät, eläimet, järvet, rauhallinen ympäristö, avara tila, uudet harrastukset ja kokemukset: näitä minulle on kerrottu ulkomailla, kun kyselen mikä meissä kiinnostaa. Kaikkea tätä meillä Pohjois-Karjalassa on tarjolla kesät-talvet. Tuodaan esille hyvät työmahdollisuudet ja monipuolinen Pohjois-Karjala, näillä on hyvä lähteä houkuttelemaan tänne tekijöitä.

Taru Asikainen

Raportoinnista ymmärrykseen: Tiedolla johtamisen uudet tuulet valtiolla

Soininen Tiina 2

Mitä on valtion virastotyö 2020-luvulla? Luulisi, että se on aurinkoisia huoneita, puhtaan valkeita pöytäpintoja, joiden edessä virkamiehet tekevät tietotyötä. Hoidamme yhteisiä asioitamme tiedolla, älyllä ja taidolla.

Kuukauden kokemukseni valtion virastosta on tuonut toistakin näkökulmaa virkamiehen työhön – vielä on (ainakin hieman) matkaa kuvattuun olotilaan. Edelleen välillä pyöritään keskellä pölyttyviä mappeja, jonne tärkeät asiat on arkistoitu, revitään päästä hiuksia, kun niistä mapeista pitää siirtää lukuja Exeliin (josta ne pitää siirtää toiseen Exeliin) ja sieltä vielä raportoida ministeriölle tai itseasiassa joillekin välikäsille, jotka taas vuorostaan raportoivat ne eteenpäin. Tällainen työn osa aiheuttaa turhautumista. Tieto ei siirry tai sitä ei saa. Joskus joudutaan anomaan tai jopa ostamaan tietoa omalta hallinnolta, vaikka siinä ei olisikaan salassa pidettäviä henkilötietoja tai tietosuojaongelmia. Työ muuttuu helposti kokonaiskuvan puuteeksi ja tämän seurauksena työntekijä menettää otteen siitä, mitä oikeasti teen, miksi, ja mitä konkreettista olen saanut aikaan.

Virkamiehet ovat usein tulleet virastoon tekemään hyvää yhteiskunnan kannalta. Me olemme ympäristönsuojeluihmisiä, sosiaalityöntekijöitä, työvoimatoimiston asiakaspalveluhenkilöitä, kehittäjiä, jotka haluavat Suomen olevan parempi paikka. Itseasiassa se, mitä olen virkamieshommissani nähnyt, on valtavaa innovaatiovoimaa, halua ja kykyä tehdä työnsä entistä paremmin, kunhan siihen löytyy mahdollisuus. Ensimmäinen askel päästä lähemmäksi potentiaalia on nähdä oman työnsä merkitys koneiston rattaissa!

Hallintokoneistomme onkin alun perin rakennettu hallintaa varten. Siinä alimmat virkamiehet ovat vastuussa ylemmille, kunnes lopulta vastuu kiteytyy ministeriöihin, joita ohjaa kansanvalta, eli demokraattisesti valittu Eduskunta. Valta kasvaa ylöspäin mentäessä, josta käskyjä jaetaan alemmaksi, ja samalla alhaalta raportoidaan ylemmäksi, että mitä on tullut tehdyksi. Tämä järjestelmä on perustunut mm. pelkoihin hallinnon epätasa-arvoisesta tai jopa sattumanvaraisesta vallankäytön kohdistamisesta yksilöön – poliisi ei saa kohdella saman rikoksen tehneitä eri tavoin, verottaja ei saa tehdä erilaisia verotuspäätöksiä samankokoiselle omaisuudelle jne. Tätä on pitänyt valvoa, koska ennen byrokratian kehittymistä maailma perustui itsevaltiuteen, jopa tyranniaan. Mutta, kuinka pitkälti tämä rakenne toimii 2020 ja siitä eteenpäin? Haluamme luonnollisesti ylläpitää oikeusvaltion, hyvinvoinnin ja kaikki ne arvot, joille olemme tämän rakentaneet, mutta onko samalla mahdollista saavuttaa jotain uutta ja entistä parempaa uudella tavalla toimia, vai menettäisimmekö silloin jotain tästä jo saavutetusta hyvästä?

