NUORISOTAKUU – YHTEISPOHJOISMAINEN INNOVAATIO

vesakoivu.reijo
Nuorten yhteiskuntatakuu on sisällytetty hallitusohjelmaan yhtenä kärkihankkeista. Siinähän nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisään työttömäksi joutumisesta työ-, koulutus- tai muu aktiivipaikka. Lisäksi on lanseerattu koulutustakuu ja nuorten osaamisohjelma, joissa ilman ammatillista koulutusta oleville nuorille pyritään takaamaan ammatillinen koulutus.

Tiedotusvälineistä on saattanut tulla käsitys että nuorisotakuu on uusi, vasta käyttöön tullut toimintatapa. Ajatus nuorisotakuusta on huomattavasti vanhempi. Miten nuorisotakuu on lähtenyt liikkeelle ja millaista kehitystä siinä on vuosien varrella tapahtunut?

Ensimmäisen kerran nuorisotakuun idea tuli esiin Ruotsissa 1970-luvun puolivälissä. 1970-luvun öljykriisin seurauksena työttömyydessä tapahtui ensimmäisiä suurempia muutoksia ja se vaikutti etenkin nuorisotyöttömyyteen. Pohjoismaiden työmarkkinaneuvosto päätti lähteä 1981 kokeilemaan nuorisotakuuta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Suomessa kokeilu laajeni lopulta 64 kuntaan. Nuorisotakuun alku oli siis vahvasti yhteispohjoismainen.

Tuolloinkin ongelmaksi nähtiin nuorten heikentynyt työmarkkina-asema. Numeroiden valossa nuorisotyöttömyys oli huomattavasti suurempi ongelma kuin nykyään. Tuolloin nuorten osuus työttömistä oli n. 40% kun se nyt on n. 11 % Pohjois-Karjalassa. Nykyinen työttömyyden ikärakenne on peilikuva tuon aikaiseen: nyt pohjoiskarjalaisista työttömistä 43 % on yli 50-vuotiaita. Huoli nuorten pääsystä työmarkkinoille oli siis varsin aiheellinen, joten yhteiskunnan piti lähteä tukemaan tätä keskeistä elämänvaihetta. Syrjäytymisen käsitettä ei esiintynyt sanana mutta sama ajatus näytti olevan taustalla.

Nuorisotakuun nimeä käytettiin jo tuolloin. Se määriteltiin tarjoustakuuksi eli nuorelle (ikärajaksi määriteltiin alle 25-vuotias Suomessa) tarjotaan työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kohtuullisen työttömyysajan jälkeen. Kohtuulliseksi ajaksi määriteltiin kolme kuukautta. Nuoren tilanne piti huomioida kokonaisvaltaisesti ja tarjota esim. ammatinvalinnanohjausta tai muuta sopivaa palvelua jos siihen oli tarvetta. Nämä periaatteet ovat sittemmin pysyneet lähes samoina ja ovat voimassa olevia nykyisessäkin takuussa.

Suomi panosti nuorisotakuuseen: vuonna 1984 se päätettiin vakinaistaa työvoimapalvelulain asetuksella koko maahan. Muut pohjoismaat eivät tähän lähteneet. Tuolloin tulivat nuortenneuvojat työvoimatoimistoihin, säädettiin nuorten työllistämistuki (vrt. nyk. Sanssikortti) ja ammatinvalintapsykologien virkoja lisättiin. Sittemmin nuorisotakuu on poistunut asetuksesta.

Pohjois-Karjala oli kokeilussa mukana alusta pitäen, meillä nuorisotakuuta kehitettiin Juuassa, Nurmeksessa ja Lieksassa. Ajalle tyypillisesti toiminta oli viranomaisvetoista. Nuorten työllistäminen tapahtui pääasiassa kunnallisissa perehtymis- ja tukityöpaikoissa sekä valtion työllistämistöissä. Koulutus ei ollut kovin voimallista, lähinnä kurssimuotoista täydennyskoulutusta.

Nuorten yhteiskuntatakuu on noussut esille 1990-luvulla ja 2000-luvulla yleensä silloin kun työttömyys on lähtenyt laajempaan kasvuun. Nuorisotyöttömyys reagoi hyvin herkästi suhdannevaihteluihin. Viime vuosina on myös syrjäytymiskehitys ja yhteiskunnallisten erojen kasvu ollut selkeä ponnin kiinnittää huomiota nuorten asioihin. Yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet huomattavasti sitten 1980-luvun. Nuorten yhteiskuntatakuun ydinperiaatteet ovat pysyneet melko vakiona, toteutustavat ja kulloinkin satsatut resurssit ovat vaihdelleet. Tuen tarve nuoren siirtymisessä työelämään ja itsenäistymiseen ei ole hävinnyt mihinkään. Voikin hyvin sanoa että nuorisotakuu on päässyt nyt aikuiseen ikään reippaaksi kolmekymppiseksi.

Reijo Vesakoivu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: