Viime vuonna päättyi edellisen ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano uusien hankepäätösten osalta. Seitsemän vuoden mittaista ohjelmakautta jatkettiin kahdella vuodella, koska uuden kauden toimeenpanon käynnistämiseen tarvittavat Euroopan unionin ja samalla myös kansalliset säädökset eivät olisi ehtineet valmistua ajoissa.
Toimintaympäristössä tapahtuneiden yllättävien ja ennakoimattomien muutosten vuoksi siirtymäkauden aikana otettiin käyttöön lisäksi EU:n elpymispaketti. Siihen liittyviä varoja suunnattiin hankkeisiin, joilla edistetään vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Eniten varoja kohdennettiin uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien investointien tukemiseen.
Ohjelmarahoituksen tarkoitus on olla vastikkeellista eli toiminnalla on saatava aikaan toivottua muutosta, kuten lisätä yrittäjyyttä ja elinvoimaa maaseudulla tai vaikuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Yritystoiminnan käynnistämistä ja kehittymistä sekä investointeja tuetaan, jotta niiden vaikutuksesta luotaisiin työpaikkoja, saataisiin aluetalouteen kasvua ja lisää hyvinvointia. Tukemisen tavoitteena on saada investointeja liikkeelle, toteuttaa ne nopeammin tai laajempana sekä laadukkaammin kuin ilman tukea.
Yritystuella uusia työpaikkoja ja yrityksiä
Viime vuonna maaseuturahastosta myönnettiin yritystukea 64 hankkeeseen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa, jolla vaikutetaan osaltaan 13 uuden yrityksen käynnistämiseen ja 120 uuden työpaikan syntymiseen. Pohjois-Karjalan maaseudulla on kehitetty yritystoimintaa hyvin laajalla toimialakirjolla. Investointi- ja kehittämistukea on myönnetty matkailun, elintarvikkeiden jalostuksen, puu- ja metalliteollisuuden, palvelutuotannon, uusiutuvan energian tuotannon, pakastuskuivaustoiminnan ja lannoitevalmistuksen hankkeisiin.
Kehittämishankkeilla on tavoitteena tuottaa ja edelleen välittää uutta tietoa sekä kehittää osaamista ja elinkeinotoimintaa. Hankkeilla on edistetty myös viljelytoiminnan kehittämistä ja monipuolistamista, luonnonmukaista tuotantoa ja maatalouden ympäristötoimenpiteitä.
Laajakaistahankkeiden rahoittaminen on yksi esimerkki siitä, kuinka yleisillä kehittämisinvestoineilla parannetaan maaseudun toimintaympäristöä. Tukemalla valokuituverkkojen rakentamista saadaan nopeat tietoliikenneyhteydet myös sellaisille harvaan asutuille alueille, joille investointeja ei syntyisi markkinaehtoisesti.
Maatilojen rakenteen kehittämistä ja kilpailukykyinvestointeja tuetaan, jotta yrityksillä olisi edellytykset toimia kannattavasti yhteisillä sisämarkkinoilla. Niin ikään työympäristön, eläinten olosuhteiden ja uusiutuvan energian investointeihin on myönnetty rahoitusta maatiloille.
Energiainvestoinneista tuleva tuotantokapasiteetin lisäys on yksi mittari, jolla ohjelmarahoituksen tuloksia ja vaikuttavuutta todennetaan. Maatilatoiminnan jatkuvuuden kannalta olennainen kysymys on uusien yrittäjien kiinnostus aloittaa maatilayrittäjinä. Tältä osin tilanne on todella haasteellinen ja huolestuttava – viime vuonna maaseutuohjelmasta rahoitusta sukupolvenvaihdoksiin myönnettiin vain kahdelle maatilalle.
Ohjelmakaudet vaihtuvat, mutta pitkäjänteinen työ jatkuu
Tänä vuonna käynnistyvällä CAP-strategialla jatketaan maaseudun kehittämisrahoituksen toimeenpanoa siitä mihin edellisellä ohjelmakaudella jäätiin. Ohjelmarahoituksen työkalut ovat pitkälti samanlaiset, mutta uusiakin toimenpiteitä on tarjolla esimerkiksi yritystoimintaa harkitsevien ja aloittavien yrittäjien tukemiseen.
Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka täytyy saada jatkumaan ohjelmakausien yli. Tämän päivän ratkaisujen ja uusien innovaatioiden kehittäminen on usein aloitettu jo vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä sitten. Alkavalla ohjelmakaudella meillä täytyy olla ennakointikykyä ja näkemystä siitä, miten kehittämispanostuksia suunnataan siten, että tulokset ja vaikuttavuus kantavat myös pidemmälle kuin vain tämän päivän akuutteihin pinnalla oleviin tarpeisiin tehtävät ratkaisut.
Kehittämistoimia on tarpeen tehdä monella eri tasolla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä. Silloin kun halutaan saada aikaan systeemisiä ja kestäviä muutoksia, ei ole välttämättä olemassa helppoja tai nopeita ratkaisuja. Tarvitaan rakentaa polkuja tulevaisuuteen kaikkien toimijoiden ja rahoitusohjelmien yhteistyönä.
Timo Tanskanen
yksikön päällikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 