Sanoisin, että voimme tehdä äärettömän paljon asioita. Sana ”ääretön” sopii tähän, koska tulevaisuus on ääretön. Emme voi tietää, mihin kehityspolku johtaa, jos otamme vain ensimmäisen askeleen. Askel pitää silti pohjustaa kunnolla. Pitää varmistaa polun kantavuus jokaisella uudella askeleella.

Muutos ei edes vaadi aluksi muuta kuin ajatuksen kääntämistä toisin päin. Meidän tulee alkaa ajatella raportointia tietona. Se on sellaista tietoa, jonka kulkusuunta pitää muuttaa myös ylhäältä alaspäin. Raportointi ei ole vain seurantaa vaan se on oikeaa dataa, ja se voi olla myös ymmärrystä sekä näkemystä virkamiehen ruohonjuuritasolla hänen omasta työstään. Helpommin sanottu kuin tehty. Onneksi nykyinen ICT- ja digiteknologia mahdollistavat ajatuksen käytännön toteutuksen!

Ajatus on yksinkertainen. Olemme luoneet hienoja raportointivälineitä, (jotka eivät aina toimi kuten haluamme, mutta silti ne ovat olemassa) ja voimme kehittää niitä edelleen. Uusi temppu ja tiedolla johtamisen tosiasiallinen tavoite onkin siinä, että samoja raportointiväyliä käytetään analysoidun datan, tiedon, siirtämiseen takaisin työntekijöille. Pystymme näyttämään konkreettisesti, mitä jokaisen oman työn osalta on tapahtunut. Kun aiemmin puuseppä on voinut sanoa, että näenpähän omieni kätteni työn jäljen, voi virkamies sanoa, että näenpähän omien aivojeni työn jäljen.

Hienoa tässä uudessa ajattelutavassa on myös se, että me emme missään nimessä ole rikkomassa tai kaatamassa alas entistä oikeusvaltion valvonta- ja vastuurakennetta, vaan parantamassa virkamiesten mahdollisuuksia tehdä parempaa työtä, alalla johon he tuntevat intohimoa. Virkamiehille, tekivät he sitten asiakaspalvelutyötä tai virasto-/hallintotyötä, tarjotaan näkymä ja tieto oman työnsä tuloksista, siitä näkökulmasta, mikä heitä itseään kiinnostaa tietää. Tarjotaan myös lisää ymmärrystä ja tietoa niistä työhön liittyvistä peruspullonkauloista, jotka estävät heidän omia toiveitaan vastaavien tavoitteiden saavuttamista. Kolmanneksi tämän tiedon avulla he voivat itse tai yhdessä koko organisaation kanssa poistaa järkevän toiminnan esteitä.

Tieto on valtaa, mutta uudenlainen tiedolla johtamisen ajattelu nostaa esiin ajatuksen, että tieto antaa mahdollisuuksia! Tiedolla on konkreettista arvoa, ja tiedolla johtamisen piireissä kuuleekin sanottavan usein: ”Tieto on uusi öljy!”[1]

Aloitin tämän kirjoituksen kuvitteellisella tilanteella uudesta uljaasta julkisesta virastosta. Se on mahdollinen, mutta vaatii yhteistä tekemistä. Tarvitsemme käytännössä tietojärjestelmien järkeistämistä ja yhteensopivuuden parantamista, tarvitsemme raportoinnin ja siitä saatavan datan automaattista analyysiä ja tiedon automaattista palauttamista kentälle ja tarvitsemme hieman lisäosaamista tiedon käytössä ja sen tulkinnassa. Pääasiassa kuitenkin tarvitsemme yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka paljon resursseja tämän prosessin korjaamisessa vapautuu muuhun työhön ja samalla, kuinka paljon lisäresursseja me saamme käyttöömme virkamieskuntamme kykyjen vapautumisessa siihen työhön, jota he oikeasti haluavat tehdä.

