Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa 50 000 – 70 000 nuorta, jotka ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella ja syvässä syrjäytymisriskissä. Syrjäytyminen on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa koko elinaikanaan 1,2 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Mielestäni Suomi Oy:llä ei ole tähän varaa ja tarvitaan Game changer eli rohkea ajatus- ja toimintatapojen muutos.
Päätin tutustua syvemmin tähän suomalaisen työelämän yhteen kipupisteeseen. Otin tarkasteluun erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aion pureutua tilanteeseen sekä yrityselämän, koulutusorganisaation että julkisen sektorin näkemyksen kautta.
Erityisen tuen tarpeen syynä voivat olla esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat tai oppimisen vaikeudet. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret jäävät helposti väliinputoajan asemaan hakiessaan koulutus- tai työpaikkaa.
Aloitin kenttätutkimuksen ja suuntasin marraskuun lopun talvimyrskyssä joensuulaiselle ABC:lle, jossa on Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n pääkonttori. Valitsin kohteekseni PKO:n, koska se on valtakunnallisestikin katsoen edelläkävijä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämisessä ja sillä on toiminnasta jo vankka kokemus. Työllistymispolkujen rakentamiseksi PKO on tehnyt yhteistyötä ammatillisen erityisoppilaitoksen Ammattiopisto Luovin kanssa jo 15 vuoden ajan. On kokeiltu, opittu – ja fiilattu aina tarvittaessa.
PKO:ssa tyypillinen työllistymispolku alkaa harjoittelusta tai työssäoppimisesta ja jatkuu palkkatuetulla työllä, jonka jälkeen on mahdollisuus pysyvään työsuhteeseen. Kesällä 2023 PKO:n palveluksessa Pohjois-Karjalan eri kunnissa – marketeissa, hotelleissa, ravintoloissa ja liikennemyymälöissä – työskenteli 130 erityisnuorta ja heidän ohjaajaansa.
TOP 5 -vinkit erityisnuoria työllistäville yrityksille ovat:
- Työpaikalle kannattaa palkata työpaikkaohjaajia, jotka ovat tukena työn aloituksessa ja työyhteisöön sopeutumisessa. Erityistä tukea tarvitseva nuori kaipaa ihmisen ohjaajakseen eli kirjalliset oppaat ja ohjeet eivät riitä.
- On tärkeää, että erityistä tukea vaativien henkilöiden työajat ja työnkuvat räätälöidään varta vasten heidän kykyjensä mukaisiksi niin, että lopputulos on sekä työnantajalle että heille itselleen paras mahdollinen.
- Oppilaitosyhteistyö on erittäin hedelmällistä ja se kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
- Erityisnuori tarvitsee usein erillisen haastattelun, sillä hän ei ole parhaimmillaan ryhmähaastatteluissa.
- Lisäkustannuksiakin toki syntyy, mutta ne voi jyvittää koko organisaatiolle, jolloin yksittäiselle toimipisteelle kasvaa intressi palkata erityisnuori.
Nuori saa arvokkaan kokemuksen yhteiskuntakelpoisuudesta
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistyminen on Suomessa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna surkealla tolalla. Toisin kuin Suomessa, monissa muissa Euroopan maissa erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä on säädetty yrityksiä velvoittavilla laeilla.
Jo se, että nuori pääsee kesätöihin tai vaikkapa puolen vuoden harjoittelujaksolle, on valtavan tärkeä palvelus hänen tulevaisuudelleen. Usein palkkaakin tärkeämpää on yhteiskuntakelpoisuuden kokemus, yhteisöllisyys ja arvostus.
On selvää, että yritykset voisivat paljon nykyistä enemmän hyödyntää yhteistyötä ympäri Suomen sijaitsevien ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat kokeneita nuorten yksilöllisten työelämän polkujen rakentajia.
Lopetan blogin PKO:n henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monosen timanttiseen lauseeseen, joka toivottavasti rohkaisee myös muita toimijoita erityisnuorten työllistämiseen: ”Meille tämä on win-tilanne. Olemme saaneet näin hyviä työntekijöitä, ja yksiköistämme tulee johdonmukaisesti sellaista viestiä, että työskentely erityistä tukea vaativien nuorten kanssa on rikastuttanut toimipaikkojen arkea. He ovat positiivisia ja hyvin motivoituneita!”.
Rauno Jussila
hankekoordinaattori, Parempi työelämä -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 