KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ KALASTUSTA

kaijomaa.veli-mattiKestävällä kalastuksella tarkoitetaan sitä, että kalastus ei heikennä tietyn kalakannan mahdollisuutta lisääntyä luontaisesti eikä kalastus johda perinnöllisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Kalastus ei myöskään saa johtaa tulevien vuosien saaliiden vähenemiseen. Perinnöllinen monimuotoisuus on mitattavissa ja vahva perimä turvaa kannan kykyä vastustaa esimerkiksi tauteja ja ulkoisia muutospaineita.

Avainasemassa kannan säilymisen näkökulmasta on kuteva kanta. Sen on oltava yksilömäärältään riittävän suuri ja perimältään mahdollisimman monipuolinen. Kutevan kalakannan tulisi koostua sadoista tai jopa tuhansista kutevista yksilöistä. Kalanviljelyn avulla kanta voi säilyä väliaikaisesti pienemmänkin kutukannan varassa elinvoimaisena mutta pitkällä tähtäimellä ainoa kannan säilymisen turvaava ratkaisu on, että kanta kykenee elämään ja lisääntymään ilman ihmisen apua luonnossa.

Kalastus ei saisi verottaa kutevaa kantaa liikaa ja monilla lajeilla erityisesti suuret yksilöt, joita kalastajatkin tavoittelevat, ovat suvun jatkamisen kannalta erityisen tärkeitä. Kestävän kalastuksen ehtoihin voi kuulua ekologisen näkökulman lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia kriteerejä.

Kalastuksen toteuttaminen kestävällä tavalla on viime vuosina yhä enemmän noussut esille monissa yhteyksissä. Asia ei sinänsä ole uusi, onhan kalavarojen käyttöä säädelty eri tavoin jo satoja vuosia. Tästä hyvänä esimerkkinä Pielisjoen kalapadot, joihin lohikannan heiketessä määrättiin tietynsuuruiset vapaana pyydyksistä pidettävät aukot kalan nousua varten.

Kestävän kalastuksen näkökulmaa on Saimaan maisemissa vauhdittanut mm. norppakeskustelu, EU:n direktiivit ja asetukset sekä kansalliset tavoitteet, jotka ohjaavat sekä suunnittelua että toimintaa aiempaa määrätietoisemmin kestävään ja varovaisuusperiaatteen huomioon ottavaan suuntaan vapaa-ajankalastuksessa. Sisävesissämme kestävyyden arviointi voitanee kohdistaa nimenomaan vapaa-ajankalastukseen ja sen vaikutuksiin, koska vapaa-ajankalastuksessa saadaan valtaosa kokonaissaaliista. Ainoastaan muikkusaaliista suurin osa saadaan ammattikalastuksessa. Muikkua troolatessa saadaan myös järvitaimenta ja järvilohta sivusaaliina mutta uhanalaisiksi määritellyt kalalajit ovat pääasiassa vapaa-ajankalastuksen kohteena.

Taloudellisesti arvokkaiden kalalajien kalastusta ohjataan kalastuslainsäädännöllä. Vaikka viime kädessä vastuuta kestävän kalastuksen toteutumisesta kantavat valtio ja viranomaiset, on ratkaisuvaltaa sälytetty merkittävässä määrin vesialueiden osakaskunnille ja kalastusalueille. Päätöksenteko on tuotu lähelle kenttää, mutta toisaalta puutteet asiantuntijuudessa ja erisuuntaiset intressit tekevät asian toimeenpanosta usein hyvin haastavan.

Kestävän kalastuksen toteuttaminen edellyttää hyvin suunniteltuja ja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, jotka pitää panna myös täytäntöön. Ja vieläpä siten, että toimenpiteiden tuloksellisuudesta huolehditaan ja toimia valvotaan. Kestävän kalastuksen toteutumisesta, tai sen puutteellisesta toteutuksesta, ei voida nykytilanteessa syyllistää yksin kalastajia. Kalastajien oikeutenahan on keskittyä kalastamiseen ja siitä saataviin elämyksiin, ei suojeluun.