Tulevissa blogeissani esittelen muutamia keskeisiä tiedolla johtamisen kehittämisen käytännön asioita, miksi ja miten tämä ajattelun ja toimintatavan muutos on toteutettavissa.

Blogi 2: Missä tieto luuraa? – Tieto on uusi öljy (Heinäkuu 2019)
Blogi 3: Voi vitsi, mitä kirjaamista! (Elokuu 2019)

[1] Jos tämä näkemys alkoi kiinnostaa, lue seuraavana ilmestyvä blogini: Missä tieto luuraa? – Tieto on uusi öljy.

Tiina Soininen

Kosketus Lähi-Itään

Tapion kuvaOsallistuin Ulkoasiainministeriön, Karelia ammattikorkeakoulun ja Business Finlandin yrityksille järjestämälle liike-elämän valtuuskuntamatkalle Jordaniaan maaliskuussa. Matka avasi ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä yritysten mukana tutustumaan hyvin erilaiselle markkina-alueelle. Matkan tavoitteena oli avata suomalaisille yrityksille ja organisaatioille Jordanian ja Jordaniaa ympäröivien maiden kriisien ratkaisuihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Matkalle osallistui uusiutuviin energiaratkaisuihin, nopeaan kriisirakentamisosaamiseen, vedenpuhdistusjärjestelmiin, ICT ratkaisuiden tarjoamiseen, terveyden huoltoon, koulutukseen ja turvallisuusratkaisuihin liittyviä yrityksiä eri puolita Suomea. Mukana oli yhteensä 24 yritystä ja järjestöä.

Jordania oli matkan kohteena, koska Syyrian pakolaiskriisin vuoksi alueella on suuri tarve erilaisille ratkaisuille. Lisäksi kehityspankkien ja EU:n investoinnit maahan ovat tavallista suuremmat ja luovat pohjan yrityksien liiketoimintamahdollisuuksille. Jordania tulee olemaan keskeisessä roolissa myös Irakin jälleenrakentamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Maa on vakaa ja investointiympäristö on hyvä esimerkiksi maassa tehdyistä lainsäädäntöuudistuksista johtuen. Lisäksi työvoima on hyvin koulutettua.  Jordaniassa on myös lupaavat uusiutuvan energian markkinat.

Matkan ohjelma oli organisoitu erittäin tehokkaasti niin, että jordanialaisten ja suomalaisten tapaamiset oli järjestetty hotelliin, jossa majoituimme. Hotellissamme järjestetyssä tapaamisissa kaikki delegaatioon osallistuvat henkilöt esittelivät yrityksensä jordanialaisille ja lisäksi kaikille oli etukäteen sovittu myös kahdenkeskisiä palavereja. Tapaamisten perusteella maasta tuli erittäin positiivinen kuva. Ihmisten kielitaito on hyvä ja liiketoimintaan tarjolla olevat toimitilat pääkaupungin alueella ovat korkeatasoisia.

Arbonaut

Vierailu Arbonautin yhteistyökumppaneiden luona.

Osalla yrityksistä oli myös paikallisten toimijoiden kanssa sovittuja tapaamisia hotellin ulkopuolelle. Pääsin itsekin mukaan tapaamisiin ja Ammanin omalaatuinen liikennekulttuuri avautui taksin kyydissä. Äänimerkin käyttö oli hyvin aktiivista ja ajokaistan valinnat luovia. Muutoin homma sujui hyvin, Uber-taksit toimivat ja päästiin perille. Länsimaalaisia ei kovin paljon Ammanin kaduilla näkynyt. Turismi on Jordaniassa hieman laskenut ympäröivien kriisien vuoksi, mutta kaupungilla liikkuessa ei muutoin huomannut mitenkään erikoisemmin asiaa. Liikkeissä ja hotellissa palvelu oli erittäin aktiivista ja ystävällistä.

