Tienvarren roskapankki

Asumme maalla suuren valtatien varrella. Viime kevään siivousinnostuksen vallassa tuli kerättyä roskia myös tienvarrelta. Minkä verran ja millaista tavaraa autoilijat tienvarsille heittelevät? Siitä tässä tarkemmin.

Tutkimusaineistoa kerättiin noin puolen kilometrin matkalta ja se analysoitiin tarkemmin kahden valotolpan väliltä. Tutkimusalue sijaitsee noin 30 km Joensuusta etelään valtatie kuuden varrella.

Etelään suuntautuva liikenne oli heitellyt tälle noin 80 metrin matkalle 112 roskaa. Sopivasti yleisen hätänumeron verran siis. Joensuuta kohti matkaavat olivat heitelleet 70 roskaa. Luku ei sisällä tupakantumppeja, joita tietenkin oli runsaasti. Tältä puolen kertyi lisäksi iso säkillinen kolaripaikan roinaa: pelastuslaitoksen teippejä, auton osia, kuramatto, lasinpalasia ym. Alkoholilla lienee ollut osuutta asiaan, koska paikalla oli runsaasti kaljatölkkejä ja kaljaboxin kuoria. Jopa yksi avaamaton, mutta valitettavasti reiästä tyhjiin valunut tölkki löytyi L.

Savukeaskeista päätellen tupakkakauppa Suomen puolella ei ole kovin kannattavaa. Tienvarrelta löytyi runsaasti askeja, mutta vain yksittäisiä suomalaisia askeja. Ennen tupakkalain muutosta tupakkaa tuotiin Niiralan kautta 1 800 kartongin päivävauhtia, joten viskottavaa on riittävästi.

Tässä yhteydessä voi myös tutkailla sitä mitä ihmiset syövät autoissa. Roskista päätellen huikopalana otetaan enimmäkseen kinkku- ja makkarasiivuja, kaiketi kylmiä nakkeja, roiskeläppäpitsaa, suklaata, karkkia ja juotavaa ei-kevyt jugurttia. Tuollaisesta menusta päätellen autoilijat olisivat hyvä kohderyhmä ravitsemusvalistukselle.

Entä sitten juomapuoli? Autoissa (toivottavasti vain matkustajien) matkanaikaista janoa sammutetaan enimmäkseen tölkkioluella. Lisäksi juodaan energiajuomia ja limsaa. Suosituinta on appelsiinilimsa. Tuoremehua näyttää menevän sekä tölkistä että pulloista.

Pullojen ja tölkkien panttipalautus tehoaa täälläkin. Pantilliset pullot sopivat siis pyörimään auton lattioilla. Puolen kilometrin matkalta kahta puolen tietä kertynyt iso pullo- ja tölkkisaalis tuotti hyvän mielen lisäksi rahapalkkaa vain 60 centtiä.

Rajaliikenteen vaikutus näkyy myös tässä roskapankin sisällössä. Etelästä tulevat viskovat ulos autoistaan enimmäkseen venäläisiä kalja- ja limpparitölkkejä. Joensuusta tulijat ovat varanneet evääkseen lähinnä ruokaa ja kahvia, jotka on sitten raskaan kaupunkireissun jälkeen nautittu ensimmäisen 30 km:n aikana. Roskaavatko suomalaiset vai venäläiset suhteessa enemmän, siihen tämä tutkimus ei tuonut vastausta.

Mikä on tienvarsien niittämisen vaikutus? Tämän erittäin puutteellisen ja pintapuolisen tutkimuksen perusteella roskat pienenevät! Ne murskaantuvat siinä missä ketokukatkin, mutta samalla yhdestä roskasta tulee monta roskaa.

Jos haluat roskata oikein tehokkaasti, heitä tienvarteen styroksia. Yhdestä styrokspalasta tulee suuri joukko pikkustyrokspalleroita, joita tuulikin pystyy levittämään.

Luonto näytti hoitaneen penkalla lojuneen jäniksen raadon reilussa vuodessa olemattomiin, mutta ihmisten heittelemiin roskiin luonnon teho ei riitä tai ainakin ajanhammas on tehottomampi. Kaljatölkki säilyy luonnossa satoja vuosia, lasipullo ei maadu koskaan, muovipullo kestää yli 250 vuotta, tupakantumppikin 5-20 vuotta, tupakka-aski viis vuotta, kertakäyttökahvimuki kolme vuotta. Tunnetustihan kahvi nautitaan autossa muovikannellisesta mukista. Tässä tapauksessa yhdestä ulosheitetystä roskasta tulee kaksi roskaa ja irronnut muovikansi säilyy luonnossa valitettavan pitkään.

Oman erityisongelmansa aiheuttavat tienvarsilta pelloille päätyvät roskat ja erityisesti metallitölkit. Rehun sekaan erilaisten koneiden terien läpi hienona metallisilppuna päätyessään ne ovat aiheuttaneet kotieläimille jopa kuolemantapauksia.

Puolen kilometrin matkalta kahta puolen tietä roskaa kertyi kaikkiaan viisi isoa muovikassillista. Olisiko se noin 100 litraa eli kilometriä kohden 200 litraa jätettä. Koska roskaa näyttää kertyvän koko ajan uutta ja lisää niin mihin tämä lopulta johtaa? Vaikka tien ylläpitäjät jossakin määrin keräävät roskia niin ovatko tienvartemme siitä huolimatta vähitellen katettu erilaisella jätesilpulla?

Ketkä roskia heittävät tienvarsille? Aniharvoin olen itse ollut kyydissä, jossa autossa olevat heittelisivät enää nykypäivänä roskia huoletta ulos auton ikkunasta. Mutta jostakin sinne tätä uutta uusiutuvaa luonnonvaraa näkyy kertyvän.

Roskaamisesta ei voitane syyllistää ketään tai mitään erityistä ihmisryhmää. Tehokkainta ja varminta on, jos itse kukin omalta osaltamme huolehdimme, ettemme heittele roskia autoista tienvarsille. Ja päätellen jätebisneksen ympärille kasvavan liiketoiminnan määrästä kyse on rahanarvoisesta tavarasta. Hoidetaan jätteet ja roskat sinne minne ne kuuluvatkin eli ei luonnon kiertokulkuun vaan jätteiden keruun kautta kierrätykseen.

Pekka Tahvanainen