RANTOJA TÄYTYY RIITTÄÄ KAIKILLE

Väljästi asutussa Pohjois-Karjalassa luulisi olevan riittävästi vapaasti kuljettavaa rantaa yleiselle virkistyskäytölle, oli se sitten maalta käsin tapahtuvaa tai vesillä kulkemista. Mutta ei se niin olekaan. Laajalti Joensuun ympäristössä rannat ovat sulkeutuneet nopeassa tahdissa jo kauan aikaa.

Omasta asuinpaikastani Lehmosta käsin ei vapaita ranta-alueita oman kunnan alueella juuri tavoita. Esimerkiksi Pielisjoen varsi on käytännössä varsin tehokkaasti suljettu. On nurinkurista, että vaikkapa Itä-Helsingissä on paljon helpompi tavoittaa laajahkoja merenrannan virkistysalueita. Niinpä omia suosikkejani on Joensuun kaupungin helmi, Kuhasalo.

No, rehellisyyden nimissä, ei Pohjois-Karjalassa maastoa sentään ole tikutettu täyteen ”Privat område” -kylttejä, niin kuin vaikkapa Hankoniemellä.

Tiheän rantatonttien kaavoituksen vastapainoksi olisi ollut tarpeen perustaa riittävästi virkistysalueita maakunnan tiheämmin asutulla seudulla. Näin ei kuitenkaan juuri ole tehty. Täällä ei myöskään ole kuntien muodostamia virkistysalueyhdistyksiä. Ymmärrän toki, että kyse on myös Pohjois-Karjalan kuntien taloudellisista rajoituksista. Mutta siltikin. Nekin alueet, mitkä kaavoituksessa on osoitettu virkistyskäyttöön, eivät välttämättä toteudu; kaavoituksen tarkoitusta kierretään.

Esimerkiksi kaavaan merkitty virkistysalue on voitu kiinteistönmuodostuksessa liittää takana oleviin tontteihin, jotka siten yltävät rantaan ja tosiasiassa varaavat sen. Kaava on tältä osin käynyt merkityksettömäksi. Kenties joillain asuntoalueiden rannoilla on kapea viherkaistale rantatonttien edessä, mutta niin kapea, että käytännössä kaistaleen yleinen käyttö estyy.

Minun on vaikea ymmärtää, jos uusien asuinalueiden kaavoituksessa ranta varataan pienelle määrälle omakotitontteja pääjoukon jäädessä taka-alalle. Jos näin tehdään muutaman hyvätuloisen veronmaksajan houkuttelemiseksi, niin eikö tällainen muiden asukkaiden väheksyntä tuo isompaa vahinkoa pitkässä juoksussa? Päinvastaisena hyvänä esimerkkinä Pielisjoen varteen Joensuussa rakennettavan uuden Multimäen alueen suunnittelussa ollaan käsittääkseni rantavyöhyke osoittamassa yleiseksi virkistysalueeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksessa osoitetaan riittävästi yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Olisi varsin kiinnostavaa selvittää, miten vapaiden rantajaksojen määrä on kehittynyt esimerkiksi 50 km säteellä Joensuusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Ja tarkoitan nimenomaan aidosti vapaita rantajaksoja. Esimerkiksi rantayleiskaavoissa tavalliset muutaman kymmenen metrin rakentamattomat metsätalousvyöhykkeet tonttien välissä eivät tosiasiassa sellaisia ole.

Kyse tässä ei ole ensisijaisesti luonnonsuojelusta, vaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Syy ei varmaan ole yksin kuntien päättäjissä ja kaavoitusviranomaisissa. Miksi kansalaiset ja järjestöt eivät Pohjois-Karjalassa osaa tai uskalla vaatia kaavoitukselta myös yleisen edun riittävää vaalimista?

Ehkä se on osoitus siitä, miten vaikeaa kansalaisten käytännössä on seurata, osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan suunnitteluun yhteisissä asioissa. Rantojen vähitellen sulkeutuessa lähes täysin yksityiskäyttöön ne sulkeutuvat taajemmin asutuilla alueilla valtaosalle kansalaisista. Minä koen tämän myös osana yleistä eriarvoistumiskehitystä yhteiskunnassa.

Aarne Wahlgren

Yksi vastaus artikkeliiin “RANTOJA TÄYTYY RIITTÄÄ KAIKILLE

  1. Olen rakentanut retkeilymajan/taukotuvan 90-luvulla Tammelaan metsätilallemme. Olemme retkeilleet alueella partiolaisten kanssa. Myös pelastuspalvelu on käyttänyt majaamme evästelypaikkana. Paskolammen kauniissa maisemissa pesi myös aikaisemmin kurkipari.
    Kymmenisen vuotta sitten lammen omistaja rakensi toimenpideluvalla lammen rannalle luvattoman saunan. ”Jalasmökki/taukotupa”. Kaksi metriä rajaltamme. Meille esittelemättä hankettaan etukäteen.
    Retkeilijöitämme kummastuttaa miten joku voi luvattomalla rakennuksella estää mm. tulipaikkaveden noudon metsälammesta.
    Kuntaan olen ihmettelykyselyjä tehnyt jo 10 vuotta. Ja saunaluvan epäämistä ihmettelen osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/fi-fi/forum/Thread.aspx?threadId=9fe2b931-944d-4bc6-ba85-057e0d1c8837

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s