Missäs se isi nyt onkaan töissä?

Pekka_JeskanenJäin tänään verekseltäni kiinni, kun Juha kysyi blogini perään, että olenko muistanut kirjoittaa sen.  Viime vuonna en myöskään muistanut blogivuoroani ja silloin Ari sanoi, että vuoron voi laittaa kalenteriin.  No helmikuussa, kun Pasilta tuli blogivuorot, niin muistelen laittaneeni silloin hälytyksen kalenteriini viikkoa ennen sitä, että muista blogi.  En kuitenkaan huomannut hälytyksen laukeamista. En tunnusta, että itse unohdin, vaan syytän Lumiaa. Sehän hälyttää niin vaimeasti ja vain kerran, ettei sitä huomaa. Toista oli ennen, kun oli kunnon nokialaiset, jotka hälyttivätkin kunnolla.

Syksy on mennyt vauhdikkaasti.  Taas on joulukuu, vaikka ihan äsken palasimme kesälomilta. Kenties tätä syksyä voisi kuvata jopa hektiseksi.  Mikä sitten hektisyyden aiheuttaa; varmaan se, että saa olla niin monessa mukana.  Ja mukana sellaisessa, mihin ei oikein itse voi vaikuttaa – asioita ja muutoksia vain tupsahtaa syliin.  Niin kuin viime torstai-iltana, kun TEMistä tuli viesti, että 1.1.2015 alkaen tekes-, kv- ja innovaatioasiantuntijat siirtyvät yhden ELY-keskuksen alaisuuteen. Ja  just kun oli samana päivänä saatu mietittyä työjärjestys valmiiksi sitä silmällä pitäen, että e-puolella nykyrakenteella jatketaan mahdollisesti jopa maaliskuun loppuun. Uusi päivämäärä tuli yllättäen ja siihen ei ole kuin kuukausi aikaa, joulukin vielä välissä.  Kalenterit menevät uusiksi, kun pitää mahduttaa muutoskeskustelut yms. valmistelevat hommat kalenteriin vielä ennen Joulua.

Kun vielä mietin blogini aihetta, niin tuli mieleeni taannoinen keskustelu lapseni kanssa. Hän kysyi, että isä, mikä on sinun ammatti.  – Siihen on hieman vaikea vastata lyhyesti.  No, minä olen virkamies, yksikönpäällikkö, asiakkuuspäällikkö, e-asiakkuuspäällikkö ja teknologia-asiantuntija. – Miten yksi voi tehdä niin monta hommaa?  – Ei voikkaan, tai voi, jos jättää vähemmän tärkeät jutut tekemättä.  Tai tekee ne silleen nopeasti ja kevyesti.  Ja osan hommista sitten vasta, kun on oikein kiire (niin kuin tämän blogin kanssa).  – Missä sinä olet töissä? – Siinä valkoisessa virastotalossa, muistathan sinä. – Niin mutta, mikä sen firman nimi on?  – Ei se ole firma, se on ELY-keskus.  – Mikä?  – Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, se kuuluu valtiolle. Tai nykyään siinä samassa talossa on kyllä väkeä muistakin ELY-keskuksista.  – Mistä?  – No, Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Pohjois-Savon ELY-keskuksesta ja parista muustakin. – No, miksi ne täällä on? Eikö niiden työpaikka ole muualla? – Niiden työpaikka, työhuone on täällä, vaikka oikeasti ne ovat töissä toisessa ELY-keskuksessa.  – Ai jaa. – Joo, ja minunkin työpaikka muuttuu ehkä vuoden alussa. Sitten minä olen töissä Pirkanmaan tai jossakin muussa ELY-keskuksessa. – Mikä on Pirkanmaa?  – No, se on se alue Tampereen ympärillä. – Muutetaanko me Tampereelle?  – Ei muuteta. Pysytään täällä Joensuussa.  Minun työhuone pysyy täällä, vaikka oikeasti minä olen sitten töissä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. – Etkös sinä oikeasti käy töissä täällä? – Käyn käyn. Ja teen töitä myös Tekesille. – Mitä? Mikä se Tekes sitten on? – No, se on toinen valtion virasto, jossa minä olen myös töissä ja joka auttaa yrityksiä, kun ne haluaa kasvaa ja kehittyä. – Mutta etkös sinä juuri sanonut, että sinä olet töissä ELY-keskuksessa ja nyt sinä oletkin Tekesissä? – Joo, se on vähän monimutkainen juttu. Palkka kuitenkin tulee Etelä-Savon ELY-keskuksesta. – No, mitä sinä sitten teet siellä töissä? – Tässä oikaisen, että oon tietsikalla ja käyn kokouksissa tapaamassa ihmisiä. – Jaa.  No, kuka sinun pomo sitten on? – Ritva. No kyllä Arikin on minun pomo.  On niitä muitakin, Tekesissä Antti ja Jukka – ja Reijokin. – Niin monta pomoa! – Eikä siinä vielä kaikki.  Sitten on vielä pomoja TEMissä – vaihdetaan aihetta.

Virkamiehen työympäristö on nykyään aika monimutkainen, ehkä liiankin monimutkainen. Sitä on vaikea, ellei mahdoton, kuvailla lapselle tai jopa organisaation ulkopuoliselle aikuisellekin.  Myös sen piirtäminen paperille ainakin yhteen tasoon tuntuu mahdottomalta. Nyt elämme siis vaihetta, jossa palveluprosessivinkkelistä optimoiden ajaudumme toisessa suunnassa kohti monimutkaisempaa rakennetta, kun vierekkäisten työpisteiden henkilötkin kuuluvat virallisesti eri organisaatioihin.  Organisaatiot ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän väliaikaisia. Jo nyt ounastelemme, että Virsu-hanke on tuloillaan ja muutaman vuoden päästä rakenne menee taas uusiksi.

Huomaan myös, että ajauduin keskustelussani lapseni kanssa hakoteille.  Vaikka elämme monimutkaisessa muuttuvassa ympäristössä, sitä voi myös yksinkertaistaa.  Liekö tuolla enää niin väliä, missä ELY-keskuksessa sitä on töissä.  Lapselle olisi riittänyt ja varmaan riittää monelle aikuisellekin, että on töissä vain ELY-keskuksessa.  Ei siis kannata murehtia organisaatiorakennetta. Tärkeintä on, että hommat tulee tehtyä ja asiakkaat palveltua.

No, blogi tuli taas kirjoitettua. Seuraavan kerran sitten ensi vuonna.

Pekka Jeskanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s