Tavaramaailmassa eläessämme emme ehkä tule aina ajatelleeksi, että vuonna 2013 teollisuutemme investoinneista jo yli puolet kohdistui aineettomaan tuotantoon ja pääomaan. Näillä tarkoitetaan älyllistä pääomaa, esimerkiksi brändiä, keksintöoikeuksia kuten patentteja, yrityskulttuuria, johtamista, verkostoja ja osaamista.
Aiheesta on viime vuonna ilmestynyt TEM:n Aineeton arvo – talouden uusi menestystekijä -julkaisu, joka kyllä kannattaa lukea. Lisäksi nyt keväällä pidetään kansallisten ja alueellisten toimijoiden yhteisiä tilaisuuksia, joissa luovan talouden ja aineettoman tuotannon merkitystä kasvuun ja kilpailukykyyn arvioidaan myös alueellisen kehittämisen kannalta. Tällainen seminaari pidettiin juuri Joensuussa.
Yrityksen menestymisen ehtona on sen kilpailukyky markkinoilla. Pelkän tavaran lisäksi tarvitaan muutakin luomaan entistä enemmän arvoa asiakkaalle. Nämä voivat liittyä vaikkapa käyttömukavuuteen tai oheispalveluihin. Esimerkiksi lukitusyritys Abloy tuottaa asiakkailleen räätälöityjä turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Älyn lisääminen fyysisiin tuotteisiin, tavaroihin, voi tuottaa yritykselle moninkertaisesti enemmän. Aineettomien tuotteiden globaali hintakehitys on jyrkästi nouseva, toisin kuin teollisuustuotteiden.
Monesti näiden ratkaisujen tuottamiseen tarvitaan useampien yritysten ja muiden toimijoiden esimerkiksi tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden verkosto, jotka kukin tuottavat lisäarvoa kokonaisuuteen. Nämä arvoverkot globaalisti toimiessaan mahdollistavat pientenkin ja kapeasti erikoistuneiden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen. Aluetalouden kannalta olisikin ratkaisevan tärkeää saada alueen yrityksiä ja muita toimijoita mukaan näihin kasvuverkostoihin.
Aineettomalla tuotannolla tavoitellaan merkittävää loikkaa yrityksen kilpailukykyyn. Muutokset voivat kohdistua johtamiseen, rakenteisiin ja järjestelmiin, toimintamalleihin esimerkiksi miten asiakaspalaute hyödynnetään tai miten asiakkaan tarpeiden ja arvostusten ymmärtäminen hyödynnetään. Luonnollisesti tuotekehitys ja immateriaalioikeudet sekä brändäys, markkinointi ja viestintä tuovat paljon mahdollisuuksia.
Luovien alojen merkityksen arviointia on haitannut määritelmien epäselvyys. Perinteinen toimialalähtöinen tarkastelu ei toimi, kuten nähdään jo vientitilastoissa, ne kun pohjautuvat pääosin tavaroiden tullitilastoihin. Luova tai aineeton tuotanto voi olla fyysisen tuotteen osana tai myös omana aineettomana tuotteenaan kuten vaikkapa ohjelmistot. Näihin haasteisiin lienee tulossa ratkaisuja.
Valtakunnallisesti luovien alojen liiketoimintaa kehittämisen näkökulmasta voidaan tarkastella kolmena ryhmänä: 1. Media, joka kattaa monistettavat tuotteet, joiden jakelukanavat pääosin ovat digitaalisessa ympäristössä ja kansainvälistä liiketoimintaa. 2. Palvelut, eri toimialojen poikki tapahtuvaa paikallista ja jopa kansainvälistä liiketoimintaa, jossa luovaa osaamista hyödynnetään muilla toimialoilla. 3. Taide ja kulttuuri, jotka kattavat paikallisen luovan liiketoiminnan, jolla on ensisijaisesti aluetaloudellinen merkitys.
Tällainen tarkastelutapa saattaisi toimia hyvin, varsinkin jos tällaisen tarkastelun tueksi saadaan mittareita ja tilastoja seurantaa varten.
Yritystoiminnan kilpailukyky ja tuottavuus ovat Suomen kasvun vetureita. Aineeton tuotanto ja pääoma ovat merkittävimmät kasvun mahdollistajina. Tarvitaan suunnanmuutosta.
Ritva Saarelainen
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 