Toki kalastuksessa sääntöjen noudattaminen on joskus sattumanvaraista mutta tästä voi osoittaa sormella yhtä hyvin järjestelmän vastuutahoja kuin kalastajia. Neuvontaa ja tiedottamista ei ehkä ole tarpeeksi ja ohjeistus ei ole tarpeeksi täsmällistä. Vähäinen valvonta on voinut houkuttaa kalastajia omiin tulkintoihin kalastusta koskevien sääntöjen soveltamisessa.

Useimmat kalakantamme ovat kohtalaisessa tai hyvässä kunnossa. Varsinkin kuha yllättää nyt positiivisesti. Kuhakannat ovat Itä-Suomessa ehkä paremmat kuin koskaan ennen. Lämpimät kesät saivat runsaita kuhakantoja aikaan jopa sellaisiin järviin, joihin ei kuhan koskaan uskottu kotiutuvan. Kun kalamiehet usein valittavat heikkoja kalansaaliita, on usealla järvellä viime vuosina valitettu sitä, että saaliiksi tulee vain kuhaa. Tosin sillä on hintansa. Monien järvien ahvenkannat havaintojen mukaan vähenivät sitä mukaa kun kuha runsastui. Mutta kalastuksen kestävyyden näkökulmasta voi kuitenkin todeta, että kevätkutuisten kalalajien (ahven, kuha, hauki, särki, lahna) kalastus on yleensä kestävällä pohjalla. Ainoastaan yksittäiset kannat voivat olla ylikalastettuja.

Esimerkiksi kuhan kalastuksen kestävyys saattaisi vaarantua tilanteessa, jossa sääolosuhteet johtaisivat heikkoon lisääntymistulokseen useana peräkkäisenä vuotena, kalastuspaine pysyisi ennallaan ja kannan alamitta olisi pieni, esim. kalastusasetuksen mukainen 37 cm.

Kalastuksen kestävyys voidaan asettaa kyseenalaiseksi erityisesti lohipetokalojen sekä siian ja harjuksen kohdalla. Lohipetokaloja Vuoksen vesistössä ovat järvilohi, taimen ja nieriä. Näille lajeille yhteisiä piirteitä ovat kantojen pieni koko, rajallinen määrä lisääntymiseen soveltuvia elinympäristöjä sekä vaateliaisuus elinympäristön laadun suhteen. Kaikki mainitut lajit ovat virtakutuisia vaikka harjus ja siika voivat lisääntyä myös seisovassa vedessä. Lisääntymisen onnistuminen vaatii hapekasta ja kirkasta vettä ja mielellään karuja elinympäristöjä, joissa kilpailevat kalalajit eivät pääse hallitsevaan asemaan. Edellä mainittujen lohikalalajien joutuminen monien muutospaineiden, kuten ilmastonmuutoksen, ohella vielä voimakkaan kalastuspaineen kohteeksi, saattaa lopputuloksena olla kannan kohtalokas heikkeneminen. Tämän välttämiseksi tarvitaan kalastuksen ohjausta, joka toteutuu erilaisina kalastusrajoituksina. Rauhoitusaikoja ja –alueita käytetään keinoina ehkä liian vähän.

Itä-Suomessa uhanalaisten kantojen hoitoa edistetään parhaillaan useankin hankkeen avulla, joista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ’Lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen’ –hanke on maantieteellisesti laajin kattaen koko Vuoksen vesistöalueen ja ulottuen neljän ELY-keskuksen alueelle. Hankkeen toimenpiteillä edistetään järvilohen, järvitaimenen, nieriän ja harjuksen kestävää kalastusta ja jaetaan päättäjille ja kalastajille tietoa näiden lajien nykytilasta ja ongelmista.

Veli-Matti Kaijomaa

Mainokset

2 responses to this post.

