”Sitten kun palataan normaaliin, niin…” Näin on kuullut usein sanottavan viime aikoina, jopa omasta suustaan. Kaikki ovat odottaneet, että pääsisi tekemään asioita, jotka olivat osa normaalia arkea ennen maailmanlaajuista pandemiaa ja toisaalta myös, että päästäisiin juhlistamaan erityisiä hetkiä tai voitaisiin poistua tutuista kuvioista. Suomi on jo aika pitkällä avautumisessa ja ulkomaillekin on jo liikennettä.
Onko kuitenkaan mahdollista palata täysin siihen mitä oli ennen ja toisaalta onko siihen halua tai tarvettakaan? Nyt alkaa olla viimeinen hetki miettiä miten asioita voisi tehdä toisin. Koronapandemia on jo pakottanut tekemään asioita eri tavalla, mutta nyt olisi mahdollisuus myös isosti muuttaa asioita. Kun monia jämähtäneitä tapoja ja rakenteita ei tarvitse itse hajottaa niiden ollessa jo palasina, on tilaisuus yhdessä miettiä miten palaset kannattaisi liittää takaisin toisiinsa.
Kestävyys ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka olivat vahvasti nousussa jo ennen koronaa, mutta pandemia on saanut monen miettimään entistä tarkemmin omia valintojaan. Mutta miten kauan? Ihminen rutinoituu aika nopeasti, tuttuihin uomiin on helppo solahtaa ja asioista tulee nopeasti taas normaaleja.
Millainen voisi olla matkailun uusi normaali?
Matkailussa ensisijaisesti tietysti toivotaan ennustettavuutta ja jatkuvuutta nyt jo yli vuoden epävarmuuden jälkeen. Mutta millaista matkailun tulisi olla? Mikä olisi se ihanne ja miten tästä hetkestä päästäisiin siihen ihanteeseen? Mitä yrittäjät ja ala tarvitsevat juuri nyt, jotta sen suunta saataisiin oikealle kurssille ja pysymään sillä?
Pandemian myötä kysyntä kestäville ja omaperäisille matkailupaketeille on kasvanut. Joillekin yrittäjille se on mahdollistanut omien konseptien uudelleen miettimistä ja kehittämistä. Maailmantilanne on nopeuttanut digitalisaatioloikkaa, joka tuo uusia mahdollisuuksia myös syrjäisemmille seuduille. Riskinhallintastrategioiden merkitys on myös varmasti ymmärretty paremmin.
Kuinka hyvin kestävyys ja vastuullisuus kuitenkaan ymmärretään? Nyt olisi varmasti tarvetta koulutukselle siitä mitä kestävyys oikeastaan merkitsee ja millainen arvo sillä on yrityksille. Jotta digitalisaatiosta saisi parhaan hyödyn, yrittäjien ja toimijoiden pitäisi osata valjastaa se käyttöön. Myös tähän tarvitaan tukea. Tuilla on mahdollista myös edistää eettisten ja kestävien ratkaisujen valintaa.
Koronapandemia on myös tuonut matkailuyrityksiä yhteen ja kestävyyteen ja vastuullisuuteen onkin helpompi pyrkiä yhdessä. Pohjois-Karjalassa on paljon pieniä matkailuyrityksiä. Yhdessä, kun muut toimijat nähdään yhteistyötahoina eikä kilpailijoina, on muun muassa mahdollista luoda valikoima toinen toisiaan tukevia matkailupalveluja, joiden avulla matkailijat viipyvät pidempään alueella.
Yhteistyötä yli rajojen
Nyt tarvitaan myös kokemusten vaihtoa myös yli rajojen. Millaisilla ratkaisuilla on onnistuttu ja mikä ei ole toiminut? Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia vaihtamalla saadaan uusia ideoita siihen mitä voidaan paikallisesti pilotoida ja kehittää. Kansainvälinen biosfäärialuetoiminta on juuri tätä ja meillä Pohjois-Karjalassa on biosfäärialue, Unescon kestävän kehityksen yhteistoiminta-alue! Unescon biosfäärialueverkosto kasvoi tänä syksynä ja käsittää nyt 727 kohdetta ympäri maailma 131 eri maassa. Näiden alueiden, joilla tehdään yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kokeillaan uusia ideoita, yhteispinta-ala käsittää jo Australian kokoisen alueen.
Tarvitaan myös edistyksellisiä toimijoita, jotka ovat esimerkkinä muille. Jaetut ideat voivat olla pieniäkin oivalluksia. Vuonna 2020 päättynyt matkailuun keskittynyt SHAPE -hanke toi yhteen mm. skotlantilaiset ja ilomantsilaiset. Galloway and Southern Ayrshire biosfäärialueella viestinnässä käytetään ”Your ordinary is extraordinary” – slogania. Tämä ilomantsilaisen hankepartnerin lausahdus paikallisille sai aikaan oivalluksen. Hyvä idea leviää ja alkaa elämään omaa elämäänsä.
Pohjois-Karjalan biosfäärialueen juuri julkaistussa strategiassa yhdeksi kehittämisteemaksi on nostettu nimenomaan kestävä matkailu. Biosfäärialuetoiminta tukee kestävän ja vastuullisen matkailun kehittymistä alueella, sillä se tukee sekä luonnonmonimuotoisuuden suojelua, varautumista ilmastonmuutokseen, että alueen elinvoimaisuuden säilymistä vaarantamatta luonnonarvoja. Biosfäärialuetoiminnassa on mukana laaja kirjo eri alojen yrityksiä, ja eri tason toimijoita kunnista pienyrittäjiin. Kun yhteistyöhön osallistuu paljon erilaisia ihmisiä ja toimijoita, myös kestävyyttä pääsee katsomaan monesta eri näkökulmasta ja se taas mahdollistaa oman näkökannan laajentumisen. On helpompi ymmärtää mitä kaikkea kestävyys ja vastuullisuus käsittää. Biosfäärialuetoiminta on yksi työkalu, jolla koronapandemian luomaa muutospotentiaalia voidaan valjastaa käyttöön.
Nyt jos koska on aika ei vain miettiä uusia tapoja toimia vaan ottaa niitä käytäntöön. Uudesta tulee normaali hyvin nopeasti ja nyt voimme valita millainen me haluamme sen uuden normaalin olevan.
Vilma Lehtovaara
biosfäärialuekoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 