Mitenkäs meillä meneekään?

Puolivuotisraportoinnit ja ensi vuoden suunnittelu ovat meillä kuten muissakin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa) ajankohtaisia. Katsaus tuloksiin, painottuen tällä kertaa yrittäjyys-, työllisyys- ja henkilöstöasioihin, on Pohjois-Karjalassakin paikallaan.

Hallitusohjelma, yhteinen strategia aluehallintovirastojen (AVI) kanssa, tulossopimus sekä ministeriöiden ja keskusvirastojen toiminnallinen ohjaus määrittelevät tekemisemme suunnan. Pääosin työt ovat sujuneet tavoitteiden mukaisesti. Talouden elpymisen siivittämänä työllisyysaste on Suomessa jo nyt lähes 75 prosentin eli vuoden 2023 tavoitteessa. Pohjois-Karjalassa olemme vielä 70 prosentin tuntumassa.

Työntekijät ja työpaikat kohtaamaan

Yritysasiakkuuksien hoitaminen on monimuotoisten julkisten yrityspalveluorganisaatioiden rakenteessa selkeyttämisen kohteena. ELY-keskusten ja Business Finlandin asiakasohjaus, Team Finland -yhteydenottokonseptin organisointi, alueellisten yritysasiakkuuksien uudistaminen, E-aspan eli asiakaspalvelukeskuksen toiminnan suunnittelu ja yhteydenotot koronarahoitusta saaneisiin yrityksiin ovat työn alla.

Asiakasnäkökulmasta nämä kaikki kehittämistoimet ovat tarpeellisia ja oikean suuntaisia. Meidän on Pohjois-Karjalassa oltava tarkkana siinä, että niukat kansainvälistymiseen ja kasvuun käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen eivät valu muualle.

Koronapandemian aiheuttaman lomautuspiikin jälkeen on osaavan työvoiman saatavuus noussut ykkösongelmaksi niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Samalla pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun . ELY-keskus ja työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) sekä kehittämishankkeemme ovat laajassa yhteistyössä ja monipuolisella keinovalikoimalla vastanneet tilanteeseen.

Työttömien ja lomautettujen määrä Pohjois-Karjalassa 2019-2021.
Kuva: https://tyomarkkinat.pohjois-karjala.fi/tilastot/

Joensuun seudun työllisyyden kuntakokeilu tukenaan mittavat ESR-kehittämishankkeet on käynnistynyt valtakunnallisesti vertaillen hyvin. Työttömien ohjaamisessa palveluihin ja työnvälityksen tuloksellisuudessa on eniten parantamista. ELY-keskuksella on kokonaisvastuu palvelutuotannon jatkuvuudesta ja työllisyystavoitteiden toteutumisesta. Kuntakokeilun osalta meillä on sujuvasta yhteistyöstä huolimatta kovin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalla alueelliset CAP-kehittämissuunnitelmat (CAP, Common Agricultural Policy) uutta ohjelmakautta varten valmistuivat ja toimitettiin MMM:öön kesäkuun lopussa. Suomen CAP-suunnitelmasta annettava lausunto koostettiin syyskuun alussa. Pohjois-Karjalassa ohjelman ja lausunnon laatiminen sujuivat muiden maaseututehtävien tapaan ammattitaidolla, laajasti osallistaen ja hyvässä ”maahengessä”. Tämä luo hedelmällisen pohjan edelleen voimakkaassa muutoksessa olevien maaseudun ja maatalouden kehittämiselle myös tulevina vuosina.

Hiilineutraalisuus yhteisenä asiana

Elinvoiman lisäämistä tavoitellessamme olemme saaneet myös uutta ja ennakoimatonta tekemistä. EU:n elvytyspakettiin liittyvän Suomen kestävän kasvun ohjelman ja sen toimeenpanon valmistelu on työllistänyt myös ELY-keskuksia.

JTF:n (Just Transition Fund) eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston maakunnallisen suunnitelman laatimisessa olemme olleet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kumppanina. Turpeen polttokäytön lopettamisesta johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten lieventämisessä teemme maakunnassa parhaamme.

Hiilineutraalisuuden tavoitteleminen on koko ELY-keskuksen keskeinen painopiste. Ilmastotyötä tehdään nyt kaikissa ELY-keskuksissa ja kaikilla vastuualueilla. Viime aikoina katseet ovat kohdistuneet erityisesti maatalouteen. Ympäristö- ja ilmastoasioissa Pohjois-Karjalan ELY-keskus on muiden Järvi-Suomen ELY-keskusten kanssa ollut ennakoivasti liikkeellä

VM-Baro – vuoden tärkein kysely

Koronapandemia on näyttäytynyt meille lähinnä etätyösuosituksena, maskin käyttönä, asiakaskontakteissa ja matkustamisen vähentymisenä. Sairaanhoitopiirien, meillä Siun soten, vetämiin Covid19-tilannekuvatyöryhmiin osallistuminen on ollut ELY-keskuksille paitsi työllistävä velvollisuus ja vaikuttamisen paikka, myös tietoa, ymmärrystä ja arvokkaita yhteistyösuhteita luova mahdollisuus.

Henkilöstömme on välttynyt koronatartunnoilta. Etätyöstä huolimatta ja varmaan osittain myös sen ansiosta henkilöstö on suoriutunut tehtävistään tavoitteiden mukaisesti ja hyvin. Kiitokset vastuullisesta ja ansiokkaasta toiminnasta.

Muutaman ”harjoitushälytyksen” kokemuksella olemme valmistautumassa tilanteeseen, jossa etätyö- ja maskisuositukset käyvät tarpeettomiksi. Työntekemisen tavat ovat joka tapauksessa muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Muutos koskee niin tehtäviä, digitaalisuutta, monipaikkaisuutta kuin toimitiloja. Johtamisessa suunta on entistä vahvemmin valmentavaan johtamiseen.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa työhyvinvointi on kyselyjemme perusteella säilynyt hyvällä tasolla. Monipuolista ja vertailukelpoista tietoa kehittämisen pohjaksi saamme jokavuotisen VM-Baro-työtyytyväisyystutkimuksen tuloksista.
Toivon kaikkien Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa vastaavan pian tehtävään vuoden tärkeimpään kyselyyn, VM-Baro-työtyytyväisyystutkimukseen. Tavoitteena on jo viime vuoden hienon vastausaktiivisuuden (86,8 %) parantaminen, täytekakkukahvit ja jokaisen entistä parempi työhyvinvointi. Valtakunnallista ykköspaikkaamme vastausaktiivisuudessa ei kannata vähällä luovuttaa.

Ari Niiranen
ylijohtaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s