Outokummussa sijaitseva vanha kaivostoiminnan keskittymä on ollut merkittävä tekijä alueen kehityksessä. Kaivostoiminta on tuonut aikanaan alueelle vaurautta ja työpaikkoja, mutta samalla se on aiheuttanut myös ympäristöhaittoja.
Kaivostoiminnan sivuvirtoina syntyneitä metallipitoisia kiviaineksia on käytetty Outokummun keskustaajaman alueella maanrakennusaineena etenkin katujen rakennekerroksissa. Lisäksi Outokummun kaupungin alue kuuluu metallirikkaan kallioperän vyöhykkeeseen, jolloin maaperässä esiintyy luontaisestikin korkeita metallipitoisuuksia.
KAJAK-hankkeessa selvitettiin maa-ainesten käytön riskejä
Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimassa KAJAK-hankkeessa selvitettiin kaivannaisjätealueiden riskejä. Hankkeen yhteydessä vuosina 2021–2022 selvitettiin Outokummun keskustaajaman maa-ainesten metallipitoisuuksia ja haittavaikutuksia. Samalla tarkasteltiin kustannuksia, jotka muodostuvat katujen kunnostuksen yhteydessä syntyvien metallipitoisten maa-ainesten käsittelystä. Selvityksen laatimisen toteutti Ramboll Finland Oy
KAJAK-hankkeen selvityksessä arvioitiin maa-ainesten lisäksi laajemmin mahdollisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia riskiarvioinnin kautta. Sen perusteella metallipitoiset maa-ainekset eivät aiheuta nykytilassaan akuuttia terveysriskiä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Infrastruktuurin uusimisen yhteydessä kaivettavat metallipitoiset maa-ainekset ovat vaikeasti hyödynnettävissä. Tämä johtuu niiden geoteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista. Niistä johtuen kaivettavaa maa-ainesta on vaikea hyötykäyttää rakennettavalla alueella, vaikka metallipitoisuudet vastaisivatkin maaperän luontaisia pitoisuuksia. Infrastruktuurin uusimisen yhteydessä kaivettavat maa-ainekset ovat ominaisuuksiensa perusteella joko vaaratonta tai vaarallista jätettä. Se on käsiteltävä jätelain sekä ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.
Maa-aines on sijoitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on asianmukaiset ympäristöluvat. Tämä kuitenkin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia katujen peruskorjaustöiden kokonaiskustannuksiin. Myös kaivettujen maa-aineksien loppusijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia on selvitetty osana KAJAK-hanketta. Selvityksen perusteella maa-ainesten loppusijoittamisesta arvioidaan aiheutuvan noin 15–30 miljoonan euron kustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nämä kustannukset ovat Outokummun kaupungille kohtuuttomat.
KAJAK-hankkeen aikana selvitettiin myös rahoitusmalleja maa-aineksien käsittelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Selvityksessä merkittävämmäksi rahoituskanavaksi tunnistettiin valtion budjettirahoitus.
Avustusta infrastruktuurin korjaamiseen
Outokummun keskustaajaman infrastruktuuri on keskimäärin noin 60 vuotta vanhaa. Paine sen korjaamiseen kasvaa jatkuvasti. Kunnostuskohteiden metallipitoiset maa-ainekset on pyritty riskinarvioon perustuen hyödyntämään niin hyvin kuin mahdollista. Hyötykäyttöön kelpaamattomat metallipitoiset maa-ainekset on kuljetettu loppusijoitettaviksi ympäristöluvat omaaviin laitoksiin.
Outokummun kaupunki on hakenut ja saanut Maaperä kuntoon -ohjelman kautta harkinnanvaraista avustusta. Tämä avustus käytetään hankkeiden maaperän selvittämis-, riskinhallinta- ja puhdistuskustannuksiin. Kaupungin saama avustus on jakautunut valtion ja kaupungin kesken PIMA-tukilain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. PIMA-tukilaki eli pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annettu laki sisältää erilaisia vaihtoehtoja pilaantuneiden alueiden selvittämisen ja puhdistamisen tueksi. Avustus siis ei ole kattanut kokonaan maaperän puhdistuskustannuksia.
Maa-ainesten käsittelykustannusten vastuut on selvitettävä kaivosyhtiöiden, kaupungin ja muiden toimijoiden kesken. Tämä on tehtävä ennen kuin lopullinen rahoituskanava on mahdollista selvittää. Huomioon on otettava muun muassa voimassa oleva lainsäädäntö.
Tätä vastuuselvitystä laaditaan parhaillaan Pirkanmaan ELY-keskuksen Maaperä kuntoon -ohjelmaan kuuluvana selvityksenä. Selvitys valmistuu kevään 2023 aikana. Odotamme Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa mielenkiinnolla selvityksen valmistumista ja etenkin sitä, tuleeko selvitys antamaan yksiselitteistä vastausta metallipitoisen maaperän puhdistamis- ja kustannusvastuista. On kuitenkin todennäköistä, että kustannusvastuut selviävät vasta kullekin kunnostettavalle alueelle tehtävän kohdekohtaisen tarkastelun kautta.
Petri Naumanen
ympäristöasiantuntija
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 