DeadSeaWorkshopSiirryimme matkan lopulla Kuolleen meren rannalle sijaitsevaan kongressikeskukseen, jossa järjestettiin UNDP:n innovaatio Workshop Syyrian kriisin haasteisiin liittyen. Osallistuimme workshopiin ja olimme mukana YK:n ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa yhdessä miettimässä ratkaisuja Syyrian pakolaisten kriisiin liittyviin haasteisiin eri maissa. Workshopissa oli edustajia Turkista, Irakista, Jordaniasta, Libanonista ja Egyptistä. DeadSeaWorkshop2Workshopin aihe tuntui haasteelliselta, mutta loppujen lopuksi monia ideoita, joita suomalaiset osallistujat esittivät, hyväksyttiin hyödynnettäviksi ratkaisuihin. Tilaisuus loi myös mahdollisuudet käytännön verkostojen luontiin.

Matkan viimeisenä iltana ennen paluulentoa Pohjois-Karjalalaisille osallistujille tarjottiin hieno kulttuuriin tutustumismahdollisuus. Saimme vierailla Pohjois-Karjalassa Arbonautilla työharjoittelun tehneen Haneen Saleh’in kotona. Haneen työharjoittelu Suomessa kantoi hedelmää, sillä Suomi sai hänestä pidempi aikaisen osaajan, kun Haneen aloittaa työt kevään aikana Oulussa.

Muutaman päivän matkalla sain hyvän kuvan alueen markkinoiden mahdollisuuksista, mutta myös haasteista. Maassa toiminnan onnistumisen edellytyksenä pidemmässä juoksussa on oman toiminnan rakentaminen niin, että löytää kumppaniorganisaation maasta tai rakentaa oman läsnäolon kohdemaahan. Alueen kehittämisessä voimakkaasti mukana olevien kehittämisorganisaatioiden kanssa verkostoituminen ja heidän hankintaprosessien opettelu on myös välttämätöntä. Onnistumisen mahdollisuuksia kuitenkin on, kun tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja verkostoituminen onnistuu. Yrityksellä täytyy olla aito tahtotila ja pidempi aikainen strateginen suunnitelma panostaa markkinan aukaisuun. Matkan aikana moni yritys sai niin sanotusti langan päästä kiinni, mutta kaupallisten onnistumisten syntyminen vaatii pidemmän ajan.

Suomella ja Pohjois-Karjalalla on tällä hetkellä hyvät kontaktit markkinalle. Aktiivinen kanssa käynti Jordanian markkinan suhteen tulisi saada jatkumaan. Karelia ammattikorkeakoulun Finpetra hanke onnistui hankkeen aikana luomaan myös TeamFinland toimintamallilla toimivan yhteistyökuvion BusinessFinlandin ja Ulkoministeriön kanssa.  He toteuttivat useamman yritysdelegaatio matkan maahan yhteistyönä. Pohjois-Karjalan Karelia Ammattikorkeakoulussa olevaa alueellista erikoisosaamista osattiin hyödyntää valtakunnallisessa yhteisessä tekemisessä yritysten hyväksi ja alueemme toimijat olivat aktiivisia verkostoitumaan. Pohjois-Karjalalla on myös hyvä Jordanian erikoisosaaja, jonka avulla jatkotyöstö alueesta kiinnostuneille yrityksille on mahdollista. Karelia Ammattikorkeakoulun projektissa työskentelevä ja Pohjois-Karjalassa asuva Laith ALRahahlehin avulla on mahdollisuus organisoida liiketapaamisia ja tavoittaa alueen päätöksentekijöitä.

Suomalaisen delegaation matka uutisoitiin myös paikallisesti:
https://www.youtube.com/watch?v=a_V9fA1RkSw&feature=share

Tietoa Finpetra hankkeesta: http://finpetra.karelia.fi/

Tapio Kinnunen

%d bloggers like this: