Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaatua on selvitetty bioindikaattoreiden avulla 1980-luvulta lähtien noin 10 vuoden välein tapahtuvin tutkimuksin. Uusin maastokaudella 2020 tehty tutkimus on nyt edennyt raportointivaiheeseen ja työ valmistuu kokonaisuudessaan muutaman viikon sisällä. Bioindikaattoreilla tarkoitetaan yleisesti eliölajeja, jotka ilmaisevat ympäristön tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ilmanlaadun osalta bioindikaattoreina on käytetty männyillä kasvavia runkojäkäliä (epifyyttijäkälät) ja maanpinnan sammalia. Mäntyjen epifyyttijäkälät ovat hyviä ilmanlaadun bioindikaattoreita, sillä ne reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin sekä ulkomuodollaan että lajiston koostumuksen ja runsauden muutoksilla. Epäpuhtauksien vaikutukset kuitenkin ilmenevät näissä indikaattorilajeissa hitaasti, minkä vuoksi menetelmät soveltuvat erityisen hyvin pitkän aikavälin muutostrendien kuvaamiseen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus kilpailutti tutkimuksen toteutuksen ja työn suorittajaksi valikoitui Ramboll Finland Oy. Tutkimus käsitti 315 koealaa mäntyjen runkojäkälien osalta (5 mäntyä jokaiselta koealalta, josta tutkitaan jäkälälajiston esiintyminen, runsaus ja kunto) sekä 100 sammalnäytettä (joista tutkitaan alkuainepitoisuudet). Tutkimuksen kustannuksin osallistuivat kaikki Pohjois-Karjalan kunnat, suurimmat ilmapäästöjä tuottavat laitokset, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen L-vastuualue. Heinäveden kunta ei ollut tutkimuksessa mukana, koska tutkimuksen maastotyöt ajoittuivat vuoteen 2020. Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli ilo todeta, että vallitsevasta tilanteesta huolimatta ilmalaadun selvitys koettiin kunnissa ja ilmapäästöjä tuottavissa laitoksissa tärkeäksi, ja ELY-keskuksen esittämät kustannusosuudet ja niiden pohjalta laaditut sopimukset saatiin tehtyä sujuvasti.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen tuloksiin männyn runkojäkälien ja sammalten alkuainepitoisuuksien osalta. Tuloksia tulkittiin tarkastelemalla ilmanlaatua kuvaavien indikaattorimuuttujien vaihtelua suhteessa päästölähteisiin, vertailemalla lajistosuhteissa ja jäkälien kunnossa tapahtuneita muutoksia eri vuosina sekä vertaamalla sammalten alkuainepitoisuuksien muutoksia päästömäärien kehitykseen. Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat yleisesti teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Keskeiset raportissa tarkasteltavat ilmapäästöt ovat rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Päästömäärät ovat edelleen olleet laskussa näiden kaikkien osalta edelliseen raporttiin nähden.
Koska tulosten raportointi on vielä luonnosvaiheessa, en paljasta tutkimuksen tuloksia tässä kirjoituksessa vielä sen tarkemmin. Kiteytyksenä voinee kuitenkin todeta, että mitään huolestuttavaa muutosta maakunnan ilmalaadussa ei ole nähtävissä. Verrattaessa tuloksia muiden alueellisten ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten tuloksiin, näyttäisi tässä vaiheessa siltä, että keskeisimmät ilmanlaatua kuvaavat jäkälämuuttujat osoittavat ilmanlaadun olevan Pohjois-Karjalan alueella parempaa kuin muilla tutkituilla alueilla Suomessa.
Tutkimuksen aikana haasteeksi nousi aiemmassa kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa käytettyjen koealojen tuhoutuminen metsätaloustoimien osalta. Noin kolmannes koealoista (100 kpl) oli tuhoutunut ja niiden tilalle tuli löytää lähistöltä uusi vertailukelpoinen koeala. Koealoja pyritään sijoittamaan mm. suojelualueille, mutta tämä ei ole yleensä mahdollista niiden koealojen osalta, jotka sijoittuvat päästölähteiden läheisyyteen. Tutkimuksen toistettavuuden takia olisi tärkeää, jos koealat pysyisivät ennallaan.
Monelle meistä riittää, että aistii hengitettävän ilman puhtaana ja raikkaana. Toiset taas kaipaavat tuntemuksiensa tueksi tai niiden vahvistamiseksi tutkimustietoa. Tuoreinta tietoa on siis kohta saatavilla raportin ja siitä tehtävän julkaisun valmistuttua muutaman viikon sisällä. Ilmanlaatu on meille kaikille tärkeä asia ja hyvin todennäköisesti sen merkitys vielä korostuu tulevaisuudessa. Maakunnan menestystekijöitä mietittäessä nousee puhdas luonto ja puhdas ilma yleensä ensimmäisten joukossa esiin. Nyt valmistuvalla tutkimustiedolla pystytään osaltaan tukemaan näitä arvoja.
Ari Heiskanen
yksikön päällikkö, Ympäristö ja luonnonvarat
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 