  1. Posted by jari saloniemi on 16/01/2012 at 15:05

    Tervehdys ELY-keskus

    Täältä vanhalta kruunun kalastamolta.
    Te päättäjät osaatte kyllä sysätä ongelmat ja niiden ”aiheuttajat”vapaa-ajan kalastajan niskaan.
    Ammattikalastustahan ei voi syyttää eikä niitä sähköyhtiöitä/teollisuutta jota on rakennettu vuosien saatossa Vuoksen rannoille.
    Otetaan esim. Syksyisin tietyillä alueilla tapahtuva ammattikalastus,Troolia vedetään muikunkudun aikaan keskellä syvänteitä 4-6km/h,mitähän pojat kalastaa ?NO lohtahan ne !!!
    Ja paljon alamittaisia kaiken kukkuraksi .Ja ennen eräässä paikassa ajettiin vielä metsähallituksen aluksella kaloja myytäväksi ympäri pitäjää,mutta eihän se päättäjiä kiinnostanut ?
    En ihmettelesi vaikka tapahtuisi vielä tänäkin päivänä.
    Asiasta ja ammattikalastajien saaliista on huomautettu kaiken tavoin.
    alamitat menee kukkojen/ purkkitavaran joukossa. kuluttajien suuhun,
    Pankaa ensin Troolikalastus kuriin Vuoksen vesistössä(sitä ei tarvita sisävesistössä) ennenkuin alatte sopia rajoituksia Vuoksen vesistöön lohikaloille ”Kestävän kalastuksen”varjolla.
    Sillä muuten sahaatte oman jalan poikki,koska.
    Näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessa kun lohikalojen kanta elpyy hieman paremmaksi syväteissä ajetaan troolit sopivasti ja otetaan kerralla kaikki pois!
    Näinhän on käynyt jo muutemassa paikassa kuhan kohdalla!mutta eihän se teitä oikesti kiinnosta vai mitä ?
    Ja lopuksi totean että tällä hetkellä on Vuoksen vesistön Lohikanta PAREMPI kuin koskaan, olen itse kalastanut järvilohikaloja 80-luvulta alkaen ja ollut tyytyväinen,
    Ihmettelen että täytyykö Lohen uida kotiovelle ennen kuin sitä on riittävästi.?

    T:Jari

    PS.Opettakaa ne kalaviljelijät vai kalastamaan oikein niitä emokaloja !niitä on
    ei nekään ui käskystä !

  2. Posted by Veli-Matti Kaijomaa on 17/01/2012 at 11:13

    HEI Jari

    Artikkeli käsitteli vaikuttavista tekijöistä ainoastaan kalastusta, ei esimerkiksi voimalaitosten velvoiteasioita tai kalataloudellisia kunnostuksia, Sillä rintamalla on kuitenkin toimenpiteitä tekeillä.

    Vapaa-ajankalastuksen pyyntitapoihin kiinnitetään paljon huomiota. Monimuotoisena harrastuksena se pääsääntöisesti vaikuttaa enemmän sisävesillä kalakantoihin kuin ammattikalastus. Mutta myöskään ammattikalastusta ei ole jätetty huomiotta. Saimaan järvilohen hoito-ohjelmassa on mm. esitetty, että selvitetään mahdollisuudet kieltää järvilohen kaupallinen kalastus Saimaalla. Lisäksi troolikalastukselle on jo nyt kieltoja, jossa rajoitetaan kalastamista pintakerroksesta vaelluspoikasten levittäytyessä Saimaan selille. Lähiaikoina käynnistyy Itä-Suomessa hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia ohjata taimenen ja lohen poikaset pois troolista eräänlaisen seulan avulla jo vetovaiheessa. Ammattikalastus on siis mukana toimenpidelistoilla, kun pyritään edistämään kestävää kalastusta.

    Mutta hyvin tärkeää on, että jokainen kalastajaryhmä keskittyy pääasiassa omaan toimintaansa miettien, miten kestävää kalastusta voidaan omalla kohdalla parantaa. Muiden syyttelyllä ei yleensä saavuteta todellisia tuloksia. Kestävän kalastuksen edistämisessä ei ole kyse asetelmasta harrastajat vastaan ammattikalastajat vaan kyse on pyydyksistä ja pyyntitavoista ja niiden kestävyydestä.

    Tarina alamittaisten lohenpoikasten myynnistä kukkotarpeiksi on elänyt Itä-Suomessa 1980-luvulta lähtien. Ainoastaan järven nimi ajoittain vaihtuu. Tarinan todenperäisyydestä ei kai kukaan ole vielä esittänyt todisteita. Toisaalta, alamittaa suuremmat lohet ja taimenet ovat laillista saalista myös ammattikalastajille.

    T: Veli-Matti Kaijomaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: