VIETNAM – KEHITYSMAASTA HUIPPUTEKNOLOGIAN KÄRKEEN?

Kiina-ilmiön rinnalla myös muissa Kaakkois-Aasian maissa tapahtuu. Yksi nopeasti kehittyviä maita on Vietnam. Vuodesta 1986 alkaen Doi Moi -uudistuspolitiikkaa eli ”Vietnamin perestroikaa” harjoittanut sosialistinen tasavalta on pitkäaikainen Suomen kehitysapukohde.

Suomi tunnetaan Vietnamissa lähinnä vain käsitteestä ”Finnish Water”. Kyseessä on Suomen valtion tukema ja konsultoima pääkaupunki Hanoin vesihuoltohanke. Onnistunut hanke on vasta alkua sille infrastruktuurin rakentamiselle, joka tällä pinta-alaltaan Suomen kokoisella, mutta väestöltään lähes 90 miljoonaisella, valtiolla on edessään.

Kollegoiden ja ohjaavien tahojen edustajien tapaan minulla oli mahdollisuus tutustua Vietnamin historiaan, nykypäivään ja ennen kaikkea tulevaisuuden suunnitelmiin. Master planit löytyivät kyllä joka lähtöön. Silmiinpistävin kehittämiskohde väkiluvultaan maailman 13. suurimmassa maassa on infrastruktuuri. Vesihuolto on puutteellinen, jätevesien käsittely puuttuu lähes kokonaan ja joukkoliikenteestä ei ole tietoakaan.

Moottoripyöriä maassa on peräti 38 miljoonaa. Väestömäärältään Suomen kokoisen pääkaupunki Hanoin ja maan suurimman, 7,4 miljoonan asukkaan, kaupungin Ho Chi Minh Cityn (Saigon) kadut täyttyvät miljoonista skoottereista. Päästöt ovat valtavat, liikennesääntöjä sovelletaan joustavasti ja liikenneturvallisuus on heikko.

Liikenneministeriöllä on kyllä suunnitelmia joukkoliikenteen järjestämisestä. Vain rahat puuttuvat. Kuinkahan moni skootterikuski haaveilee vielä japanilaisesta tai korealaisesta perheautosta? Elintason noustessa skootterien vaihtuminen henkilöautoihin olisi katastrofi.

Vietnam pyrkii nopeasti huipputeknologian kärkimaaksi. Vuoden 1981 jälkeen maan lahjakkaimpia nuoria ei ole enää lähetetty Neuvostoliittoon suuren ystävämaan rahoittamaan koulutukseen. Siitä huolimatta punainen tähti, sirppi ja vasara koristavat edelleen ministeriöiden kokoushuoneita. Nyt nuoret opiskelevat vanhempiensa rahoittamana USA:ssa, Etelä-Koreassa, Singaporessa, Saksassa ja muissa eri alojen johtavissa maissa.

Ho Chi Minh Cityn tiedepuisto on yli 900 hehtaarin laajuinen ja maassa on kaksi muuta vastaavaa puistoa. Matka agraariyhteiskunnasta teknologian huipulle on kuitenkin pitkä. Väestöstä jopa 80 % asuu maaseudulla. Edelleen maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on 21 %, teollisuuden 41 % ja palvelujen 38 %.

Vaikka Canon, Intel, Panasonic ja Honda ovat maahan asettuneetkin, on siihen syynä lähinnä hyvä nuoren työvoiman saatavuus. Ulkomailla opiskelleet nuoret eivät kuitenkaan entiseen tapaan palaa synnyinmaahansa, vaan jäävät varmemman ja korkeamman hampurilaisen ääreen maailmalle.

Kaikesta huolimatta historiassaan Kiinan, Ranskan ja USA:n kanssa raskaasti taistelleen Vietnamin talouskasvu on nopeaa, 5 – 8 % / vuosi. Kasvu tapahtuu valitettavan paljon ympäristön kustannuksella. Joet, järvet, rannikkovedet ja jopa pohjavedet ovat paljolti pilaantuneita. Lisääntyvä liikenne saastuttaa suurkaupunkien ilmaa. Jätehuolto on alkeellista. Yrityksille ympäristövastuullisuus on tuntematonta. Ympäristönsuojelun valvonta on voimatonta. Suomalaiselle vesiteknologialle, vesiensuojeluosaamiselle ja monelle muulle ympäristöalan osaamiselle olisi kysyntää.

Suomalaisista yrityksistä Huhtamäki Oyj:llä on pakkaustehdas Ho Chi Minh Cityssä, Vaisala Oyj on rakentanut maahan useita sääasemia ja KONE on merkittävä tekijä maan hissimarkkinoilla. Nokian tehtaalle on jo paikka, mutta rakentaminen lienee kiinni niin yrityksen tilanteesta kuin kohdemaan politiikastakin. Vietnamin osuus Suomen viennistä on edelleen vain promilleluokkaa. Samoin on Vietnamin tuonnin (tekstiilit, kengät, huonekalut, mausteet yms.) laita.

Korruptio, inflaatio ja väestön heikko koulutustaso ovat suuria ongelmia Vietnamissa. Puutteistaan huolimatta Vietnam on nopeasti kehittyvä ja erittäin potentiaalinen kumppani myös Suomelle. Toivottavasti panostukset maidemme väliseen yhteistyöhön tuottavat tuloksia. Se olisi Vietnamin, Suomen ja yhteisen ympäristömme etu.

Talouskasvun ja teknologian kehityksen painopiste on joka tapauksessa Kaakkois-Aasiassa. Ikääntyvän ja eurokriisissä kamppailevan Euroopan ja Suomen on pysyttävä skootterin pukilla. Toivottavasti voimme vaikuttaa menosuuntaan enemmän kuin vietnamilaisen skootterin tavaratelineelle sidottu sianruho.

Ari Niiranen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s