Takamatkalta eturiviin

Euroopan unionin ohjelmakauden vaihdokset aiheuttavat joka seitsemäs vuosi muutoksia niin yrityksille, kehittäjäorganisaatioille, viljelijöille kuin viranomaisille. Alkanut vuosi 2023 on muutosten osalta supervuosi. Siirtymäkausien, tietojärjestelmien viivästymisten ja vihreän siirtymän vuoksi tulee käyttöön useita rahoitusvälineitä. Osalla näistä on lyhyt käyttöaika.

Rahoitusta tarjolla etupainotteisesti

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 käynnistyi virallisesti marraskuun alussa vuonna 2021. Rakennerahasto-ohjelman mukaisten yritysten kehittämisavustusten käsittely saatiin tietojärjestelmäviiveiden vuoksi käyntiin kuitenkin vasta viime syksynä. Toivottavasti kovin monesta yritysten kehittämishankkeesta aika ei ajanut ohi.

Rakennerahaston rinnalla on lähes samoilla ehdoilla käytettävissä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Tämän fossiilitaloudesta luopumisen haittoja lieventävän rahoitusvälineen käyttömahdollisuus on ajallisesti hyvin rajallinen. Tämän rahaston mahdollisuudet kannattaa käyttää etupainotteisesti, mihin korkeammat tukitasot voivat olla kannusteena.

Yritysten kehittämiseen on nyt ELY-keskuksissakin rahoitusta poikkeuksellisen hyvin. Tästä syystä ei kannata liikaa pohtia sitä, mistä rahastosta yritystemme tulevaisuuteen sijoitetaan. Tärkeintä on, että julkinen rahoitus suuntautuu vaikuttaviin, liikevaihtoa, vientiä, työpaikkoja ja elinvoimaa lisääviin kohteisiin. Luonnollisesti tämä tapahtuu säädösten ja ohjelmien mukaisesti.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -alue ja rakennepolitiikan ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten rahoituksen hakemisesta ja tapahtumista Itä-Suomessa löytyy rakennerahastojen sivuilta Itä-Suomi | Rakennerahastot.

Kehittämishankkeita, mutta kenen toteuttamana?

Kehittämishankkeiden rahoittaminen uuden ohjelmakauden varoista on myös käynnistymässä. Pohjois-Karjalassa on monia kokeneita ja osaavia hanketoimijoita. Uudet tekijät ovat aina tervetulleita, olivatpa ne sitten kuntia, oppilaitoksia tai yhdistyksiä – paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti toimivia.

Uuden ohjelmakauden alkaessa on huolta aiheuttanut kuntarahoituksen ja omarahoituksen löytyminen hyvillekin hankkeille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyihin ja hyvinvointialueiden perustamiseen liittyen kuntataloudessa on haasteensa. Tässä tilanteessa rahoituksen suuntaamineen kehittämiseen voi edellyttää aikaisempaa tiukempaa harkintaa.

Hyvinvointialueet, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue eli Siun sote niiden joukossa, voivat olla merkittäviä kehittämishanketoimijoita vahvuusalueillaan. Millaisen roolin Siun sote haluaa ottaa ja pystyy ottamaan kehittämishanketoimijana, jää nähtäväksi.

Tässä vaiheessa näyttää onneksi siltä, että ainakin näin ohjelmakauden alussa kehittämishanketoimijat ovat aktiivisesti liikkeellä. Toivottavasti myös hankkeet ja niiden rahoitus voivat vihdoin pyörähtää täyteen vauhtiin.

Maaseutupolitiikan ohjelma käyntiin

Myös CAP27-suunnitelman eli Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden mukaisen suunnitelman toteutus käynnistyi vuoden 2023 alussa. Kahden vuoden siirtymäkausi 2021 – 2022 hoidettiin vanhan ohjelman sisällöllä, mutta uuden ohjelman rahoilla.

Ohjelma sisältää jonkin verran muutoksia maaseudun kehittämisen tukiin, mutta ennen kaikkea viljelijätukiin. ELY-keskuksen toimintaan yksi merkittävästi vaikuttava muutos on satelliittipohjaisen peltovalvonnan käyttöönotto. Teknologian hyödyntämismahdollisuus on tervetullut uudistus, joka kuitenkin vaatii uuden oppimista niin viranomaisilta kuin viljelijöiltäkin.

CAP27-koulutuksista ja info-tilaisuuksista löyhtyy tietoa osoitteesta CAP27 koulutus- ja infotilaisuudet kevät 2023.

Tietoa ja yhteistyötä

Uudet ohjelmakaudet ja rahoitusvälineet edellyttävät paljon uuden oppimista. Kevättalven aikana järjestetään lukuisia koulutuksia, infoja, webinaareja ja muita tilaisuuksia, joissa asiantuntijoiden kanssa pääsee perehtymään uusien ohjelmien mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin.

ELY-keskus pitää tiivistä ja säännöllistä yhteyttä kaikkiin maakunnan yrityspalvelutoimijoihin, kuten kuntien elinkeinoyhtiöihin. Tällä halumme varmistaa sen, että ajantasainen ja tärkeä tieto niin nyt esillä olleista kuin muistakin välineistä olisi kaikkien saatavilla. Tässä, kuten rahoittajaviranomaisten keskinäisessäkin yhteistyössä ovat ELY-keskusten lisäksi mukana myös TE-toimisto, Business Finland ja Finnvera.

Kansainvälisestä turvallisuustilanteesta huolimatta ja erityisesti siitä syystä, meidän kannattaa Pohjois-Karjalassa olla eturivissä hyödyntämässä tarjolla olevat kehittämismahdollisuudet, joita länsimainen ja eurooppalainen yhteistyö turvallisuuden lisäksi tarjoaa.

Ari Niiranen
ylijohtaja