Pitäisikö meidän puhua Pohjois-Karjalan kestävän kehityksen mallialueesta?

Kun on nyt vuoden verran kantanut titteliä ”biosfäärialuekoordinaattori” ja opetellut luotsaamaan tätä ELY-keskuksen erikoistumistehtävää, on työtehtävän puitteissa esittäytyessä tullut tutuksi hämmentynyt ilme ja kysymys ”Minkä koordinaattori se olikaan?”.

Niin, mikä se biosfäärialue oikein on?

Termi on haastava. Vaihtoehdoiksi on ehdotettu muun muassa elonkehää ja kestävän kehityksen mallialuetta.
Kun sitten kerron, että meillä on täällä Pohjois-Karjalassa UNESCOn kestävän kehityksen malli- ja kokeilualue, jossa pyrkimyksenä on löytää ja levittää käytännössä toimivia esimerkkejä siitä, miten ihminen ja luonto voivat elää ja kehittyä tasapainoisesti, ymmärryksen häivähdys vilahtaa silmissä. Tuo perusajatus biosfäärialueen toiminnasta kuulostaa kaikkien mielestä hyvältä, mutta mitä se sitten ihan käytännössä tarkoittaa?

Tänä keväänä valmistuneen strategian myötä biosfäärialueen toiminnan kärjiksi on valittu luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, paikallisen kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen, luontoon kytkeytyvien elinkeinojen tukeminen sekä alueen näkyvyyden edistäminen kestävyyden ja vastuullisuuden kautta. Näitä asioita edistetään sekä paikallisella että kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä, jossa hyväksi havaittuja toimintatapoja viedään ja tuodaan. Konkreettisia kokeiluja ja tekoja alueelle saadaan kehityshankkeiden kautta. Esimerkiksi meneillään olevassa CBC NatureBeST-hankkeessa autetaan paikallisia matkailuyrityksiä kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja CBC Biokarelia -hankkeessa taas kehitetään luonnon monimuotoisuuden ja metsäpalojen tarkkailuun verkkotyökaluja.

Tätä työtä ei tee yksin koordinaattori vaan toiminnassa mukana olevat yhteistyötahot ja kumppanit eli paikalliset yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja toimijat, jotka ovat sitoutuneet kehittämään omaa toimintaansa niin, että toiminta ei vie edellytyksiä tulevilta sukupolvilta elää ja iloita täällä. He toteuttavat jokapäiväisessä arjessaan alueen kehittämistä kestäväksi ja etsivät toimivia toimintatapoja.

Biosfäärialueen maantieteellinen rajaus käsittää Lieksan, Ilomantsin ja Tuupovaaran kaupunginosan Joensuusta, mutta biosfäärialuetoimintaa on koko maakunnassa.

Jo vajaa 15 vuotta sitten julkaistussa ”Pohjois-Karjalan ympäristö– nykytila, uhat ja mahdollisuudet”-julkaisussa biosfäärialuetoiminnan haasteena on pidetty toiminnan tunnettavuutta ja vaikuttavuuden parantamista. Saman haasteen kanssa tullaan painimaan siis jatkossakin.

Onko hyvillä teoilla siis väliä, jos niistä ei yleisesti tiedetä?

Tietysti on. Mutta tekojen vaikuttavuus olisi varmasti parempi, jos yksittäisten toimijoiden teot saataisiin vielä paremmin näkyviin yhdessä.

Moni ymmärtää UNESCOn maailmanperintökohteiden brändiarvon, jolla voidaan houkutella kansainvälisiä matkailijoita alueelle. Onhan siellä oltava jotain merkittävää katseltavaa, kun kohde on UNESCOn tunnustama!
Miten saisimme myös UNESCOn biosfäärialueen voimavaraksi, jolla Pohjois-Karjalaan saataisiin tulijoita ja olijoita (ei vain se vetovoima, vaan myös se pitovoima)? Ja miten saada syntymään omistajuus ja ylpeys siitä, että meillä on täällä syrjässä jotain niin kansainvälisesti ainutlaatuista, että UNESCOkin on sen noteerannut?

Biosfäärialueilla keskiössä on toiminta, ei siis jokin fyysinen rakennus tai paikka vaan tekeminen, joka on vapaaehtoista työtä alueen kehittämiseksi kestävästi. Toki edellytyksenä biosfäärialuetunnustukselle ovat täällä olleet myös karun ja niukkalajisen alueen arvokkaat luontokokonaisuudet, jotka muodostuvat suojelluista vanhoista metsistä ja soista. Nämä luontokohteet – kansallispuistot ja retkeilyalueet yhdistettynä vastuulliseen ja kestävään toimintaan on juuri sitä mitä nyt maailmallakin matkailussa halutaan.

Miten siis tehdä jo olemassa oleva näkyväksi?

Yhdeltäkään taholta se ei onnistu yksin, vaan vaatii laajalti yhdessä viestimistä, monikasvoisesti ja -kanavaisesti niiden kestävien ja vastuullisten tekojen esiintuomiseksi, joita alueella jo tehdään. Vanhaa sananlaskua lainatakseni ”Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä”.

Viestintää siitä mitä kaikkea biosfäärialuetoiminta on ja miksi se on tärkeää, tarvitaan monella suulla ja moneen suuntaan. Kuvassa yksityiskohta Juha Käkelän Karhuveljekset Hiidenkivellä -teoksesta. Kuva: Vilma Lehtovaara.

Ajankohtaiskatsauksen toimintaan saa esimerkiksi tutustumalla biosfäärialueen tiedostuslehti Kaarnaan, jota voi kätevästi lukea myös diginä.

CBC NatureBeST -hankkeessa on toteutettu matkailuyrittäjille opas, johon on koottu toimiviksi havaittuja ratkaisuja energian tuotannosta ja säästöstä sekä energiatehokkuuden parantamisesta. Oppaaseen voit tutustua tästä.

Vilma Lehtovaara
biosfäärialuekoordinaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s