Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat ovat tarjonneet Pohjois-Karjalalle pian kolmen vuosikymmenen ajan merkittävät kehittämisresurssit. EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistymässä. Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ensimmäiset hankehaut ovat avautumassa.
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on yksi rahoitusinstrumentti, jonka käyttö on alkamassa. Rahasto tarjoaa mahdollisuudet työllisyyteen, osaamiseen ja osallisuuteen liittyvään kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden alkaessa ja ensimmäisen haun avautuessa on hyvä pysähtyä pohtimaan tämän välineen vaikuttavaa käyttöä.
Yritykset mukana
Pohjois-Karjalassa ESR-toiminta on toteutettu myönteisessä ilmapiirissä. Itä-Suomessa yritysten osallistuminen toimintaan on ollut aktiivista. Päättyneellä ohjelmakaudella noin 7 000 osallistuneesta yrityksestä likimain puolet on Itä-Suomesta, näistä lähes 1 500 Pohjois-Karjalasta.
Yritysten osallistumisen yhtenä syynä on se, että maakunnan kehittämisyhtiöt ja elinkeinoyhtiöt ovat monia muita alueita aktiivisempia ESR-toimijoita. Tärkeitä hanketoimijoita ovat myös oppilaitokset, yliopisto, järjestöt ja viime vuosina entistä enemmän myös kunnat. Kokeneiden ja ammattimaisten toimijoiden lisäksi uudet toimijat ovat kehittämistyöhön aina tervetulleita.
Hallinto kevenee, hanketoimijan vastuu kasvaa
Uuden EU-ohjelman laatimisvaiheessa tavoitteena jokaisessa ohjelmakauden vaihdoksessa ollut hallinnon keventäminen. Yleensä olemme joutuneet siinä pettymään. ESR+ -ohjelman osalta vaikuttaa kuitenkin siltä, että näin taitaa tapahtua.
Flat rate, kokonaiskustannusmallit ja osallistujatietojen kirjaamisen keventyminen ovat merkittäviä parannuksia. Samalla kuitenkin hanketoteuttajien vastuu kasvaa. Jatkossa rahoitetaan entistä enemmän tuloksia, jolloin myös indikaattorien ja tulosmittareiden merkitys korostuu.
Viime vuosien kehitys Pohjois-Karjalan kuntien elinkeinoyhtiöiden jakautumisessa on johtanut siihen, että hyvin samanlaisia hankkeita toteutetaan toisista erillään jopa puolenkymmenen eri toimijan voimin. ESR+ on ensisijaisesti maakunnallinen ja alueellinen rahoitusväline. Tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi toimijoiden tulisi löytää yhteistyöhönsä toimivia muotoja. Mahdolliset rakenteelliset muutokset ovat omistajien päätettävissä.
Pieniä, suuria vai hyvin suuria hankkeita?
Tulisiko rahoittaa suuria vai pieniä kehittämishankkeita on pysyvä keskustelunaihe, jossa painotukset ja näkemykset vaihtelevat. Hankkeen koko ei sinänsä ratkaise sen vaikuttavuutta.
Erityisesti suurimpien hankkeiden osalta on syytä selvittää hyvin tarkkaan, miten hanke sopeutetaan toimijan muuhun ns. normaaliin toimintaan ja sen volyymiin. Hankkeiden päättyessä iso kysymys on, miten toiminta järjestetään hankkeen antaman kehityssysäyksen jälkeen.
Onko EU-rahoitus häpeäksi?
Parin vuoden aikana olen tiiviimmin seurannut viestintää EU:n osarahoittamista hankkeista. Valitettavan usein rahoituslähde ei ole päätynyt ainakaan tiedotusvälineen uutisointiin saakka. Avoimeen hallintoon kuuluu ja rahoitusehtoihinkin sisältyy, että kerrotaan mistä hankkeen rahoitus on saatu.
Päärahoituslähteen kertomatta jättämisellä kansalaisille ja veronmaksajille syntyy virheellinen kuva. ESR+ -rahoituksen käyttäminen jopa 80 %:n osuudella hankerahoituksessa ei liene niin suuri häpeä, etteikö sitä voi selkeästi kertoa. Tiedostusvälineet tekevät sitten omat journalistiset valintansa.
Osallisuudella onnistumme
ESR+ -ohjelma antaa hyvät eväät ratkaista kahta isoa ja ajankohtaista kysymystä: työvoiman saatavuutta ja hyvinvointierojen kaventamista.
Se, miten jatkuvaan oppimiseen, työperäiseen maahanmuuttoon, yksinäisyyden ehkäisyyn, osatyökykyisten työllistymiseen, nuorten mielenterveysongelmiin ja muihin kysymyksiin voimme vastata, on kyvykkäiden hanketoimijoiden ja rahoittajan käsissä.
Vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi hankkeiden toimeenpanossa on oltava mukana mahdollisimman paljon ihan tavallisia pohjoiskarjalaisia. Osallisuus on onnistumisen edellytys.
Ari Niiranen
ylijohtaja
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 