Maakunnan monipuoliset kulttuuriympäristöt esillä

Tänä vuonna on ollut ja tulee olemaan poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tutustua Pohjois-Karjalan monipuolisiin kulttuuriympäristöihin, esimerkiksi keväällä julkaistun maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman ja marraskuussa järjestettävän maakunnallisen kulttuuriympäristöseminaarin avulla. Näiden lisäksi tänä vuonna Pohjois-Karjalassa on ollut näyttelyitä, tapahtumia sekä inventointeja ja selvitystoimia, joissa on tarkasteltu ja esitelty maakunnan kulttuuriympäristöjä eli maisemia, perinnemaisemia, rakennusperintöä ja arkeologista perintöä. Lisäksi vuoden lopulla maakuntaliitto julkaisee raportin maakunnan modernista rakennusperinnöstä. Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti tuoretta kulttuuriympäristöohjelmaa ja tulevaa kulttuuriympäristöseminaaria.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöohjelma valmistui työkaluksi esimerkiksi yksityishenkilöille, yrityksille, kunnille, viranomaisille ja järjestöille kulttuuriympäristöjen vaalimisessa ja niiden hyödyntämisessä. Ohjelma on luonteeltaan tietokirjan ja strategian hybridi, ja siinä muun muassa esitellään maakunnan monipuolisia kulttuuriympäristöjä. Ohjelman liitteissä on lueteltu rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemien kannalta valtakunnalliset ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä erityislainsäädännöllä suojellut rakennukset. Lisäksi yhdessä ohjelman liitteessä esitellään Pohjois-Karjalan arkeologiset erityiskohteet.

Kulttuuriympäristöohjelmassa on myös kolme maakunnan kulttuuriympäristöjä syvemmin luotaavaa artikkelia. Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon Ville Hakamäki tarkastelee arkeologista kulttuuriperintöä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Jukka Nykänen esittelee maakunnan maisemia. Itse kirjoitin artikkelin, jossa kerrotaan Pohjois-Karjalan taajamien ja liikekeskustojen historiasta ja nykyisyydestä rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta. Teema valittiin siksi, että ohjelmaa valmistellut työryhmä koki maakunnan keskustaajamien tilanteen paikka paikoin haasteellisena; taajamien hiljentyminen on vakava uhka myös niissä olevalle arvokkaalle rakennusperinnölle.

Kunnan keskusta on kunnan käyntikortti

Olen ollut jo pitkään kiinnostunut kaupunkien ja pienten kuntien keskustoista. Esimerkiksi niiden rakennettu ympäristö on tärkeässä roolissa sekä kuntien identiteetin että imagon kannalta. Kuntien identiteetti voi liittyä jossakin määrin kuntakeskuksen olemassa olevaan rakennuskantaan, sillä usein rakennettu ympäristö kertoo merkittävällä tavalla kunnan historiasta ja nykyisyydestä. Kunnan imago tarkoittaa ulkoista kuvaa, jonka esimerkiksi vierailija saa kunnasta. Kunnan keskustaajaman rakennuskanta – myös historiallinen ja vanha – voikin antaa vierailijalle käsitystä koko kunnasta; kunta voidaan määritellä lyhyenkin viipymän perusteella esimerkiksi kauniiksi ja viehättäväksi tai vastaavasti rumaksi ja epäviihtyisäksi.

Kuva Outokummun keskustasta.
Outokummun Kummunkadun miljöö on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi ja taustalla näkyvä Vanha kaivos on vastaava valtakunnallinen kohde. Pääkatu ja sen päässä näkyvä historiallinen kaivosmiljöö on esimerkki, miten pienen kunnan liikekeskustassa voi olla vahvasti läsnä kunnan identiteetin ja imagon kannalta merkittävää rakennusperintöä. Kuva Pekka Piiparinen (2021).

Kulttuuriympäristöohjelman taajamia ja liikekeskustoja käsittelevän artikkelin lopussa esitellään keinoja ja ideoita, joilla kuntakeskustojen ja taajama-alueiden elinvoimaa voitaisiin virkistää ja samalla vaalia niiden historiallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kuitenkaan artikkelissa esitetyt keinot eivät yksistään riitä takaamaan keskusta-alueiden elinvoimaa, mutta ne voivat olla avuksi keskustojen kehittämistoimissa.

Kulttuuriympäristöseminaari 24.11.2021

Kulttuuriympäristöohjelmaan kirjoittamani artikkelin lisäksi esittelen taajamiin ja kuntakeskustoihin liittyviä vaalimis- ja kehittämisideoita marraskuun lopulla järjestettävässä maakunnallisessa kulttuuriympäristöseminaarissa. Seminaarin toisessa alustuksessani esittelen tuoretta kulttuuriympäristöohjelmaa. Muita esityksiä seminaarissa pitävät arkeologi Ville Hakamäki, ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen ja maakunnan rakennusperintöä selvittänyt Samu Aarnio. Hakamäen aiheena on ”Vuosituhansien kaikuja: Katsaus Pohjois-Karjalan arkeologiseen kulttuuriperintöön ja sen säilyttämisen edellytyksiin”, Nykäsen maakunnan arvokkaat maisemat ja Aarnio kertoo Pohjois-Karjalan modernista rakennusperinnöstä.

Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyössä järjestettävä seminaari pidetään 24.11.2021. Tilaisuus alkaa kello 12 ja paikkana on Joensuussa sijaitseva Carelicumin auditorio osoitteessa Koskikatu 5. Toivon paikan päälle runsasta osanottoa ja vilkasta keskustelua.

Tervetuloa!

Pekka Piiparinen
kirjoittaja työskentelee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa kulttuuriympäristöasioiden parissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s