Joensuun Tiedepuiston Louhela-sali keskiviikkona 11.5.2016 klo 12:30: tupaten täysi sali on hiljentymässä kuuntelemaan tuoreimpia tietoja mm. digitalisoinnista ja teollisesta internetistä. Merkille pantavaa on tilaisuuden suuren suosion lisäksi se, että se on hyvin miehinen: 120 osallistujasta vain kymmenkunta on naisia. Osanottajia on ympäri Itä-Suomea, eli ainakin tässä asiassa on löytynyt luonteva itäsuomalainen yhteys.
Saamme ensiksi rautaisannoksen siitä, mitä teollinen internet oikein on. Se yhdistää älykkäät koneet, laitteet ja niitä käyttävät ihmiset. Sen sijaan esineiden internetissä (IoT) on kysymys siitä, kun arkipäiväisiin esineisiin ja koneisiin lisätään elektroniikkaa ja ohjelmistoja siten, että ne kykenevät kommunikoimaan keskenään internetin välityksellä.
Teollinen internet on nyt vahvasti tulossa sen vuoksi, koska teknologia kehittyy hinnaltaan järkevälle tasolle ja koska ihmiset ovat teknisesti kyvykkäitä omaksumaan uusia teknologioita. Tässä suhteessa kysymys on sekä asenteesta että taidoista.
Teolliseen internettiin liittyy läheisesti etävalvonta ja -ohjaus. Teollisesta intranetistä puhutaan silloin, kun kysymys on esim. yrityksen sisäisten toimintojen välisistä yhteyksistä. Teollinen internet on taas kysymyksessä silloin, kun kehitetään uusia liiketoimintamalleja yritysten välisinä prosesseina siten, että siinä on mukana useita eri toimijoita.
Teollisen internetin yksi keskeinen perusedellytys on se, että päästään luotettavaan mittaukseen sekä pystytään sopimaan siitä, kuka kulloisenkin vaiheen tai toimenpiteen maksaa ja huoltaa.
Kuulemme myös vision siitä, että 50 % tulevista yritysten investoinneista kohdistuu digitalisoinnin edistämiseen.
Kun nykyiselle teolliselle järjestelmälle on ominaista investointiomaisuus (koneet, tehtaat, infra), niin tulevassa digitaalisessa järjestelmässä olennaista on aineeton omaisuus (data, tieto). Kun nykyinen järjestelmä rakentuu ennakoitavuudelle pitkälläkin aikajänteellä, niin tulevassa järjestelmässä toimitaan yllätyksellisyyden ja nopeiden tilanteiden keskellä. Kun nykyisessä järjestelmässä tukeudutaan rajattuun ja hallittuun toimitusketjuun, niin tuleva järjestelmä rakentuu avoimien verkostojen ja digitaalisten alustojen pohjalle.
Meitä vakuutettiin myös siitä, että kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. Tulikohan kuulijoille se käsitys, että on siis turha taistella vääjäämätöntä vastaan?
Samoin saimme kuulla, että seuraavan 20 – 30 vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon tiedettä kuin tähän mennessä maailmassa yhteensä! Myös Mooren laki toimii edelleen, eli tietokoneiden tehokkuus kaksinkertaistuu aina kahden vuoden aikana. Kerrottiin esimerkki siitä, miten aiemmin 2-4 viikon työn vaatineet tehtävät hoidetaan nykyvälinein 15 minuutissa.
Mielenkiintoista oli se toteamus, että kun tähän mennessä olemme jahdanneet analysoitua tietoa niin jatkossa käykin päinvastoin, eli analysoitu tieto jahtaa meitä!
Hyvin tärkeässä osassa näitä kehityskulkuja on ristiinpölytys, eli eri alojen asiantuntijoiden aktiivinen yhteistyö yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Omakohtaisesti tuli tilaisuudesta mieleeni: olemmeko valmiit digitaaliseen maailmaan? John F. Kennedyn yhtä kuuluisaa puhetta mukaellen: Älä kysy, mitä digitaalinen maailma voi tehdä sinun eteesi, vaan miten sinä voit kehittää maailmaa digitaalisuutta hyödyntäen?
Pekka Myllynen
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 