ASIAKKAIDEN KANSSA KEHITETTÄVÄT PALVELUT EDISTÄVÄT MARKKINOIDEN TOIMINTAA

Työmarkkinat ovat Pohjois-Karjalassa alkaneet toimia taantuman jälkeen taas paremmin. Teollisuuden muutamille toimialoille tehdään huomattavia uusrekrytointeja ja lomautuksilta kutsutaan henkilöstöä takaisin töihin. Kaupan ja palvelualan toipuminen on ollut odotettua nopeampaa ja henkilöstötarpeita on sielläkin.

Väistämättä yritysten tilauskantojen ja palvelukysynnän elpyminen käynnistää työvoiman liikkuvuuden. Liikkuminen tapahtuu toimivilla työmarkkinoilla tyypillisesti työpaikasta toiseen, koulutuksesta työhön tai työttömyydestä työhön. Toimivia työmarkkinoita voi perustellusti verrata yritysten väliseen kilpailutilanteeseen palvelu- ja tuotantomarkkinoilla. Kysynnän ja tarjonnan suhde on keskeinen. Se on riippuvuussuhde, missä tasapainotilaa ei itse asiassa ole olemassakaan. Kysynnän ja tarjonnan suhteessa esiintyy aina sekä ylitarjontaa että kapeikkoja. Tuotteen tai palvelun hinta määräytyy tämän suhteen mukaisesti. Työmarkkinoilla työvoiman saatavuus ja osaamisen taso on tämä ”hinta”. Pohjois-Karjalan päätoimialoilla ei ole, eikä tule olemaan todellista työvoimapulaa. Työmarkkinat tulisi vain saada aktiivisesti toimimaan.

Sopivana esimerkkinä ja vertailukohtana voisi toimia teollisuuden energiasta maksamaan hintaan liittyvä suunnittelu ja varautuminen sekä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvä suunnittelu ja varautuminen. Teollisuus pyrkii varautumaan energiahintojen vaihteluun optimoiduilla sopimuksien pituuksilla, useampien palvelutarjoajien kanssa rakennettavilla kumppanuuksilla tai tuottamalla osan energiasta itse. Näin yritys pienentää hintariskiä ja varautuu muuttuviin tilanteisiin aktiivisilla toimilla.

Kaikkia näitä keinoja voidaan tehokkaasti hyödyntää työvoimakysymyksissä. Yrityksen strateginen henkilöstösuunnittelu ottaa huomioon muuttuvat ”hinnat” tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja työvoimakoulutuksissa oleville. Yritys huolehtii, että seudun TE-toimisto tunnistaa ja tietää yrityksen bisneslogiikan ja henkilöstörakenteen ja tekee toimiston kanssa palvelusopimuksen. Se hoitaa sisäisen henkilöstöpolitiikan niin, että suhdannevaihteluihin voidaan reagoida nopeasti. Näin yritys pienentää hintariskiä ja varautuu muuttuviin tilanteisiin itse.

Keskustelin marraskuun alkupuolella erään hyvässä kasvussa olen vientiyrityksen toimitusjohtajan kanssa, joka oli pettynyt työhallinnon kykyyn valikoida ja kouluttaa heidän tuotantoonsa motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. He olivat päätyneet tuottamaan työvoimaa itselleen alueen ulkopuolelta. Tämän parin vuoden takaisen epäonnistumisen perimmäisenä syynä hän piti työvoimakoulutukseen valittujen ihmisten heikkoa opiskelumotivaatiota ja koulutuksen toteuttamistavan soveltumattomuutta heidän silloiseen tarpeeseensa. Molemmat syyt ovat taatusti todellisia, mutta samalla myös ratkaistavissa.

Tämänkaltaisten kokemusten tulee toimia vahvoina yllykkeinä kehittää toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimiva ratkaisu tähän on yhteishankintakoulutus, jossa yritys pääsee vaikuttamaan erittäin paljon henkilövalintoihin, koulutuksen sisältöön, kestoon ja ajankohtaan sekä koulutuksen toteuttajan valintaan. Kaiken päälle työhallinto maksaa merkittävän osan yritykselle koituvista koulutuskustannuksista.

Yhteishankintakoulutuksen yhteyteen on liitettävissä harjoittelujaksoja sekä vaikuttavuusarviointia yrityksen haluamalla tavalla. Kerrassaan loistava tuote, millä voi saada nopeasti ja kustannustehokkaasti hyviä tuloksia! Mutta mikään tuote sinällään ei ratkaise ongelmaa, jos virkamies ei ymmärrä yrityksen bisneslogiikkaa tai yrittäjä ei ole valmis panostamaan hankkeeseen riittävästi aikaa ja rahaa.

Miten sitten mainitsemani vientiyrityksen ongelma ratkesi?

Seudun TE-toimiston asiantuntijat ottivat palautteen saatuaan härkää sarvista. He selvittivät yrityksen henkilöstötarpeet ja tarvittavan osaamisen. Yhdessä he suunnittelivat yrityksen tarpeista lähtevän palvelun, missä yhdistyy henkilöstön hankinta, koulutus ja työharjoittelu. Yritys paransi omaa kilpailukykyään niin tuote-kuin työmarkkinoilla yhtäaikaisesti, kun se pystyy lupaamaan uusille asiakkailleen toimitusvarmuuden tulevaisuudessa. Yrityksen maine työnantajana on kohentunut, kun se tauon jälkeen on palkkaamassa uutta väkeä töihin ja samalla kouluttaa heistä ammattilaisia.

Asiakkaiden elämän ja tarpeiden parempi tunteminen on keskeinen tavoite, mikä ohjaa ELY-keskuksen ja TE-toimistojen palvelumallien kehittämistä. Tällä periaatteella kehitetystä ja tuotetusta palvelusta asiakas on myös valmis maksamaan markkinahinnan.

Petri Lempiäinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s