Kohtaamisia, yhteistyötä ja avoimia kysymyksiä – KasvuPOK-hankkeen kokemuksia maakunnan yhteistyön kehittämisestä

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen KasvuPOK-hankkeen kolmivuotisen työn päättää Kohtaamisia, yhteistyötä ja avoimia kysymyksiä -seminaari 6.4.2022. Toukokuun lopussa päättyvä hankkeella tuettiin maakunnan työllisyystoimijoiden verkostotyötä ja yhteisen tilannekuvan rakentamista. Suuri osuus KasvuPOK:n työstä kohdentui TE-palvelujen ja työllisyyspalvelujen rakenteen kehittämisen, vaikuttavuuden parantamisen ja työllisyystoimijoiden osaamisen vahvistamisen teemoissa.

Hanketta suunniteltaessa vuoden 2018 lopulla oli maailma kovin erilainen tähän päivään verrattuna. Tuolloin TE-palveluita oltiin muuttamassa kasvupalveluiksi, maakuntauudistuksen valmistelu oli täydessä vauhdissa. Maakunnan perinteisesti korkean työttömyyden rinnalla tunnistettiin yhä paheneva kohtaanto-ongelma, joka näkyi vaikeutena löytää työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin. Hankkeen siirtyessä toteutukseen muuttui toimintaympäristö nopeaan tahtiin: maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukset jäivät toteutumatta ja TE-palvelukentälle kuntien rooli vahvistui työllisyyden kuntakokeilujen myötä.

Korona-aikaan siirtyminen vuoden 2020 maaliskuussa muutti lyhyessä ajassa työllisyystilannetta ja kiihdytti työn muutosta. Hankkeen toimiakana on maakunnan työmarkkinoiden tilannekuva elänyt ja muuttunut monta kertaa, mutta samaan aikaan huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on pysynyt ennallaan ja vahvistunut. Nyt tapahtuvat nopeat muutokset korostavat tarvetta ajantasaiselle ja yhdessä jaetulle tilannekuvalle, joka myös edellyttää erilaisten näkökulmien huomiointia ja keskustelua.

Viimeiset pari vuotta ovat jälleen osoittaneet, että pysyvää on ainoastaan muutos ja työmarkkinat eivät ole tässä suhteessa poikkeus. KasvuPOK:n toteutuksessa olemme alusta saakka uskoneet siihen, että parhaiten ajankohtaiset kehittämistarpeet tietävät ne tahot ja henkilöt, jotka ovat päivittäin tekemisissä työllisyyteen vaikuttavien kysymysten parissa. Tästä syystä lähestymistapa hankkeessa on ollut kysyvä ja kuunteleva, ja hankkeen toimintaa on suunniteltu sidosryhmiltä saamiemme palautteiden perusteella yhdessä suunnitellen. Kiitos kaikille tässä työssä mukana olleille!

Hankkeella on pyritty antamaan välineitä ja panostettu sellaisiin teemoihin, jotka kantavat myös tulevissa muutostilanteissa. Tällaisia kantavia teemoja ovat olleet vaikuttavan, luottamukseen perustuvan verkostotyön vahvistaminen, yhteisen tilannekuvan kirkastaminen sekä itsensä johtamisen tukeminen muun muassa resilienssi- ja tunnetaitoja vahvistamalla. Uskomme, että nämä taidot ovat ajankohtaisia nyt käsillä olevissa muutoksissa, kuin niissä tulevissakin, joista emme vielä edes tiedä.

Kohtaamisia

Olli-Pekka Heinosen sanoja mukaillen merkittävät asiat syntyvät ihmisten välisissä kohtaamisissa. Korona-aika muutti totuttuja toimintatapoja ja opettelimme kohtaamaan verkon kautta. Suhtautuminen lähikohtaamisiin on muuttunut ja enenevässä määrin työelämä on siirtynyt etäyhteyksien varaan. Muutos on lisännyt myös tarvetta kehittää työtapoja siten, että kohtaamisista tulee laadukkaampia. Erilaiset yhteistyöalustat ja panostaminen yhdessä tehtävän työn suunnitteluun ja kohtaamisten fasilitointiin ovat nousseet, ja laadukkaampien kohtaamisten edistäminen on ollut keskeinen osa hankkeen avulla edistettyjä toimintatapoja.

Hankkeen käynnistyessä syksyllä 2019 kartoitimme TE-toimiston asiantuntijoiden odotuksia hankkeen toiminnalle. Asiantuntijoiden toiveissa oli saada tukea toimijoiden väliselle yhteistyölle ja saada käytännönläheistä valmennusta konkreettisiin ohjaustilanteisiin, asiakaslähtöisyyden korostamista ja yhteistä keskustelua ja tilannekuvan vahvistamista. Näihin kehittämistoiveisiin hanke on vastannut hankkimalla pidempikestoisia (6 – 13 kk) valmennuskokonaisuuksia ulkopuolisten valmentajien toteuttamana.

