Makean veden vesistöissä veden olomuoto muuttuu nesteestä kiinteäksi yleensä silloin kun pintaveden lämpötila laskee nollaan. Jääkiteet kasvavat, tarttuvat toisiinsa ja yhdistyvät suuremmiksi muodostaen lopulta yhtenäisen jääkannen. Järvi jäätyy ensin rannoilta ja tuulisuudesta riippuen myöhemmin selkävesiltä. Näköpiiriin ilmestyvät ensimmäiset pilkkijät.
Virtavesissä jäätyminen on monimutkaisempi ilmiö. Virtaavan veden jäätymistä hidastavat virtausnopeus ja veden turbulenssi eli pyörteisyys. Jäätyminen alkaa virtausnopeuden hidastuessa joen suvantopaikoissa tai leventymissä hitaan virtauksen alueella.
Tuuli sekoittaa ja jäähdyttää pintavettä. Kylmällä ilmalla virtaavassa vedessä pintaveden lämpötila laskee nollan alapuolelle ja ns. alijäähtynyt vesi sukeltaa pyörteissä pohjaan tarttuen pohjakiviin tai kasvillisuuteen pohjajääksi tai hyyteeksi. Hyydettä voi myös kertyä suvantopaikassa jo muodostuneen jään reunaan. Uoma supistuu ja vesi nousee.
Pielisjoessa virtaa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon vettä. Kaltimon havaintopaikalta ei ole vuonna 1959 alkaneella jaksolla merkintöjä suuremmasta virtaamasta tammikuun puolivälissä. Ennätys ei tosin jää pitkäikäiseksi. Suhtautumiseni ilmastonmuutostodisteluun oli pitkään skeptinen. Teknokraatti-minä on alkanut hyväksyä tutkimustulokset. Viisaiksi tietämäni tutut hydrologit ovat huolissaan muutoksesta.
Talven tulon viivästyminen ja runsastuvien alkutalven sateiden tulo lumen sijaan vetenä lisäävät jokien hyyderiskiä meilläkin. ELY-keskus tarkkailee vedenkorkeuksia ja virtaamia, kartoittaa tulvalle alttiita kohteita, arvioi tilanteen vakavuutta ja tarvittaessa toteuttaa vaaranvälttämistoimia yhdessä voimalaitosten ja pelastusviranomaisen kanssa.
Tällaisia ja tulevaisuudessa toistuvia vesi- ja säätilanteita varten eri tahot, niin viranomaiset kuin voimayhtiöt, tarvitsevat työkaluja. Riskiä voisi vähentää ennakoivilla juoksutuksilla. Pielisen ja Pielisjoen tapauksessa on pitkään selvitetty säännöstelyä. Vaakakupissa hyötyjen puolella on tulvariskien hallinta. Vaa’an molemmin puolin on useita tekijöitä ja aika näyttää kumpi puoli on painavampi.
Tänä vuonna Pielisjoen jäätymisen aikaan, viikko sitten, voimalaitokset vähensivät joen virtaamaa parin vuorokauden ajaksi. Virtaaman pienentyessä virtausnopeus pieneni ja pintavesi kapsahti jäähän paria virtapaikkaa lukuun ottamatta. Jääkansi myös pysyi virtaaman normaaliksi palauttamisen ajan. Hyyteen muodostumista joen kahteen virtapaikkaan, Kangasveden yläpuoliseen Haapavirtaan ja Joensuun kaupunginkoskiin, seurataan vielä.
Näyttää siltä, että tässä poikkeuksellisessa vesitilanteessa Pielisjoen hyyderiskistä selvittiin vähällä. Jäätymistä joella edellisenä viikonloppuna tarkkailleen ELY-keskuksen virkamiehen tärkein toimenpide taisi olla kyydin tarjoaminen lämpimään Utran uimarannassa jäihin humpsahtaneelle kansalaiselle.
P.S. Vaimo oli kuulemma varoittanut.
Janne Kärkkäinen
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi 