Siperia opettaa ja matkailu avartaa: Sortavalasta (luonto)matkailukeskus?

Laatokan LuodotVuoden 2017 lopulla Laatokan pohjoissaaristoon ja ranta-alueille perustettiin Laatokan Luodot -kansallispuisto (Ladoga skerries).  Puiston kokonaispinta-ala on 112 000 hehtaaria ja sen ”pääkaupunki” on monelle suomalaisellekin tärkeä Sortavala. Puiston perustaminen kesti parikymmentä vuotta.

Lokakuun alussa Petroskoissa ja Sortavalassa pidettiin venäläisen tutkimushankkeen loppukokous, jossa esiteltiin Suomen ja Venäjän  (pohjoisessa myös Norjan) raja-alueelle sijoittuvan Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Venäjän puoleisen osan luonnontieteellisiä tutkimuksia ja puhuttiin myös matkailun kehittämisestä. Kokous antoi kattavan kuvan raja-alueen monimuotoisesta luonnosta ja sen suuresta merkityksestä Karjalan tasavallalle sekä Kuolan niemimaalle.  Laatokan alue on Karjalassa aivan erityisen tärkeä ja monimuotoinen luontokohde.  Kansallispuiston perustaminen alueelle ei ole ollut helppoa ja suuri kiitos asiasta on annettava myös puistoa alusta asti valmistelleelle petroskoilaiselle Karjalan tutkimuskeskukselle  (KRC RAN).  Työ ei ole todellakaan mennyt hukkaan ja jälkipolvetkin tulevat siitä vielä kiittämään.

Kansallispuistoilla on Venäjällä perinteisesti ollut hyvin vahva keskus, jossa on runsaasti henkilökuntaa ja monipuolista esittely-, tutkimus- ja seurantatoimintaa. Nyt, lähes vuosi puiston perustamisesta puistolla ei ole vielä hallintoa. Taustapuheiden mukaan erilaisia hallintomalleja on mietitty, mutta tilanne vaikuttaa sellaiselta, että säästöjä kaivataan.  Kostamuksen luonnonpuiston ja Kalevalan kansallispuiston hallinnot yhdistettiin jokin aika sitten. Puistojen yhteisessä keskuksessa Kostamuksessa on nyt puolet alkuperäisestä henkilöstöstä, mutta vieläkin yli 20 henkilöä. On mahdollista, että Laatokan kansallispuistolla ja Petroskoin lähellä sijaitsevalla  Kivachin luonnonpuistolla voisi olla yhteinen hallinto.

Sortavala  on Laatokan pohjoisosan luontainen pääpaikka, joka on lähellä rajaa ja Niiralan – Värtsilän rajanylityspaikkaa.  Sortavalaa alueella on ainakin matkailun näkökulmasta alkanut jonkinlainen kehityskierre.  Federaation valtatie Petroskoista raja-asemalle asti on piakkoin oivallisessa kunnossa.  ”Ruskealan keisari” Alexander Artemjev on kehittänyt vanhasta marmorikaivoksesta Venäjänkin mitassa erittäin suositun ja monipuolisen matkailukohteen (Gornij Park – Vuoripuisto), jossa käy jo yli 200 000 vierasta. Sortavalan alueella on kunnostettu ja avattu useita merkittäviä matkailupaikkoja.  Lomakylä Niemelän Hovi (Ladozhkaja Usadba) on esimerkki uudesta, korkeatasoisesta lomakohteesta.  Vaikka kyseessä on uudiskohde, se perustuu suomalaisen Oskar Nissisen 1800-luvun maatilaan ja sen rakennuksiin ja paikan henkeen. Kohteen taso kelpaa vaativallekin matkailijalle.   Vuonna 2013 perustettu lomakylä on saanut jo 2015 kansainvälisen matkailupalkinnon.

Vieraat Sortavalan alueelle tulevat suurelta osin Pietarin suunnasta.  Ensi keväänä alueelle tulee Pietarista uusi junayhteys.  Venäläinen osapuoli on valmis avaamaan uuden kansainvälisen rajanylityspaikan Parikkalan Kolmikantaan.

Nykyisessä tilanteessa Laatokan kansallispuiston identiteetille ja kehittymiselle ei ole lainkaan yhdentekevää kuinka sen hallinto järjestetään ja millaisen suunnan puisto sitä kautta saa. Luontoaktiviteetit, ympäristön ymmärtäminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutosasiat ovat tärkeitä myös Venäjälle. Suomalaisesta, onnistuneesta toiminnasta on lähellä – vain sadan kilometrin päässä – toimivia ratkaisuja. Yhteisyötä arvostetaan myös Venäjällä. Konkreettisia toimia matkailun ja luonnonsuojelun yhdistämiseksi viritetään CBC Karelia raja-alueohjelman hankkeella yhdessä Sortavalan hallinnon kanssa.  Jos Pohjois-Karjalan ja Laatokan alueen uusimpaan aiehakukierrokseen osallistuva hanke pääsee jatkoon, suomalaiset tekniset innovaatiot, luonnonsuojelualueosaaminen ja yhteistyö yritysten, hallinnon ja suojelutoimijoiden kesken valjastetaan myös Laatokan kansallispuiston ja Sortavalan alueen kehittämiseen.

Timo J. Hokkanen

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s