Mitähän se palvelujen järjestäminen tarkoittaa?

saarelainen-ritvaMonilla kunnilla on ollut jo kauan käytössä tilaaja – tuottaja -malli. Siinä kunta tilaa palveluja pääosin ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Ne ovat voineet olla julkisia, yksityisiä tai yhdistysmuotoisia toimijoita. Kunta on voinut myös tuottaa palveluja itse, varsinkin sote-palveluissa näin on tehtykin. Tällöin organisaation sisään on luotu rakenne, jossa tilaaja- ja tuottajatoiminnot ovat vähimmillään eriytetty eri yksiköihin. Käytännössä tuottaminen on eriytetty kirjanpidollisesti omaksi liikelaitokseksi tai kuntaomisteiseksi yritykseksi kuten esimerkiksi elinkeinoyhtiöt.

Miksi on pitänyt eriyttää? Lainsäädäntö ja kustannuspaineet ovat luonnollisesti siihen ohjanneet. Julkisten eli siis veronmaksajien rahoilla toimivien organisaatioiden tulee toimia läpinäkyvästi ja kustannustehokkaasti. Avoimessa kilpailussa voidaan valita vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan paras tuottaja. Tilaaja – tuottaja -toimintamalli on yksi vastaus näihin tarpeisiin.

Taustalla on kuitenkin se, että on haluttu luoda markkinoita uusille kasvaville palveluyrityksille. Valtakunnallisesti julkiset toimijat hankkivat tuotteita ja palveluja miljardeilla euroilla vuodessa. Joensuun seudun osalta summa on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Jos osa tästä avataan yritysten kilpailulle, ja osa siitä tulee maakunnan yrityksille, tarkoittaa se merkittävää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja alueelle.

Tilaaja voi myös valmiiden tuotteiden tai palvelujen lisäksi sopia johonkin tunnistettuun tarpeeseen liittyen yritysten kanssa yhteisestä uuden tuotteen tai palvelun kehittämisestä. Tällöin tilaaja saa itselleen tarkasti räätälöidyn innovatiivisen ratkaisun ja yritys potentiaalisen uuden asiakkaan sekä referenssin markkinointiin. Innovatiiviset hankinnat toimivat vahvana yritysten tuotekehityksen generaattoreina.

Järjestäjä – tuottaja -toimintamalli on hyvin samanlainen kuin yllä kuvattu tilaaja – tuottaja -malli. Tulevassa aluehallinnon uudistuksessa maakuntaan suunnitellaan perutettavaksi palvelulaitos. Se olisi itsenäinen oikeushenkilö ja toteuttaisi maakunnan palvelustrategian mukaisia tuottamistehtäviä. Toisin sanoen se vastaisi maakunnan omien palvelujen tuottamisesta, paitsi silloin kun sille tulisi velvoite hankkia palvelut ulkopuolelta.

Tällainen tilanne voisi muodostua silloin, kun maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuotetaan kilpailutilanteessa, jossa markkinoilla on muitakin palvelujen tarjoajia. Näitä voivat olla osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset tai säätiöt. Olennaista tulee olemaan varmistus siitä, että tuottajalla on ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Valintakriteereinä tulee olemaan myös palveluiden yhdenvertainen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus.

SOTE-palveluiden lisäksi selkeimmin tulevan maakunnan järjestämisvastuu on määritetty työvoima- ja yrityspalveluihin. Näissä palveluissahan on paljon muita toimijoita markkinoilla. Valtioneuvoston keväinen linjaus on, että maakunta toimii järjestäjänä ja palvelutuotanto hankitaan pääsääntöisesti kriteerit täyttäviltä kuntatoimijoilta, yksityisiltä toimijoilta tai yhdistyksiltä.  Niiden puuttuessa maakunta voi tuottaa palvelut itse palvelulaitoksessaan.

Mitä on järjestämisvastuu?

Maakuntauudistuksen osalta SOTE-palveluissa siitä on jo lakiesitysluonnos lausuntokierroksella. Mutta työvoima- ja yrityspalvelujen osalta ei vielä ole kovin tarkkaa käsitystä. Ilmeisesti ei ihan samanlainen SOTEn kanssa kuitenkaan?

Maakunta järjestäjänä tulee huolehtimaan siitä, että asiakkaille muodostuu sujuvat palvelukokonaisuudet. Järjestäjä myös vastaa viranomaispäätöksistä ja käyttää julkista valtaa. Järjestäminen tulee sisältämään vastuun kyseisten palvelujen tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta. Lisäksi järjestäjä vastaisi palvelujen vaikuttavuuden ja laadun sekä kustannustehokkuuden arvioinnista.

Paljon avoimia kysymyksiä vielä on, mutta suunta ainakin selvä. Työvoima- ja yrityspalvelujen osalta meillä Pohjois-Karjalassa on alkamassa maakunnallinen kokeiluhanke, jossa voidaan räätälöidä meille sopivaa toimintamallia. Mutta saadaanko valmista vuoden 2019 alkuun, jää kyllä nähtäväksi.

Ritva Saarelainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: