Elokuussa alkanut kolmen kuukauden korkeakouluharjoitteluni Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikössä alkaa tulla päätökseensä. Harjoitteluni aikana olen oppinut ymmärtämään ELY-keskuksen asemaa valtion aluehallinnon toimeenpanija sekä alueiden kehittäjänä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Olen päässyt perehtymään erityisesti työvoimapalveluiden suunnitteluun ja hankintaan, maakunnassa vallitsevaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan sekä erilaisiin hallituksen toteuttamiin työllisyystoimiin ja tuleviin uudistuksiin, kuten pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin sekä TE2024-uudistukseen. Lisäksi olen saanut pintaraapaisun tulevasta Euroopan sosiaalirakennerahaston kaudesta sekä päässyt osallistumaan erilaisiin työllisyystoimijoiden verkostoihin, näin muutamia asioita mainitakseni.
Työvoimapalveluiden vaikuttavuuden määrittely haastavaa
Harjoitteluni päätehtävänä on ollut tiedon tuottaminen työvoimapalveluista sekä niiden vaikuttavuudesta. Tutustuessani vaikuttavuuden arvioimiseen työvoimapalveluiden näkökulmasta huomasin melko nopeasti, ettei kyseessä ole ihan yksinkertainen juttu. Työvoimapalveluissa vaikuttavuuden mittarina usein pidetään sitä, kuinka moni työllistyy palvelun jälkeen. Erityisen haastavaa palvelun vaikuttavuuden arvioimisessa on sen osoittaminen, että lopputulema on juuri kyseisen palvelun ansiota. Koska työllistymiseen johtava reitti voi usein olla melko monimutkainen ja vaikeasti jäljitettävissä, yksittäisen palvelun merkityksen arvioiminen voi muodostua suorastaan mahdottomuudeksi. Toinen seikka, mikä saattaa vaikeuttaa palveluiden vaikuttavuuden kvantitatiivista mittaamista on seurantatiedon puute. Organisaatiolta ei aina löydy tietoa siitä, millainen asiakkaan työllisyystilanne on palvelun suorittamisen jälkeen tai hänen tietonsa eivät välttämättä ole ajan tasalla.
Harjoitteluni pääprojekti, yrittäjäkoulutuskysely, sai alkunsa juuri seurantatiedon puutteesta. Yrittäjäkoulutuskyselyn toteuttamisen motiivina oli saada tietoa siitä, kuinka moni koulutuksen suorittaneista toimi yrittäjänä tai suunnitteli yritystoiminnan perustamista lähitulevaisuudessa. Lisäksi kyselyllä haluttiin kerätä tietoa koulutuksen käyneiden kokemuksista ja erilaisista kehitysehdotuksista koulutusta koskien.
Kyselypohjan kehittämiseen osallistui yrityskoulutusten parissa työskenteleviä henkilöitä sekä ELY-keskuksesta että TE-toimistosta. Kysely lähetettiin 402 asiakkaalle, jotka olivat suorittaneet joko suomenkielisen tai englanninkielisen yrittäjäkoulutuksen viimeisen puolentoista vuoden aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 52, jolloin vastausprosentiksi muodostui 13 prosenttia. Vastaajamäärä osoittautui oikein ruhtinaalliseksi, sillä kyselyyn osallistuneet olivat vastanneet hyvin aktiivisesti avoimiin kysymyksiin.
Yrittäjäkoulutuksiin ollaan tyytyväisiä
Kaikista vastaajista yrittäjinä toimi yli kolmannes ja palkkatyössä oli 13 prosenttia. Puolet kyselyyn vastanneista oli siis työllisiä. Työttömänä vastaajista oli 35 prosenttia ja koulutuksessa tai muulla statuksella 15 prosenttia. Tiivistetysti suurin osa yrittäjäkoulutukseen osallistuneista oli hyvin tyytyväisiä sen antiin. Moni oli kokenut saaneensa rohkaisua joko yritystoiminnan aloittamiseen tai sen kehittämiseen sekä oppineensa paljon yrittäjyydestä ylipäätään.
Erityiskiitoksia saivat ammattitaitoiset ja innostavat vetäjät sekä helppous osallistua kurssille. Lisäksi vastauksista saatiin hyviä kehitysehdotuksia tulevia koulutuksia varten. Esimerkiksi käytännönläheisyyttä toivottiin lisää.
Saatujen vastausten perusteella voidaan sanoa, että yrittäjäkoulutuksilla on ollut merkitystä monelle osallistujalle niin yrittämisen aloittamisen kuin oman osaamisen kehittämisen kannalta.
Koulutukset ja kouluttajat ovat innostaneet, rohkaisseet sekä kannustaneet. Kvantitatiivisesti yrittäjäkoulutusten onnistumisesta kertoo se, että yli puolella muista kuin yrittäjänä jo toimivilla oli suunnitelmissa aloittaa yritystoiminta vuoden sisällä. Heistä 66 prosenttia oli kyselyn aikaan työttömänä. Toivottavasti ryhmässä piilevä potentiaali ja motivaatio pääsee toteutumaan mahdollisimman monen kohdalla. Olisikin hyvin mielenkiintoista toistaa kysely samoille henkilöille esimerkiksi vuoden päästä, ja selvittää, kuinka moni päätyi aloittamaan yritystoiminnan.
Aiemmin mainitsemiani lukuja ja kyselyyn osallistuneiden vastauksia yhdessä tarkasteltaessa voidaan todeta, että yrittäjäkoulutukset ovat monen osallistujan kohdalla hoitaneet tehtävänsä. Toisin sanoen ne ovat innostaneet koulutuksen käyneitä yrittäjyyden pariin sekä auttaneet realisoimaan tuon vaihtoehdon toteutumista usean osallistujan elämässä. Itse kutsuisin tätä nimenomaan vaikuttavuudeksi.
Kolmeen harjoittelukuukauteen on mahtunut paljon hyvin erilaisia ja mielenkiintoisia teemoja, joita kuitenkin yhdistää yksi asia – työelämä ja sen eri ulottuvuudet. Työelämän voidaan sanoa melko varmasti koskettavan jokaista meistä jollain tasolla jossain elämämme vaiheessa. Työtä voi joko olla tai sitä voi olla olematta, molempiin vaihtoehtoihin mahtuvat omat merkityksensä ja ristiriitansa. Tärkeintä olisi, että jokainen löytäisi itselleen ja omille voimavaroilleen sopivan paikan yhteiskunnasta ja saisi kokea osallisuutta erilaisissa yhteisöissä. Yrittäjäkoulutusten kaltaisilla palveluilla on selkeästi oma paikkansa tällaisen toiminnan edistämisessä. Toivotaan, että näin on myös jatkossa.
Linda Typpö
korkeakouluharjoittelija, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikkö
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 