Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi viime viikolla kiteeläiselle Nordic Freeze Dry Oy:lle 700 000 euroa tukea pakastekuivauslaitoksen kone- ja laiteinvestointeihin. Investointien kokonaissumma tulee olemaan yli 2 miljoonaa euroa. Tukipäätöksen taustalla on pitkäjänteinen, useita vuosia kestänyt elintarvikesektorin kehitystyö.
EU:n maaseuturahaston tukia Pohjois-Karjalassa ohjaa pääasiassa alueellinen maaseutusuunnitelma. Sen tavoitteena on mm. elintarvikeketjun kehittäminen, jota varten maakunnassa on varsin suuri hankekanta. Keskeisimpiä tuloksia v. 2014–2022 aikana tehdystä kehittämistyöstä ovat mm. marjanviljelyalan merkittävä kasvu ja pakastekuivausteknologian ympärillä tehtävä, jopa valtakunnan tasolta katsoen merkittävä kehittämistyö.
Pakastekuivauksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluu kaksi yritysryhmähanketta, useita yrityshankkeita ja nyt tukipäätöksen saanut pakastekuivauslaitoksen laiteinvestointihanke.
Tavoitteena on, että yritysryhmähankkeiden, yrityshankkeiden ja laitosinvestointihankkeen tuloksena syntyy merkittävää uutta liiketoimintaa pakastekuivausteknologiaan perustuen. Laitos tarvitsee ympärilleen laajan yhteistyöverkoston, jonka turvin yrityksissä voidaan tehdä tuotekehitystä myös vientimarkkinoita ajatellen.
Tämä kokonaisuus mahdollistaa luonnon- ja maataloustuotteiden jalostusarvon kasvun, joka luo lisää hyvinvointia sekä liiketoimintaa kasvattamatta alkutuotantoa. Toisaalta se antaa mahdollisuuden myös luonnontuotteiden laajemmalle hyödyntämiselle ja siihen teknologiaan soveltuvan maataloustuotannon kasvun.
Alkutuotannosta jatkojalostamiseen
Tämä kehitys on Pohjois-Karjalassa tarpeellista, koska perinteinen maatalouden alkutuotanto on vähenemässä ja luonnontuotteiden jalostusaste on matala. Maatalouden monipuolistamisen kehitystyö on käynnissä marja-alan lisäksi myös vihannesviljelyn osalta, missä tosin ollaan vasta hyvin alkuvaiheessa.
Nämä laajemmat kehitysoperaatiot muodostuvat maaseutuohjelman näkökulmasta lähes aina pitkäaikaisesta kehittämistyöstä, joka kestää yksittäisiä ohjelmakausia pidempään. Kehittämistyö muodostuu monien erityyppisten hankkeiden rinnakkaisesta ja peräkkäisestä kokonaisuudesta.
Yksittäisellä hankkeella harvoin edistetään laajempia ja pidempikestoisia strategisia tavoitteita. Tässä mielessä pitkäkestoisiin ohjelmiin sidottu hanke- ja yritysrahoituksen muodostama kokonaisuus on välttämätön laajempien kehittämiskokonaisuuksien toteuttamisessa.
Pohjois-Karjalan vahvuutena toimijoiden väliset verkostot
Elintarvikealan kehittämisessä on Pohjois-Karjalan yhtenä selkeänä vahvuutena eri toimijoiden välinen yhteistyö ja hankkeiden epävirallinen yhteistyö. Tämä mahdollistaa esim. eri hankkeiden vahvuuksien yhdistämisen suurempia yhteisoperaatioita (esim. lähiruokapäivä) varten. Samalla se tarjoaa foorumin keskustella alan asiantuntijoiden välillä jatkossa tarvittavista kehittämistoimista ja niitä varten tarvittavasta yhteistyöstä. Tämä on näkynyt viime aikoina erityisesti vihannesviljelyn kehittämiseen liittyvien operaatioiden valmistelussa ja toimeenpanossa.
Tärkeää on rakentaa viljelijöiden ja yrittäjien keskinäisiä verkostoja kunkin asian ympärille. Verkostot voivat onnistuessaan tukea jäsentensä toimintaa todella merkittävällä tavalla, kuten on nähty esim. ilomantsilaisten herukanviljelijöiden tapauksessa. Heillä on mm. yhteiskoneita ja yhteinen pakastamo.
Tuotannollisen yhteistyön lisäksi ei sovi vähätellä sitä, että viljelijöiden ja yrittäjien yhteistyö tarjoaa taloudellisen hyödyn lisäksi myös henkistä tukea.
Tuottajaorganisaatioiden perustamisen tuki on tulossa käyttöön. Lisäksi alueelliseen käyttöön on tulossa innovaatioryhmiä koskeva tuki, jolla alkutuotantolähtöisten innovaatioiden kehittämistyötä voidaan tukea niin, että alkutuotannon ympärille kootaan asiantuntijoista koostuva innovaatioryhmä. Lisäksi käytössä oleva korotettu investointituki ryhmiin kuuluville alkutuottajille saanee jatkoa.
Terho Sirviö
maaseudun kehittämisen asiantuntija
.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 