Valmennusten sisällöissä huomioitiin valmennuksiin osallistujien tarpeet. Sisällöt suunniteltiin yhdessä TE-toimiston johdon ja asiantuntijoiden kanssa kunkin valmennettavan tiimin työn tukemiseksi. Valmennuksien avulla on muun muassa selkeytetty TE-toimiston asiakasprosesseja ja kehitystarpeita, valmistauduttu uuden asiakaspalvelumallin käyttöönottoon ja muuttuviin asiakaskohtaamisiin, vahvistettu TE-toimiston johdon esimiesosaamista sekä tuettu uuden alkupalvelutiimin yhteistyön ja asiakastyön rakentumista.

Yhteistyötä

Toimivan yhteistyön kannalta on olennaista sanoittaa ja jäsentää tilannekuvaa. Hanke on tuottanut aineistoa tilannekuvan rakentamiseksi ja luonut keskustelun mahdollistavia kohtaamisia työpajoissa. Hankkeen aikana laadittiin maakunnan työllisyyden tilannekuva -selvitys, joka osaltaan konkretisoi haasteiden ja moninaisuutta ja toimijatahojen määrä. Selvityksen taustaksi järjestettiin neljä alueellista työpajaa, joissa käytiin monipuolisesti läpi maakunnan seutujen työmarkkinoiden tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Tilannekuvaan sisältyvät työvoimatarve-ennusteet luovat osaltaan pohjaa yhteiselle kehittämiselle ja koulutuksen suuntaamiselle.

Työmarkkinoiden tilannekuvan jatkotyössä nousi esiin toive maakunnan työllisyystoimijoiden verkostotyöskentelyn vahvistamiselle. Verkostotyön syventämiseksi KasvuPOK-hanke toteutti Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden verkostovalmennusten sarjan, johon osallistui yli 90 osallistujaa 40:stä maakunnan organisaatiosta. Valmennuksen toteutuksesta vastasi verkostovalmentaja Timo Järvensivu, jonka johdolla käytiin läpi vaikuttavan ja tuloksekkaan verkostotyön teemoja, sekä opeteltiin uusia työkaluja kolmessa työpajassa.

Erinomaiset loppupalautteet ja -arviot saaneen valmennuksen tuloksena syntyi verkostotyön käsikirja, jota ovat tuloksekkaasti hyödyntäneet toiminnassaan useat alueen työllisyyden verkostot ja yhteistyöryhmät entistä toimivamman yhteistyön apuna. Valmennuksessa myös syntyi osallistujien spontaanista aloitteesta työllisyystoimijoiden verkostojen verkosto -foorumi, joka jatkaa toimintaansa ja valmennuksen oppien jatkojalostamista ja käyttöönottoa.

Avoimia kysymyksiä

Näin kolmen vuoden jälkeen voi todeta, että tämän hetken maailma on monella tapaa erilainen kuin hankkeen käynnistyessä. Yhteiskunnan ennakoimattomat muutokset ovat osaltaan jopa tukeneet hankkeelle asetettuja tavoitteita nostaen niiden merkityksen uudella tavalla esiin. Uskommekin, että hankkeen keskeiset teemat – toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisen tilannekuvan selkeyttäminen – tulevat aina olemaan ajankohtaisia ja toivomme, että hankkeen toimenpiteiden avulla on viety näitä teemoja askel eteenpäin.

Monesti hankkeiden osalta esitetään kysymys, millaisia vaikutuksia kehittämistyöllä on saatu aikaiseksi ja mitä hankkeista jää jäljelle? Lyhyellä aikavälillä tuotokset ja saavutukset on helppo määritellä ja todentaa: KasvuPOK:n tapauksessa keskeisinä tuotoksina nousevat verkostotyön käsikirja ja työmarkkinoiden tilannekuva, jotka molemmat löytyvät ELY-keskuksen sivuilta (https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala/selvitys-tyomarkkinoiden-nykytilasta-ja-tulevaisuudesta).

Valmiiden tuotosten lisäksi kehittämistyössä, valmennuksissa ja työpajoissa luodaan pohjaa yhteistyön tiivistämiselle ja uusille toimintamalleille. Nämä muutokset ovat vaikeammin mitattavia ja ne tapahtuvat ajan myötä uusien toimintatapojen ja taitojen siirtyessä käytäntöön.

KasvuPOK-hankkeen päättävä työllisyysseminaari järjestetään 6.4.2022 klo 11-15.45 Joensuun tiedepuistossa. Seminaariohjelmassa korostuvat samat teemat, joita hankkeella olemme edistäneet, eli kohtaamiset, yhteistyö ja avoin keskustelu. Seminaariin voi ilmoittautua ja ennakkokysymyksiä esittää 1.4. mennessä osoitteessa: https://link.webropol.com/ep/tyollisyysseminaari06042022

Henna Johansson ja Tuukka Arosara
KasvuPOK-hanke

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s